Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Visakallio, voitko paljastaa minkälaista hintaa sait ja paljonko puuta pitäisi kertyä? Hinnoiteltiinko tyvet erikseen ja onko toiveissa että niitä löytyy?
harrastelijalle, kyllä se koivutukki on sivuvirtaa. Minulla ei tähän mennessä ole ollut yhtään leimikkoa joiden hinnoittelussa koivutukin hinta olisi ohjannut tietyn ostajan valintaan. Pari koivikko, valitettavasti, on menossa päätehakkuuseen seuraavan viiden vuoden aikana ja niissä koivun hinta ratkaisee. Ostajia ei näille ole tungokseksi asti. Ja hinta tulee noudattamaan yleistä hintatasoa, joka määräytyy normi havupäätehakkuilla joissa kuitenkin kertyy koivutukkia. Näiden jälkeen ei minulta tule yhtään tukikoivikkoa myyntiin.
Koivukuidun käyttö on vähentynyt ja mitään merkkiä e ole siitä, että se tulevaisuudessa merkittävästi lisääntyisi. Metsänhoidon tason yleinen lasku, taimikonhoitorästit ja jo päättymässä olevan energiaharvennusvillityksen seurauksena kasvamaan jätetyt hieskoivuharveikot pitävät huolen siitä, että koivukuidun ylitarjonta tulee jatkumaan. Itänaapurin kanssa on olemassa riski, että olot normalisoituvat ja Venäjän määräämät vientitullit ja muu hankaloittaminen poistuvat, koivuntuonti siis lisääntyy. Lisäksi koivukuitu, niinkuin tukkikin, on pääosin hakkuiden sivuvirtaa. Tämä tarkoittaa, että koivun hinta erittäin harvassa leimikossa on se ratkaiseva asia, hinta siis tulee pysymään alhaalla.
Kaiken tämän seurauksena pyrin kasvattamaan metsiä niin, että koivu poistetaan melko tarkkaan jo taimikonhoidoissa. Valitettavasti lahokuusikkokin tuottaa euroja koivikkoa paremmin. Eikä siitä ole merkkejä, että tehokkaastihoidettuun istutuskuusikkoon laho kunnolla edes ehtii.
hankintakoivukuidun menekkiongelmat eivät koske minua.
Eikähän ne siirtoyhteydet rakenneta Norjasta ja Ruotsista muuallekin kuin Suomeen. Vaikkapa Saksaan jossa ydinvoima ajetaan alas. Siellä varmaan on kannattaviakin tehtaita.
En ole ydinvoimasta kovin innostunut, mutta nyt kun meillä on ollut jo vuosikymmeniä ydinvoimaloita niin lisääkin voidaan rakentaa. Asia olisi toisin jos nyt tehtäisiin päätöstä ensimmäisestä. Ydinjätteen osalta tilanne vertautuu siihen, että jos housuihin jotain tulee, niin on ihan sama onko kikkare pienempi tai isompi, hoidettava se on kuitenkin.
Tiedän kyllä millä viljankuivureita lämmitetään ja eihän 3*63A toki mikään kovin massiivinen vielä ole, uudemmissa ja isommissa kuivuireissa tarvitaan jo 3*80A tai enemmänkin. Kuitenkin näitä sähköntilaajia tullaan erityisesti rokottamaan heidän varaamastaan kaistasta jollei älyä saada sähkönkäyttöön muilla konsteilla.
Uskooko vai onko Tolopaisella peräti tietoa siitä, että ison teollisuuslaitoksen voi sammuttaa kun eteisen valot? Sammuu se tappiollinen tehdas sitten vaan nopeammin kun tulee siirtokapasiteetin riittävyydestä epävarmuus lisäksi. Sitäkö Tolopainen haluaa? Taitaa olla muutenkin niin, että Tolopaiselle riittää kun virtaa tulee omasta pistorasiasta ja oma talous on balansissa (toki eläkeyhtiöiden taseet tulisi kuitenkin purkaa hänelle). No meitä on moneen junaan ja moni on tyytyväinen asemalla istuskeluunkin.
Tolopaisen mielestä sähköverkot on kerran rakennettu joten niiden ylläpitoon ja laajentamiseen ei ole tarvetta ja jos olisi, niin teollisuus joustaa. Tämä ei muuten pidä paikkaansa, sähköä paljon käyttävä teollisuus ei ole verkkoyhtiöiden armoilla, niille lankeaa lähinnä Fingridin maksut. Kyllä se paikallinen siirtoyhteyksien jousto haetaan kuluttajilta ja mikäli kuluttajat eivät kykene tai halua joustaa, niin hintaohjaus siihen aikaa myöten tulee. Yksinkertaisimmillaan niin, että pääsulakkeen koon mukaan tulee reippaasti kiinteää kk-kulua siirtomaksuun lisää. Eli siis maksat siitä kaistasta jonka käyttöön haluat varautua riippumatta siitä käytätkö sitä vai et. Ja tämähän ei ole oikeudenmukainen malli. Sellainenkin käyttäjä joutuu maksamaan korkeaa kiinteää maksua jolla käyttö ei lisäänny pakkasjaksojen aikana. Esimerkiksi maatilojen kuivurit. Kuivurin takia tarvitaan isot pääsulakkeet, mutta käyttöä on vain syksyllä noin kuukauden ajan tyypillisesti sellaiseen aikaan ettei siirtokapasiteetti ole millään tavalla kortilla. Mielestäni paljon järkevämpää niin huoltovarmuuden kuin kotimaisen energian käytönkin kannalta olisi edistää sellaista tekniikkaa joka tasaa kulutushuippuja eikä päinvastoin korota niitä. Ja ennenkaikkea shkön käytön uhjaukseen tarvitaan huomattavasti lisää älyä. Nyt sitä ei ole oikein missään. Ei sitä yksinkertaisintakaan, eli kuten joku tuossa aiemmin totesi, niin kiukaan päälle napsauttaminen ei enää nykyisin pudota talosta mitään muuta kulutusta pois.
Tolopainen ei ymmärrä teollisuustaloudesta näköjään mitään. Yhä enemmän mennään kaikilla aloilla siihen, että tuotetaan juuri sitä ja niin paljon kuin asiakas on ostanut. Sähkön kulutuspiikkien ennakointi on mahdotonta ja kapasiteettia ajetaan täysillä. Ei teollisuus aio ryhtyä varoventtiiliksi, se se vasta edellyttääkin häiriöttömyyttä (vrt työtaistelutoimet).
Minä olen lukenut sitten eri tutkimuksia kuin Puuki. Kokonaisuutena ja keskimäärin suometsien puunlaatu on selvästi heikompaa kuin kivennäismaiden. Poikkeuksia toki on,mutta esimerkiksi paksuturpeisia korpia on todella vähän.
Valtaosa suometsistä on keski- ja niukkaravinteisia. Niissäkin on hyviä jos ojituksen aikana turvekerros on painunut ja hajonnut niin, että turvetta on enää vähän. No ne eivät enää olekaan suometsiä. Esimerksiki VMI:ssä turvemaametsän rajana pidetään 30cm turvekerroksen paksuutta. Sitä ohuemmat luetaan kivennäismaiksi. Näillä entisillä suometsillä potentiaalia voi olla reilustikin ja niitä kannattaa jopa lannoittaa typellä (fosfori ja kali saadaan jo pohjamaasta).
Rakenne kostuu silloin kun se on ympäröivää ilmaa kylmempi. Tämän nyt luulisi olevan selvää ilman rautalangan vääntämistä? Lämpötilaeron ei tarvitse olla 50 astetta kun viiden asteen erokin riittää mainiosti.
Tolopainen ja Jeessi saa aivan vapaasti maksaa jatkossakin turhanlämmittämisestään ja jatkossa he maksavat vielä enemmän. Se lienee selvää. Erikoinen yhtälöhän se on, että suuri(n?) osa loma-asunnoista kuluttaa valtaosan sähköstään silloin kun ketään ei ole paikalla eikä edes tietä ole aurattu.
Tolopaiselle vielä tuosta peruslämmöllä olevien talojen homehtumisesta. En tiedä minkälaisia kansallisaarteita Tolopainen peruslämmittää, mutta se on tutkittu juttu, että muutamasteen korkeampi sisälämpötila riittää pitämään rakenteet kuivina ja mökinhajun loitolla. Tähän kuivanapitolämmitykseen on tarjolla yksinkertaisia termostaatteja. kuivanapitolämmityksessä on järkeä sähkön kulutuspiikkienkin kannalta kun pakkasen kiristyessä talon sisälämpötila laskee kuitenkin hitaammin ja sähköä ei siis kulu lainkaan. Lämpötilan noustessa sähköä sitten kuluu kun sisälämpötila pyritään pitänään sen pari astetta korkeampana kuin ulkolämpö. No tyypillisesti valtakunnan kokonaissähkönkulutus silloin laskee.
Itsellä on yksi pömpeli jossa tätä voi kokeilla sitten kun viitsii. 40-luvun lopulla rakennettu rintsikka. Se on ollut kylmillään talvet jo 70-luvulta. Itse en pahemmin aisti sitä mökin hajuakaan. Täysin terve talo.