Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
huoltovarmuus parani Yara-kaupan myötä. Suomi oli ja on omavarainen vain fosforin osalta ja sehän on Itämerisuojelijoiden mukaan tarpeeton ravinne. Typen osalta raaka-aine ammoniakki tuli venäjältä ja tulee varmaan edelleen. Nyt omistaja suurin typpilannoittein valmistaja jo pystyy toimittamaan jos itämeri on auki.
terassilautana lehtikuusi on todella ikävä, siihen se ei sovellu lainkaan tikkuisuuden vuoksi
alikasvoskuusikko jää kuitenkin aukkoiseksi Niinkuin lähes aina. Ajatus on, että ne kasvatetaan samaan rytmiin kuin lopulta harvassa noin 200kpl/ha olevat lehtikuuset. Aika näyttää miten käy, mutta oma aika ei siihen riitä. Parhaat noin 300 lehtikuuset on kuitenkin karsittu 5 metriin ja vesioksatkin vielä poistetaan.
olen karsinut vain lehtikuusia ja tulevien sahureiden iloksi hirven. Tai myyrän (silmusyönti) vikuuttamia mäntyjä tarkoituksena ”pelastaa” ne jonkinlaiseksi tukkipuuksi.
lehtikuusen karsinta ja reippaat harvennukset ovat välttämättömiä jotta niillä olisi edes teoriassa jonkinlaista tukkipotentiaalia. Silti se voi olla turhaa työtä. No ajatuksena on ollut, että pidän siitä potentiaalista kiinni. 20 vuotta alkaa olla viimeisistä lehtikuusi-istutuksista ja lisää ei tule.
Jos pituus on 17m ja paksuus 15cm, niin latvus on supistunut liian pieneksi. Ei järeydy enää ja hyödyksi jää parantunut maisema.
kuusi sinne reippaasti harvennetun lrhtikuusikon alle tulee niinkui koivikkoonkin
Tolopainen, ilmastonmuutos ei tule niitä kulutushuippuja kuitenkaan poistamaan. Voi olla, että ne vähenevät, mutta eivät tosiaankaan poistu. Päinvastoin. Sähkänkulutus tulee äärevöitymään. En ole ilmastotutkija, mutta en ole lukenut/kuullut, että kukaan tutkija väittäisi etteikö tulevaisuudessakin aina joskus säätila asetuisi sellaiselle mallille, että Suomessa vallitsee keskitalvella pitkäaikainen korkeapaine ja ilmavirtaukset tulevat Siperiasta. Kylmää tulee olemaan jatkossakin, mutta ehkä nykyistä harvemmin.
No näissä olosuhteissa on erityisen tärkeää, että kulutushuippuja kyetään leikkaamaan. Helpointa se on vähentämällä kaikenlaisen sähkölämmityksen osuutta ja panostamalla ratkaisuihin jotka eivät kärjistä kulutushuippuja.
Väitän, että siirtoverkon täytyy ”unkarin ilmastonkin” aikana varautua huipputehoihin. Niitä huipputehoja meidän tulisi leikata, mutta harjoitettu politiikka on johtanut ja johtaa aivan toiseen suuntaan.
Ei onnistu jatkuva kasvatus ainakaan sellaisissa suometsissä joihin muodostuu pintaan raakahumuskerros jossa on runsaasti suopursua. Siis ainakaan varputurvekankailla se ei pelaa. Ei tule taimia. Reipas siemenpuuhakkuu, uudelleen soistumisen seurauksena leviävä rahkasammal jolla mänty kyllä itää saattaa hyvinkin toimia. Se ei vaan taida olla jatkuvaa kasvatusta ainakaan puhdasoppisten mielestä. Tukkien poiminta kuulostaa ihan hyvältä, mutta kyllä se ainakin pohjoisempana tarkoittaa haihduttavan latvuksen liiallista poistumista. Se taas edellyttää ojien perkausta. Eikä se poiminta tee ojille hyvää muutenkaan.
ylipäätään kannattaa välttää suometsävaltaisten palstojen ostamista ellei niitä saa oikeasti järkevään hintaan.
Tuulimyllyt ja vaikka aurinkosähkö ovat täysin ok jos ne velvoitetaan hoitamaan ja investoimaan oman säätövoimansa. Nykyinen tilanne on täysin kohtuuton. Satunnaistuottajat tuottavat mitä tuottavat ja koko muu infra kantaa siirron ja säätövoiman kulut. Aivan älytön tilanne jo ilman syöttötariffitolkuttomuuttakin.
Planter ei näe sähköautojen osalta isoa kuvaa. Jos sähkölämmityksen (pumpulla tai ilman) kulutushuippuja ei saada tasoittumaan tulevaisuudessakaan niin mitä veikkaat tapahtuvan arki-iltana kun perheenisät ja äidit kytkevät auton lataukseen ja valtakunnassa on ulkolämpötila -30 celsiusta? Kestääkö siirto ja tuotanto tämänkin jos vaikka 30% autokannasta on sähköautoja?
on totta, että sähköauton akkuja voi teoriassa käyttää kulutushuippujen tasoittamiseen, mutta onko se tositilanteessa lainkaan realistista? Paljon paremmalla hyötysuhteella tasaaminen onnistuu vanhalla keksinnöllä, eli vesivaraajalla. Siihen kun lisää hiukan älyä, niin pahimpia kulutushuippuja pystyy jo hiukan tasoittamaan. Tätä älyä ei vielä ole käytössä kun minkäänlaista hintaohjaista ei ole.
hajautettuun sähköntuotantoon en itsekään usko, mutta hajautetulla sähkön säästöllä ja kulutushuippujen tasaamisella on huima potentiaali. Mitään tukiaisia ei tarvita. Riittää, että huipputehon tarvitsijat myös maksavat siitä koituvan laskun. Jos pumppulämmittäjä tarvitsee parina päivänä vuodessa sitä siirtoverkon moottoritietä, niin hänen kuuluu se myös maksaa. Ei siis niiden joille riittää kärrypolku kaikissa olosuhteissa.
Saksan ”energiakäänne” on tosiaan tuonut merkittävän lisälaskun kuluttajille jotka eivät pysty leikkaamaan kulutustaan. En tiedä miten tämä sitten tulee vaikuttamaan sähköautojen yleistymiseen Saksassa. Onko sähkö kuluttajale jo niin kallista, että se on sähköautoihin siirtymisen este.
Sinällään sähköautot eivät tule olemaan helppo juttu Suomen kaltaiselle harvaan asutulle maalle. On istä kai laskettukin miten sähköautojen määrän kasvu vaikuttaa siirtokapasiteetin tarpeeseen. Ei ihan pieniä lukuja.
No ok MaalaisSeppo, ihan sama. Rajataan se hajautettu tuotanto sitten sähköntuotantoon. Kiinteistökohtaisen puulämmityksen (hake ja pelletti) lisäämiseen on olemassa huima potentiaalia, mutta jo 20 vuotta on edistetty vain pumppulämmitystä. Jopa lukuisat maatilojen päärakennukset on muutettu maalämmölle ja näin tehdään edelleen. Täysin käsittämätöntä.
Kaukolämmössä on toki omat ongelmansa eikä se siirtoverkko ole ilmainen siinäkään. Ja onhan se monopoli. Silti kaukolämpöä pitäisi edistää kaikin tavoin.
Pieni mittakaava kaukolämmöstä puuttuu kokonaan. Siinäkin olisi potentiaalia. Naapurit tai pieni kylä voisivat varsin hyvin rakentaa yhteiden lämpölaitoksen. Suomalaiseen menttaliteettiin tämä ei vain tunnu sopivan. Saksassa tämäkin on toisin.