On erikoista, että ns. Kuivana pito lämmitys ei ole yleistynyt lainkaan. Suomessa on lukemattomia kesämökkejä joita pidetään ”peruslämmöllä” talvellakin. Perustelu tälle on se, että ei haluta ”mökin hajua” ja että vesilaitteet ei jäädy. Vesilaitteiden osalta sulanapitoon on olemassa hyvin edullisia ratkaisuja, saattolämmitystä ja ei se putkiston tyhjäksi laskeminenkaan pitäisi olla ylivoimainen tehtävä.

Mökin hajua torjutaan pitämällä olemattomasti eristetyt käkikellot plussan puolella vaikka seuraava käynti mökillä olisi vasta toukokuussa. Kuivana pito lämmityksessa sisälämpötila voidaan laskea reippaasti pakkasellekin, mutta kun sää lauhtuu, niin lämpötilaa nostetaan niin, että se on pari astetta ulkolämpötilaa korkeampi. Tämä parin asteen lämpötilaero riittää siihen, että rakenteet pysyvät kuivina ja mökin hajulta välttyy. Kevättalvella kun lämpötila sahaa päivällä plussan puolella ja yöllä pakkasella toimitaan niin, että sisälämpötila nostetaan plussalle. Kovien pakkasjaksojen aikana tällaiset kohteet eivät siis ole kysyntäpiikkejä kasvattamassa, päinvastoin kulutusta lisätään silloin kun vakituiset asujat vähentää, sään lauhtuessa.

Pellettilämmitys ryssittiin pelletin hinnoittelulla, mutta varmaan suurempi syy oli tekniikka. Monenlaista kattilaa ja poltinta tuli tarjolle ja halvemmalla hinnalla kuin koeteltu keski-eurooppalainen tekniikka. Onhan se selvää, että jos paja valmistaa muutaman sata laitetta ja toinen kymmeniä tuhansia vuodessa, niin lopputuotteessa ja sen luotettavuudessa on eroja. Valitettavasti. Ihan sama juttu hakestokereiden osalta, ikävä todeta, mutta kyllä oma valintani kääntyisi Keski-Eurooppalaisiin valmistajiin. Näinhän se on jo pitkään mennyt esim juuri broilerikasvattajilla. Sakemannisysteemi toimii kuin se kuuluisa junan vessa.

Valtakunnan energiapolitiikkaa on ohjattu päin kivihiiltä jo pitkään. Tuulivoimavillitys on tästä surkea esimerkki ja siirtoyhtiöiden myynti ulos toinen. Tuulivoima aiheuttaa säätövoiman tarvetta jota sen itsensä ei tarvitse edes kustantaa. Tuulivoima olisi jotenkuten hyväksyttävissä asumattomilla alueilla jos se velvoitettaisiin huolehtimaan säätövoimastaan. Nimenomaan Suomen olosuhteissa tuulivoima on erityisen järjenköyhä ratkaisu.

Suomessa pitäisi tehdä kaikki mahdollinen sen hyväksi, että sähkön kysyntäpiikkejä pystyttäisiin tasoittamaan. Tämän hetkinen politiikka ei sitä tee. Tässä muutama toimenpide:
1. Maalämpösaneerauksiin ja uudisrakentamiseen ehdoton vaatimus täystehoisesta mitoituksesta ja valvonta
2. Lämminvesivaraaja pakolliseksi maalämmön ja ilmasta-veteen pumppujen yhteyteen
3. Kerrostalojen ja rivitalojen maalämpösaneerausten mitoitus ehdottomasti täystehoisiksi ja vastusten käyttökielto. Suomen oloissa nämä viritykset ovat aivan erityistä hölmöyttä.
4. Tukirahaa, jos sitä vielä on, ohjataan vain huoltovarmuutta ja kotimaisuutta edistäviin saneerauksiin. Pellettilaitteille reipaskin investointituki, rahat saadaan lämpöpumpputukiaisista. Kaukolämpö on Suomen oloissa hyvin järkevä ratkaisu sitä pitää kehittää. Jos rahaa on, niin tukea kotimaisten polttoaineiden käytölle. On posketon juttu, että sahoille jää purut pihaan vaikka ilmaiseksi antaisivat.
5. Alhaisempi siirtohinta niille jotka eivät lisää kulutustaan pakkasen kiristyessä.

Jätkä ei tainnut oikein ymmärtää pointtiani. Minä kirjoitin asiasta valtakunnan sähköhuollon näkökulmasta. Teknologia joka kärjistää kysyntäpiikkejä on se ongelma. Lämpöpumput eivät niitä huippulukemia isossa kuvassa leikkaa vaan päinvastoin. Tämä johtuu siitä, että lämpöpumput on otettu suoran sähkölämmityksen rinnalle ja niillä on korvattu öljylämmitystä. Lisäeristykseen ei ole paljoa investoitu kun ”lämpöpumpulla lämpöä saa niin halvalla”. Tämä ei tarkoita sitä, että kannattaisin lisäeristämistä, ehkä pikemminkin päinvastoin. Vaikka talvet ovat lauhtuneet, niin koko sähköverkko ja tuotanto täytyy mitoittaa sen mukaan, että aina silloin tällöin Suomessa edelleen on kylmää. Näin ei käy edes joka vuosi, mutta kapasiteetti täytyy mitoittaa huipputehon mukaan ainakin niin kauan kun yleisesti ei hyväksytä sitä, että jakelua voidaan rajoittaa. Kehittyneenkin ilmalämpöpumpun hyötysuhde laskee kun pakkanen laskee alle 30 asteen. Ja kun merkittävä osa maalämpösaneerauksista on reippaasti alimitoitettuja, niin sähköä kuluu. Tämä on ongelma isossa kuvassa kun öljy korvautuu sähköllä. Lämpöpumput äärevöittävät sähkön kulutusta ja se on ongelma josta koituu kustannuksia.

Vaadin, että ne kuluttajat jotka aiheuttavat omilla lämmitysvalinnoillaan sähköverkkoon lähes aina tarpeetonta. mutta kuitenkin pakollista investointitarvetta myös maksavat tuon ylimääräisen ja meille, kulutustamme ei lisääville, koituvan kustannuksen. Täysin häiriöttömän jakelun tarvitsijat saisivat maksaa myös sen kustannukset. Minä ja moni muu pärjään kyllä parikin vuorokautta ilman valtakunnan verkosta saatavaa sähköä, mutta joudumme maksumiehiksi tälle nollatoleranssitavoitteelle. Se on minun puolesta tietysti täysin ok, että meistä moni lämmittää lämpöpumpulla. En minä mitään lämpöpumppuveroa kaipaa ollenkaan, mutta sen tulisi näkyä siirtohinnassa jos joutuu lisäämään kulutustaan silloin kun moni muukin niin tekee. Se olisi reilua. Ja se ohjaisi järkeviin ratkaisuihin.