Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Valitettavaa, että niin moni katsoo ennemmin menneeseen kuin tulevaan. Ilmalaivalla tehtävä taimikonhoito vaikuttaa tietysti utopistiselta idealta, mutta sen totaalisen torjumisen sijaan kannattaa miettiä mitä apua siitä voisi oikeasti olla. Idean toteutumisen edellytykset ovat monelta osin jo olemassa. Metsän 3d mallinnus, eli laserkeilaus (tässä tapauksessa tiheällä kammalla), hyperspektikuvaus, satelliittikuvaus ja kaiken yhdistävä tarkka paikkatieto ovat jo käytössä esimerkiksi sähkölinjojen vierimetsien mallintamisessa. Tekniikka kehittyy ja datan määrä ja sen käyttömahdollisuudet lisääntyvät hurjaa vauhtia. Jo nyt on mahdollista mitata lennokista tai nelikopterista metsikön jokainen puu tarkasti. Mittaustulokseen yhdistetty kasvumalli ja laskenta pystyy ennustamaan tulevan puuston vaikkapa viiden vuoden päähän niin, että tiedetään tarkasti etu käteen millaista puutavaraa ja kuinka paljon metsästä voidaan katkoa.
Taimia ei tarvitse istuttaa riviin. Tulevaisuudessa, jos niin haluamme, jokaisen istutetun taimen paikka tiedetään tarkasti.
Latvomisessa on ongelmansa nimenomaan juuristokilpailun säilymisen takia, mutta paikkansa sillekin voi kuitenkin löytyä. Voihan siihen latvan ”kantoon” sipaista vaikka sellaista ainetta, että puu ottaa enemmän siipeensä kuin pelkän latvomisen seurauksena. Tarkasti ja täsmällisesti ja vain tarvittaessa… ja boorilannoitus hoituu siinä samalla jos sitä ei ole hoidettu jo uudistamisvaiheessa.
Jos nyt oletetaan, että tällainen latvominen kaupallistuisi, niin on turha tässä vaiheessa raivokkaasti torjua sitä juuristokilpailun perusteella. Menetelmää varmaan tutkitaan ja sille löydetään ne olosuhteet joissa toimenpide on kokonaisuuden kannalta järkevä, eikö niin?
Komppaan tällä kertaa Jeessiä. Laatupuusta puhutaan paljon ja sen jatkojalostamisesta. Laatupuuta meillä Suomessa on tänäänkin kaadettu tuhansia motteja ja korjuussa häärii muutkin toimijat kuin nuo kolme isoa. Kolmen isonkin tukkisumasta iso osa menee vaihdossa sahoille. Laatupuuta siis kaadetaan ”yli tarpeen” ja sahataan ”yli tarpeen” koko ajan, joka päivä. Kysyntä ja tarjonta eivät vain kohtaa. En usko, että tarjonnan lisääminen tätä kohtaamista parantaa yhtään kun ei se nykyäänkään toimi. Rationaalinen metsänomistaja tuottaa mahdollisiman paljon ja nopeasti r i i t t ä v ä n laadukasta puuta. Näin se markkina nyt toimii. Erikoistyvien osalta kohdataan tuo Jeessin mainitsema ongelma hyvin nopeasti. Kysyntää ei oikeasti olekaan ja varsinkin maksukyky ja -halu puuttuvat. Siitä hitaasti ja tasaisesti kasvaneestaa +130v mäntytyvestä tulisi metsänomistajan saada 2-3 kertainen hinta kuin tavanomaisesta tukista, jotta sen kasvattiminen olisi jotenkuten kannattavaa. Ostajia ei näillä hinnoilla sitten löydykään.
Se, että lautatarhalta ei saa laadukasta puuta johtuu siitä, että sille ei lopulta olekaan maksukykyistä kysyntää. Kyllä sahurien pitää palvella suuria ulkomaisia asiakkaitaan ja toimittaa sinne niitä parhaita laatuja. Jos kysyntää olisi, niin varmasti toimittaisi Suomeenkin. Voin olla väärässäkin, ehkä se tuplahintainen lautanippu hupenisi siellä lautatarhalla nopeammin kuin peruslaatu jos se olisi edes kokeeksi kerran tarjolla? Epäilen ettei kuitenkaan hupene.
Jalostuksen osalta se lienee jo nähty, että se tapahtuu tehokkaimmin lähellä loppukäyttäjää kohdemaassa. JA vaikka se tapahtuisi Suomessa, niin millä logiikalla se lisäisi kotimaisen puun kysyntää saati nostaisi sen hintaa?
Jätkät pätkät, laskepas mihin kaikkiin ratkaisuihin se vaikuttaa, että sille silmäparille ja käsiparille koitetaan rakentaa nykyaikaista toimistoa vastaavat olosuhteet. Kustannukset eivät synny pelkästään taivutetusta ohutlevystä…
Moto muuttuu ratkaisevasti edullisemmaksi rakentaa kun kuljettajaa ei tarvitse enää huomioida. Ohjaamo ja jatkuva tarve parantaa kuljettajan työskentelyolosuhteita on johtanut siihen, että ”kuljettajan osuus” moton kokonaishinnasta on varmaan jo puolet. Painoakin tulee useita tonneja ja painopistettä se koppii krottaa myös ja se taas johtaa isompiin pistekuormiin maastossa kun kone kuitenkin heiluu. Konenäkö ja robotiikka tulee varmasti metsätyöhönkin. Käytännön työhön sitä sovelletaan varmaan ensin puhdasoppisissa plantaasiolosuhteissa. Ei robotiikka ammattikuskia varmaan kuitenkaan korvaa kuin aikaisintaan 15-20v päästä?
Kyllä Jeessin kuusikot ovat tosi sairaita. Itselle eikä myöskään lähipiirille ole osunut minkäänlaisia tuhoja 50v kasvatusmetsäkuusikoihin. Juurikääpää on siellä täällä, mutta ei niin, että se aiheuttaisia hysteriaa. Poikkeuksena alikasvoksesta poimintametsätalouden seurauksena syntyneet selkeästi männyn kasvupaikalla kasvavat laihat kuusikot. Toki niiden kokonaisikä on usein enemmän kuin kuin 50v, mutta ”aktiivisen kasvun aikaa” kuitenkin vähemmän. Ne on pyritty siivoamaan pois ja niihin tuo tukin läpimitan nousu tietysti vaikuttaisia jos niitä olisi vielä jäljellä.
Markkinoillahan tämä asia määräytyy. Saattaapi käydä niinkin, että nimenomaan sopimusasiakkailla läpimittaa ei nosteta, ei ainakaan ensimmäisenä. Toimitustukki on puolestaan se artikkeli johon paine eniten kerääntyy. Sen osalta saha ei joudu kohtaamaan metsänomistajaa.
Olen varma, että muutoksia tulee ihan markkinatalouden pelisäännöilläkin. Nyt korostuu entisestään järeytymisen ja sen vauhdissa pitämisen merkitys. Kaikki lähtee taimikonhoidosta ja taimikonharvennuksesta. Energiaharvennukseen päästettyjen kuvioiden osalta peli on menetetty. Kuidun hinnannousuun yleisellä tasolla en usko, mutta kertymiltään ja keskijäreydeltään hyvät ainespuuensiharvennukset menee paremmin kaupaksi ja voi hintakin niissä hieman nousta varsinkin jos korjuuolot ovat kunnossa.
Niin siinä mielessä koitan olla tarkkana, että mietin aina miten pääsen tavoitteeseen eli tarkoitukseen mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ja kun tavoitteet ovat korkealla, niin panostuksiakin voi sitten tehdä hyvän harkinnan jälkeen. Jos uudistusala on poikkeuksellisen paha vesakoitumaan (HArjavallssa näitä ei ole), niin sitten levitetään vaikka kerran kiertoajassa laillisesti glyfosaattia ja otetaan Jeessin haukat vastaan 🙂
En näe omassa metsätaoloudessani yhtymäkohtia keskimääräiseen metsä-ammattilaisten suorittamaan kuin osaksi. Valitettavasti metsä-ammattilaisten jäljiltä metsät ovat usein jokseenkin huonossa tilassa, taimikot hoidetaan liian myöhään ja niihin jää liiallinen lehtipuusekoitus. Jättöpuita jätetään mielestäni liikaa tai ainakin vääriä sellaisia ja vääriin paikkoihin. Metsä-ammattilaiset ovat myös kritiikittömästi ottaneet energiapuuharvennuksen osaksi hoito- tai pikemminkin hoitamattomuusketjua. Kyllä se on Jeessi niin, että ns. metsä-ammattilaisten ohjaama metsätalous tai ainakin sen lopputulos on lähempäni sinun metsätalouttasi kuin minun.
Kemiallinen torjunta ei metsäyhtiöiden metsissä ole tarpeen
– yhtiöiden metsät ovat karummilla pohjilla
– yhtiöillä ei ole peltoja joita tarvitsisi metsittää
– yhtiöt pyrkivät toimimaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti
– metsät kasvattetaan täyspuustoisina päätehakkuuseenVarmasti yhtiöidenkin metsissä olisi käyttökohteita siellä täällä, mutta ne ovat jo aikaa sitten alistuneet hysteerisen ympäristöliikkeen painostuksen alle ja ymmärrän sen hyvin. Onneksi olen isäntä omissa metsissäni, ainakin toistaiseksi, vaikka Jeesmies ja hänen hengenheimolaisensa varmasti pitävät oikeutenaan tulla päsmäröimään minun mailleni.
Jeesmieheltä tämä juurikäävän esiinottaminen tässä yhteydessä osoittaa taas miten ideologia pyhittää keinot. Tuollaisilla pohjilla juurikääpä ei ole ole minkäänlainen ongelma, mutta sitkeällä jankkaamisella saa tietysti viimeisen sanan ja sehän taitaa olla se tarkoitus ja tyydytyksen tuoja.
Juurikäävän esiintyminen tuolla kuviolla on lähinnä teoreettista. Kuvio on ollut poissa metsätalouden käytöstä ainakin 50 vuotta ja juuriston biomassasta vähintään 99% on ollut lehtipuuta. Muutama kuusenhattara siellä oli, mutta kyllä juurikääpä on pesiytynyt jonnekin aivan muualle. Niin sanottua heinäämistä en ole koskaan tehnyt kuusen viljelyaloilla paitsi kerran yhden pellonmetsitysalan kulmissa johon glyfosaatti jäi ruiskuttamatta. Todennäköisesti sekin oli turhaa ainakin panos/tuotos mielessä. Ja kohteesta vielä. Se on pohjaltaan hienoa hiesua. Koivu ei kasva sellaisella hyvin ja tukkiosuus jää alhaiseksi. Niin ja hirvetkin siellä majailee ja kun en siellä iltalenkeillä pysty käymään nauhoja ja saippuoita kohentelemassa, niin täytyy ottaa muut keinot käyttöön.
Hauskaa Joulua kuitenkin! Käytetään se lyhyt valoisa aika läheisten kanssa ja kohennellaan niitä aitoja joskus myöhemmin!
No tämä menee toki taas jankuttamiseksi puolin ja toisin, mutta on meissä se ero, että minä olen tällä minun kohteella käynyt useampaankin kertaan ja sinä et. Sen on tullut selväksi, että Harjavallassa metsä ei kunnolla kasva (paitsi haapa) eli ei kasva sitten pusikkokaan. Metsän saa kasvamaan varmaan avokalliollekin kun huolehtii kastelusta joka iltaisin iltalenkein. Tässä on jokseenkin sama juttu. Kyseiselle palstalle on minulla matkaa reilu 400km, eli en ehdi käydä siellä iltalenkillä pajunversoja taittelemassa. En edes rauduskoivujen päältä. Voimaa ja juurakkoa on tuollaisella pohjalla niin rajusti, että siinä nöyrtyy rauduskoivukin ellei kilpailua saa rajoitettua. Tänä vuonna en kyseisellä palstalla ole käynyt kun sen yhden kerran vilkaisemassa ja näyttää vahvasti siltä, että se taitaa jäädä ainoaksi käynniksi. Jeesmieheltä unohtuu helposti, että metsää omistetaan ja hoidetaan monella tapaa. Ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Ainoa oikea omistaja profiili ei varmaan Jeesmiehenkään mielestä voi olla virka-aikaan auki olevan lvi-liikkeen myyjän tehtävät ja niin, että metsäpalstat ovat siinä omassa maakunnassa kaikki. Eipä silti en minä näillä palstoilla iltalenkkejä tekisi vaikka ne sijaitsisivat max puolen tunnin ajomatkan päässä. Miksi kävisin?
Voin olla hyvinkin kesyä tekoa ja en halua omaa erinomaisuuttani korostaa vaikka toteankin ”viisas pääsee vähemmällä”. Ilmeisesti Jeesmiehellä on lähes rajattomasti kaikkein kallisarvoisinta resurssia eli aikaa. Minulla sitä on hyvin rajoitetusti ja kun sitä metsätalouteen on, niin pyrin käyttämään sen tekemiseen joka antaa parhaan tuloksen.