Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Haulikossa lyijytäyteinen ei ole ongelma. Lyijyjäämiä kertyy kiväärikalibereilla ammuttaessa kun luodin nopeus on yli 700m/s osumahetkellä ja luodin rakenne on heikko. Shokkivaikutus voi olla isokin ja vertynyt liha on syytä poistaa ja vertymätöntäkin muutama sentti eikä sitä pidä antaa koirillekaan. Sinällään ihan järkevä kehityssuunta siirtyä kupariluoteihin. Ne toimivat muutenkin varsin luotettavasti ja hintaero on mitätön laadukkaisiin lyijytäytteisiin verrattuna.
Herrat voivat minun puolesta käydä hirvijahdissa porukalla jatkossakin. Aika vaikeaksi menee mikä tahansa toiminta jos kaikki nähdään ”arveluttavana toimintana”. Ja nimenomaan ”nähdään”.
Jätkälle Petrasta, että olen jokseenkin varma ettei herrojen jahdeissa Petroja näy vaikken sellaisissa ole käynytkään. Hyvä jos näkyy Suomessa valmistettua asetta ollenkaan.
kokemusta on mänty1200kpl ja kuusi 1000kpl hehtaarille sekaistutuksesta laihalla mt pohjalla keski-suomessa vuonna 2011. Mäntyjen kasvuunlähtö on ollut hyvinkin reipasta kuusiin verrattuna.
ohjeistin istutuksen niin, että puulajeittan olisi tullut 30kpl ryhmiä. Istuttajien mukaan tämä oli kuulemma mahdotonta joten istuttivat aina vakallisen yhtä puulajia kerrallaan nauhamaisesti. Varhaisperkaus tehtiin viime kesänä. Koivua ei ole tarkoitus kasvattaa lainkaan vaikka aivan varmasti niitä aikanaan ensiharvennuksessa on. Tästä ei nyt vielä kokemuksia voi paljon kertoa. Hirvituhotilannetta en en ole viime talven osalta vielä tarkastanut. Männyillä pituutta nyt vajaa kaksi metriä. Kyvion koko reilu 3 hehtaaria.
verottaja tekee yrittäjävähennyksen viranpuolesta. Sinun ei tarvitse tehdä etkä voi tehdä mitään. Yrittäjävähennyksen takia puukaupan ennakonpidätysprosenttia laskettiin 20:stä 19:sta.
Koivukuitua on kaikki paikat täynnä. Tässä se nyt nähdään koivukuidunkin osalta ettei koivun kasvatus nykyisellä koivun jalostuskapasiteetilla kannata. Korjuumäärät ovat kokonaisuutena kasvussa ja niissä kertyy ”sivuvirtana” koivukuitua yhä enemmän samalla kun havupuu on se joka määrittää leimikosta tarjotun hinnan. Yhä vähemmän kannattaa kasvattaa sekapuuna koivua eikä ainakaan havupuun kustannuksella yhtään kalikkaa.
Jätkä on aivan oikeassa kasvatustiheyksien suhteen. Aika harvaan taimikonhoidon/nuoreen metsään tehdään taimikonharvennus ylipäätään ja jos tehdään niin lopputulos on kaikkine ”sekapuineen” tosiaan 3000kpl/ja tai reippaasti enemmänkin. Kun 6-7 metrisen männikköön tehdään taimikonharvennus tiheyteen 2000kpl/ha, niin laatukin vain paranee ihan päätehakkuupuustoon asti.
Visakallo on vakuuttunut siitä, että Metsään.fi data päätyy veroprusteeksi. Voi olla näinkin, mutta verotus voi perustua myös kokonaan toiseen julkisesti jo pitkään saatavilla olevaan dataan. Tilatasolla yllättävänkin tarkkaan tietoon päästään Luken VMI datalla (monilähdeinventointi). Tämän lisäksi on tulossa satelliittikuvaukseen perustuva muutostulkinta. Ainakin avohakkuut pystytään teknisesti tunnistamaan jo nyt, muutaman aarinkin aukko saadaan erotettua automaattisesti. Tilarajatiedon tuottaa Maanmittauslaitos.
Eli siis vaikka koko Metsään.fi ajettaisiin alas, niin pinta-alaveron tyyppinen verotus onnistuu muillakin menetelmillä.
Metsään.fi tietojen epäluotettavuutta moni moittii täällä kiivaasti. Kehitettävää on, mutta uskooko joku, että kehitys on pysähtynyt?
Metsäsuunnitelmia kauppaavat metsätoimijat ovat harmissaan kun oma tuote ei käy kaupaksi kun metsään.fi:ssä on vastaavat tiedot. Tämä on turhaa syyttelyä. Katse kannattaisi kääntää siihen omaan tuotteeseen. Perinteinen metsäsuunnitelmahan on vain kuvioluottelo. Siitä puuttuu selkeät suositukset minkälaisia hakkuukokonaisuuksia kannattaa muodostaa ja missä järjestyksessä hakkuut kannattaisi tehdä. Sama juttu hoitotöiden osalta. Niitä ei ole niputetty työmaakokonaisuuksiksi. Miksi ei? Tässä olisi selkeää lisä-arvio keskimäräiselle metsänomistajalle.
Tolopainen, maailma on ihmeellinen. Oletko miettinyt, että konttitoimituksia käytetään mahdollisesti siksi, että se on a) edullisempaa, b) asiakas haluaa tavaran konttirahtina vaikkapa jatkokuljetusten järjestämiseksi. Sontaluukun reiästä katsottuna moni asia tuntuu erikoiselta.
MaalaisSeppo, tiheänä asvattaminen ei vähennä tuulituhoriskiä vaan päinvastoin kasvattaa sitä.
Auton ostoon tarjotaan nyt niin edullista rahoitusta, että rationaalisen ihmisen, metsänomistajankin, käyttää ehdottomasti sitä ja tappiin asti. Autonostoon ei kannata rahaa ottaa ainakaan kasvavasta metsästä. Toki jos tarpeelliset harvennukset tuottaa sen välirahan niin mikä ettei, mutta nekin rahat kannattaa enemmin käyttää vaikka lannoittamiseen kuin auton ostoon.
Kuusessa olija olija ei nyt ymmärrä haketuen oiston vaikutusta. Kun haketustuki poistuu, niin sahoilta kertyvän kuoren ja purun suhteellinen kilpailukyky paranee. NE menisivät siis paremmin kaupaksi. Kenen etu tämä sitten olisi? No varmaan sahojen etu, mutta selluteollisuus tietysti toivoo, että kun kuoren ja purun hinta nousee, niin sellutehtaalle menevän sahahakkeen hinta ei nousisi. Sahat pidetään siis elossa, mutta hakkeen hintaan ei tarvitse koskea.
Minulle sopii hyvin tämä haketustuen lopettaminen. Entisestään vaan korostuu se, että vain ainespuuta kannattaa tuottaa.