Ihan ok toimintaa eikä ainakaan minua haittaa lainkaan vaikka jonkinasteisesta viherpesusta kyse onkin. Omalla kohdalla pökkelöt ovat haapoja jotka jeessin iloksi on taskutettu glyfosaatilla. Sellainen suhteellisen terve haapa karsiutuu aika nätisti vuosien mittaan, yleensä ”keloutunut” runko jää pystyyn hyvinkin pitkäksi aikaa. En ole huomannut, että alla olevalle taimikolle koituisi mitään vahinkoja. Toisin on isojen eloon jätettyjen haapojen kanssa. Ne kaatuvat latvoineen ja tuhoavat taimikkoa ja nuorta metsää kaatuessaan. Ja jokainen puu nimittäin kaatuu.

Tekopökkelö ei minun silmään näytä pahalta ollenkaan. Pystykuivat kuuset, eli vuosia sitten suositut ”eurokannot” olivat luonnottomia, mutta lehtipuusta tehty on jotenkin luonnollisempi. Koivutuppaiden harventamiseen pökkelön teko sopii myös. Vielä on sellaisiakin harvennuksia joissa on näitä koivutuppaita jotka sitten harvennetaan niin että paras runko jää pystyyn. Jos tuppaasta löytyy riittävän järeitä, niin niitä sopii jättää pökkelöksi. Samalla jäävä puu (tai runko) säilyy vahingoittumattomana entistä paremmin.

Kemeran lopettamista on helppo hehkuttaa, mutta tämä kansantaloudellinen näkökulma ei ole ihan yksinkertainen niin kauan kun metsäyhtiöt ja MHY:t toimivat kuten toimivat. Eli siis eivät aktiivisesti myy metsäpalveluita. Isossa kuvassa myyntiä tehdään vain kun kohde on kemerakelpoinen. Tällä palstalla kirjoittelevat varmaan kaikki ovat jossain määrin aktiivisia tai passiivisuuskin on tietoinen päätös, mutta yhä isompi osa metsänomistajista on ”täysin ulkona” metsä-asioista. Tämä on vaarallista valtakunnan metsien tuoton kannalta niin kauan kuin metsäpalkveludien myyntiä ei tehdä. Nyt sitä ei tehdä. Neuvontaa kyllä piisaa, mutta se tavoittaa lähinnä tänne kirjoittelevat.

Kemera voidaan minun puolesta lopettaa heti ja valtakunnan metsävarojenkin puolesta heti kun suurin osa metsänomistajista joutuu/pääsee aktiivisen metsäpalveluiden myynnin kohteeksi. Nyt tähän ei ole edellytyksiä.

Hallan osalta etelämpää siirretty kuusen siemen voi olla pieni etu. Kasvukauden alussa eteläisen alkuperän kasvuunlähtö on hiukan paikallista siementä hitaampaa. Toisaalta kasvukauden lopussa eteläinen alkuperä jatkaa kasvuaan hieman pitempään. Ilmeisesti tästä johtuu eteläisen alkuperän parempi kasvu. Viljelykuusissa näkyy jonkinverran jälkiversontaa, ”lammaskasvuksikin” täällä kutsuttua. Ilmiö näyttää voimakkaimmalta kun taimikko on vakiintunut ja pituuskasvu ylipäätään parhaassa vaiheessa. Syksystä riippuen jälkiverson talveentuminen ei  aina onnistu ja lopputulos näyttää siltä, että puu saa useamman latvan tai ainakin poikaoksan. Näitä sitten joku täälläkin kirjoittava on kiireesti pyrkinyt korjaamaan leikkaamalla. jos malttaa odottaa jonkun vuoden niin valtaosalla kuusista on kuitenkin vain yksi latva ihan ilman leikkelyäkin.

”Pienmoottoribensiini on tarkoitettu pienmoottoreille, joilta vaaditaan erinomaista teknistä suorituskykyä. Se on kehitetty erityisesti täyttämään pienten polttomoottorien vaatimukset.

Neste-pienmoottoribensiini 4-T soveltuu kaikkiin 4-tahtisiin moottoreihin kuten ruohonleikkureihin, mönkijöihin ja perämoottoreihin. Neste-pienmoottoribensiini 2-T soveltuu vastaavasti kaikkiin 2-tahtisiin ilmajäähdytteisiin moottoreihin kuten moottorisahoihin ja raivaussahoihin. 2-tahtisiin veneen moottoreihin suositellaan 4-T pienmoottoribensiiniä ja venekäyttöön suunniteltua 2-tahtiöljyä, esimerkiksi Neste 2-T Marinea.”

Tämä teksti löytyy Nesteen verkkosivuilta https://www.neste.fi/artikkeli/neste-pienmoottoribensiini-parasta-sinulle-koneellesi-ja-ymparistolle

Puuki ja Taneli, kannattaa lukea Planterin lähettämä linkki.

Kun sen lukee, niin saattaa myös ymmärtää, että maahankaadetussa runkopuussa on typpeä vain 10-20kg/ha. Se määrä ei lisäkasvuna näy. Lisäksi orgaaninen kokonaistyppi on melko heikosti hyödynnettävissä. Muutenhan mt-metsämaiden 1500- 2000kg/ha kokonaistyppi tarkoittaisi sitä, että typen niukkuus ei olisi kasvua rajoittava minimitekijä.