Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Siperiaan ei kannata perustaa kuusisahaa kun tukit täytyy tuoda Uralin länsipuolelta. Lehtikuusta siellä on paljon, eli terassilautaa olisi saatavilla vaikka kaikille kiinalaisille.
Sitolkan kannattaa nyt heti perustaa konsulttiyritys ja myydä osaamistaan kiinalaisille. Hehän ovat tekemässä vakavaa virhettä kun ovat sijoittamassa rahojaan Suomen Kemiin ja Kemijärvelle!
Venäläinen pääoma, jos sitä on, katselee kyllä aivan muita sijoituskohteita kuin metsä ja metsäteollisuus. Jo pelkästään työvoimapula on iso ongelma. Ei venäläinen nuoriso halua viettää elämäänsä kirjaimellisesti metsässä. Työvoima täytyy tuoda ulkoa kun gulak on jo aikaa sitten purettu. Vaikka joku vissiin kaiholla niitä muistelee. Venäjällä käy kuten Suomessakin, kun nuori oppii hallitsemaan nykyaikaista metsäkonetta, niin hän on ammattimies moneen työhön maalikylissäkin. Venäjän olosuhteissa tämä korostuu, sisäisiä viisumeita ei siellä enää vaadita.
Käytännössä koko taiga on saavuttamattomissa. Metsäkuljetusmatkat ovat nykyisinkin aivan tolkuttoman pitkiä. Siitä sitten jatketaan jopa kymmeniä kilometrejä maastokuorma-autolla. Tuskin kenelläkään on intressiä rakentaa sinne teitä saati sitten rautateitä p u u k u l j e t u k s i a varten. Uskomaton koko ajatuskin toteaa ainakin Vladimir. Toki kaikenlaisia julistuksia voidaan antaa. Julistusten antamiseen itäystävällä on pitkät perinteet.
se on mukava kuulla, että Jätkä on ollut mukana haapamökkiprojektissa ja sai hyvät rahat. Pystyn toimittamaan vähintään 50 mottia järeää ja tervettä haapatukkia vuosittain vielä muutaman vuoden ajan. Paljonko tarjoat siitä tienvarteen toimitettuna?
”Kaikki kulutetaan, mitä myyntiin tulee. Lähinnä on puute laadukkaasta tukista.”
Näin varmasti on. Kallista tavaraa ei kannata varastoon tehdä. Jos puute on laadukkaasta koivutukista, niin miksi sen hinta ja ostomäärät ei sitten nouse? Johtuisiko siitä, että kyseiseen tarkoitukseen puuta käytetään korkeintaan muutamia tuhanisa motteja vuosittain?
”Kyse on ennakkoasenteista.”
Niin, miten luulet, että nämä’ asenteet muuttuvat? Tälle palstale kirjoittelemalla?
Minkä suuruisena näet haavasta tehtytyjen rakoliiteireiden pelkkahirsimökkien kaupallisen potentiaalin? Koska ja miten se potentiaali realisoituu niin että järeän tukkihaavan hinta lähtee nousuun?
”Tuolta Suomen lämpöpuulta menee suurin osa tuotteista saksaan, eikä hinta ole halpa.”
Onko näköpiirissä, että saunojen rakentaminen Saksassa lisääntyy merkittävästi? Mihin perustuen?
Kaikki kunnia Suomen Lämpöpuulle. Tekevät hienoa työtä. En kuitenkaan usko, että heilläkään on halua maksaa raaka-aineesta yhtään enempää kuin mitä nyt maksavat. Tämä siis vaikka ”puustamaksukykyäkin” olisi. Onko sitä?
Paljonkohan mahdetaan haapalautaa ja lankkua vuositasolla kuluttaa Suomessa? Tai vaikka koko Euroopassa? Joitain promilleja koko sahatavaramarkkinasta? Käyttöä on lähinnä saunoissa ja niihinkin nykyinen trendi voimakkaasti suosii jo sävytettyjä paneeleita, jopa mustaa, ja siihen sopii kuusi. Esimerkiksi Siparilan tuotteet.
Lämpökäsitellystä koivusta ei tule lattiamateriaalin uutta trendiä koskaan, ei ainakaan sellaista että se näkyisi millään tavalla koivutukin kysynnässä.
Voihan se olla että eurooppalainen kuluttaja haluaa tulevaisuudessa juurikin haapapaneelia sisustukseen ja haavasta tehtyjä pirttikalustoja. Sitä odotellessa sitten vaan. Itse en tähän usko pätkääkään. Olen mielelläni väärässä.
sitolkaa ja Jeessiä kun kuuntelee niin se joka uskoo myy nyt viimeistään metsänsä pois ja laittaa rahat Moskovan pörssissä noteerattuihin metsäteollisuusyritysten osakkeisiin. Onnea matkaan vaan.
Kuiteista vain sen verran, että niidenkin printtailu on trendinomaisessa laskussa ja s-mafian malli tulee leviämään.
Haapa, sikäli kun sitä teollisuus käyttää, kertyy muiden hakkuiden sivuvirtana. Haavikoiden päätehakkuita ei montaa vuodessa tehdä. Teollisuus saa vähäiset haapansa sivuvirtana ja haapakuidun hinta tuskin koskaan määrittää leimikon kokonaishintaa. Sen takia siitä ei tarvitse mitään maksaakaan eikä tarvitse siitä ostomiehen kohdalle kerran elämässä tulevasta päätehakkuuhaavikostakaan. Ei siis mitään tulevaisuutta haavan tietoisella viljelyllä. Haavan hinta määrittyy energiapuumarkkinoilla jatkossakin.
Suositus sekapuuston suosimisesta ei taida perustua mihinkään ainakaan tutkimuksilla todistettuun tietoon. Asiantuntijat toistavat tätä mantraa, mutta eivät taida itsekään tietää miksi. Toki se kuulostaa hyvältä ja monimuotoiselta kun yhden puulajin metsään liitetään negatiivisia termejä kuten monotonisuus jne. Omalla kohdalla kaikkein elinvoimaisimpia ovat puhtaat kuusikot ja männikön kun ne kasvavat niille sopivilla kasvupaikoilla. Ja ei niitäkään en ole onnistunut, muutamasta yrityksestä huolimatta, kasvattamaan niin etteikö niissä olisi koivua, haapaa, leppää, pihlajaa, raitaa j lehmusta.
Ylipäätään ihan alkuperäiseen kysymykseen liittyen, varaudun ilmastonmuutokseen niin, että kasvatan kuusta ja mäntyä viljellen niille sopivilla kasvupaikoilla. Pidän havupuiden latvukset vapaina koko ajan. Teen harvennukset ajoissa niin etteivät puut riukuunnu. Istutuskuusikoissa riittää yksi harvennus. Ja päätehakkuut ajoissa ellei minustakin tule vanhemmiten puun panttaajaa?.
kirkniemessä haapaa ei enää käytetä lainkaan. Onko varmaa tietoa käytetäänkö enää missään?
Jos tarjolla on molemmat, niin valitsen ehdottomasti koneistutuksen. Perustelut: mättäiden parempi laatu, istutustyön laatu (taimet varmasti riittävän syvällä ja tiivistäminen), taimet isommalla todennäköisyydellä kunnossa ja kasteltu istutettaessa, oneistutusta tekee vain ammattilaiset, mätästystä lähes kuka vain. Jos mätästysjälki on epäonnistunut, niin sitä ei korjaa enää mikään.
Tolopainen alkaa olla asian ytimessä, ”sähkölämmitys on halpa ja helppohoitoinen toistaiseksi”. Näinhän se on, kuluttajat ohjataan pumppulämmittäjiksi ja sitten onkin sähkönkäyttöön liittyvän verotuksen kiristämisen aika. Hyvin todennäköisesti jokainen tuleva hallitus nostaa kuluttajien sähköveroa.
En usko, että poliitikoilla oli ensimmäisenä ylimitoitettuja vaatimuksia häiriöttömyyden osalta. Ei, kyllä se paine tuli kansalaisilta jotka entistä heikommin sietävät jakelukatkoja. Se on toki ymmärrettävää. Jos lämmitys perustuu sähköön, pumpulla tai ilma, niin parku on aivan kauhea jos sähköä ei töpselistä tulekaan. Kännykän akkukin kestää vain muuramia tunteja. Kansalaiset eivät hyväksy jakelukatkoja ”kun ne siirtoyhtiöt riisttää törkeitä maksuja niin eihän niitä katkojakaan saa olla”. Tämä johtaa kierteeseen jossa tosiaankin yli-investoidaan. Minkä tahansa asian parantaminen ensimmäiset 20-40% on halpaa, vaikkapa häiriöalttiuden, mutta sitten kun sitä viimeistä prosenttia ryhdytään poistamaan niin se maksaa.
sähköautoilijat tuskin tyytyvät vähempään, auto täytyy saada ladattua aina kun se itselle sopii.
Tehoperusteinen siirtohinta on mielestäni ihan ok. Jos tarvitsen ”moottoritietä” kerran vuodessa, ja kiertoreittiä ei ole, niin on ihan oikein, että maksan sen rakentamisen ja ylläpidon kustannuksista. Alimitoitetuilla lämpöpumpuilla lämmittävien ja sähköauton pikalatausta käyttävien lasku sähkön siirrosta tulee valitettavasti nousemaan rajusti jo lähivuosina.
tolopainen puhuu halvasta sähköstä vaikka sähkön hinnalla on tulevaisuudessa yhä pienempi merkitys kokonaislaskusta.
Suomen kaltaisessa maassa sähköön nojaaminen lämmityksessä ja autoilussa on erityisen pölhöä ja tulee entistäkin kalliimmaksi. Kuvitteleeko kukaan etteikö kuluttaja joutuisi pölhöyden maksajaksi.