Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
V-Klinga on juuri tuollaisessa tosi ohuessa pajukossa aivan ykkönen. Ja menee minkä kokoinen puu vaan ihan sujuvasti. V-Klinga tosiaan suorastaan ”imee” vesat sisään. Samalla menee kastikat ja vadelmat sujuvasti. Aivan ykkösterä varhaisperkaukseen. Terä on melko pehmeää materiaalia, vaatii enemmän teroitusta paitsi kun terottaa joka tapauksessa joka tankillisella niin eihän se sitten työmäärää lisää ja hampaita on vähemmän. Kivikosketuksissa menee helpommin ”peruskorjattavaan kuntoon” kuin tavallinen terä. Suosittelen kuitenkin, kannattaa ainakin kokeilla!
Leimikoita voi kyllä yhdistää vaikka palstoilla olisi etäisyyttä 200 kilometriä. Huonompikin talviharvennus on mennyt kohtuuehdoilla kaupaksi kun siihen yhdistyy maukas kesäaukko 200km päässä.
Jätkä tarkoittaa varmaan sellaisia erityisen korkeita mättäitä joita hyvin reheville maille joskus näkyy tehtävän. Ajatuksena varmaan se, että istutustaimet olisi korkealla paremmin turvassa päälle kaatuvalta kasvillisuudelta. Siinä tehdään kyllä virhe ja tuloksena voi olla juurikon noita tyvimutkia. Anneli kirjoittti isoista laakeista mättäistä, ei siis mitenkään erityisen korkeista/paksuista. Komppaan Annelia, laakeilla isoalaisilla mättäillä saadaan 1-2 vuotta etumatkaa. Tämä kannattaisi muistaa erityisen rehevillä mailla. Jos kuski tekee laikkumättään tai kääntömättään samaan tapaan kuin keskiverto mt:llä, niin tuloksena on pienialainen mätäs. Erityisen reheville maille sopii paremmin naveromätästys ja jos oikein isoja laakeita mättäitä haluaa, niin sehän muuttuu käytännössä ojitusmätästykseksi vaikka vesitalouden korjailulle ei tarvetta olisikaan.
Kyllä näitä muokkausasioita joutuu aivan kädestäpitäen neuvomaan ja valvomaan, muuten lopputulos voi ola melkein mitä vaan. Vaikka tilaa naveromätästyksen, niin toteutus voi olla laikkumätästys.
Sananjalka on tosiaan melkoinen ongelma juuri näillä Itä-Suomen entisillä kaskimailla. Jos koivu/mänty sekametsän alle kehittyy kattava sananjalkaviidakko, niin kuusi ei sinne luontaisesti nouse tai siitä tulee erittäin epätasainen ja aukkoinen. Kokemusta tästä on.
Istutin viime vuonna koivua pienelle koivuikon päätehakkuualalle, onneksi vain 0,2ha. Aavistelin kyllä, että sananjalka tulee olemaan ongelma. Se todella on ongelma! Sanajalka reuhahti yli metrin korkuiseksi katokseksi. Jänis napsi koivuja talvella. Koivut ovat kyllä pääosin elossa, mutta mahdollinen heinääminen tuntuu täysin toivottomalta. Koivujen löytäminen viidakon pohjalta on mahdotonta. Kuuset erottuisivat paremmin ja todennäköisesti säilyvät ylipäätään paremmin hengissä. Antaa nyt mennä näin pari vuotta. Kemiallista torjuntaa tuolla ei voi tehdä. Tosin parin vuoden päästä sen varmaan kuitenkin teen. Moottorisumuruisku selkään 15 minuutin ajaksi niin homma on hoidettu.
Taas yksi syy tehdä taimikonhoidot ajallaan ja välttää energiapuuharvennukseen joutumista. Varhaisperkaukset ajallaan ja jo siinä vaiheessa ylimääräisen havupuuaineksen poisto. Kylvö- jaluontaisten männiköiden taimikonharvennukset tulee tehdä alku- tai lopputalvesta. Jos kasvatusketju toimii niinkuin suositukset ovat, niin kylvömännikön taimikonharvennus tehdään 3-5metrin pityysvaiheessa ja lehtipuu on torjuttu jo aikaisemmin. ”Vesomisen ehkäisyn” takia taimikonharvennuksia ei pitäisi tarvita tehdä lehdelliseen aikaan.
Giljotiinikouriinkin on kehitelty kantokäsittelylaitteita. Eniten niistä olisi apua jos siinä voisi levittää lehtipuun kannoille glyfosaattia… Todennäköisesti glyfoa voisi lisätä kantourean joukkooon pienen määrän ilamn ongelmia. Ei näitä laitteita taida olla asenneltu kovin moneen kouraan kun ”kysyntää ei ole”…
Männyn tyvitervas on kuusen juurikääpääkin pahempi vitsaus ja muistelen jostain lukeneeni, että se nimenomaan tarttuu kuin ”häkä” kesäkuumalla tuoreeseen kantoon.
Olen kymmenen viime vuodenaikana heinännyt ehkä muutaman aarin alan. Lisätarvetta olisi ollut noin 0,1ha alalla. Pellonmetsityksetkin ovat sujuneet ilman heinäämistä, ei oikeastaan mitään ongelmaa niissäkään.Toki ne on edellisenä kesänä ruiskutettu koko alalta.
Ongelmaksi voi tulevaisuudessa muodostua yksi metsäpalsta Savossa. Siellä näyttää sananjalka olevan aivan erityisen terhakkaassa kasvussa. Sananjalka tekee läpipääsemättömän katon reilun metrin korkeuteen ja siitä ei kuusi tai koivukaan läpi tule. Ruiskutus tarvitaan noilla mailla vaikka metsämaasta onkin kyse.
Tolopainen, viljansa voi myydä pystyyn jo tänä päivänä ja sitä tapahtuu aika paljonkin. Ostajana ja puimurinomistajana yleensä naapurissa oleva eläintila. Ei pääse myyjä rikastumaan, mutta viljelijästatuksen siitä kuitenkin saa.
Maailma ei ole reilu paikka tai ei ainkaan tunnu siltä. Esimerkkinä toimituspuu. Suhtaudun siihen metsänomistajana varsin epäluuloisesti. Se on jo nähty moneen kertaan, että toimituspuun osalta sahat ovat aivan eritavalla tarkkoja laadusta kuin omassa korjuussaan. Myös mitat tuppaavat olemaan rajoitetummin käytössä. En saa toimituskaupan yhtälöä mitenkään kannattavaksi vaikka siinä joku tyvi otettaisiin erikoispuuuta ja siitä maksettaisiin jop 70€/motti. Hui! Ei auta pitkälle sekään, että harmaalepästä ja haavasta saadaan muutama tukki josta maksetaan jopa 20€/motti. Hui!
Ei pitäisi puhua omista yksittäisistä kokemukista, mutta en malta olla kertomatta. Muutama vuosi sitten paikallisen toimijan järjestämässä hankintakaupassa rämeen ensiharvennusta kokeiltiin ensin täysin metsävarustellulla Valmet 805 traktorilla jolla oli perässään Keslan järeä mekaanisella vedolla varustettu kärry. Hakkuukonetta en muista. Hakkuu sujui ilmeisesti jotenkuten, mutta onneksi ajoa aloitettiin heti perään ettei koko 7ha leimikko ollut pötköllään. Montaa puuta ei saatu pinoon, enemmän taidettiin sotkea ajouriin että Valmetti saatiin rämeeltä pois. Seuraavana talvena homma hoituu nelipyöräisellä Valmetin motolla ja ajokoneena oli Timberi 810. Ei mitään ongelmaa. Se seuraava talvi ei ollut parempi samanlainen tilanne, että sulaan maahan tuli 30cm lunta ja sitten hakkuu alkoi.
Osaako joku arvioida paljonko nykyaikainen traktori metsäohjaamolla ja panssaroinnilla+tuppisovitteet+nosturi+motokoura+vetävä metsäperävaunu+metsärenkaat vanteineen maksaa?
Paljonko kyseisen yksikön purku maatalouskoneeksi ottaa aikaa?
Valitettavasti muovikassien kielto, tai kauppaketjunen omat päätökset poistaa ne myynnistä ja korvata paperi- yms. bioperäisillä kasseilla ei auta pitkään. Lobbarit ovat jo vauhdissa saadakseen boikottiin myös paperi ja biokassit. Niiden tuottamiseen nimittäin kaadetaan puita joka on tietysti aivan kauheaa. Näyttää siltä, että tarjolle tulee ns. kestokasseja. Sellaisia valmistaviin yrityksiin kannattaa nyt sijoittaa. Se on sitten aivan sama kuinka monta kertaa kestokassia todellisuudessa käytetään. Jollain ne ostokset täytyy kotiin kuitenkin kantaa. Kohta on kaapit täynnänsä kestokasseja, mutta ongelma ratkeaa kun alkaa käyttämään niitä roskapusseina.
Reilun kymmenen vuoden ajalta kokemukseni vakuuttamisest ovat positiivisia vaikka palstat ovat hyvin hajallaan. Sattuipa muutama vuosi sitten niinkin että sama myrsky kaatoi puita Keski-Suomen ja Etelä-Savon palstoilla. Se katsottiin vakuutusyhtiön puolesta yhdeksi vahingoksi ja meni vain yksi oma vastuu. Tähän mennessä metsä-ammattilaisen laatima vahinkoarvio on hyväksytty sellaisenaan.
Kannattaa nimenomaan sitä omavastuuta puntaroida tarkkaan. Jos tuntuu siltä, että pystyy itse kantamaan vaikkapa 4000 euron vahingon kustanukset niin hyvä. Vuotuinen vakuutusmaksu todennäköisesti ainakin puolittuu verrattuna pieneen vaikkapa 400 euron omavastuuseen. Toki silloin ei korvausta pienistä hajakaadoista voi saada. Sama juttu myrskytuhon maksimikorvauksen kanssa, siinähän korvataan puutavaralajisiirtymää tukista kuituun. Kannattaa miettiä onko tilan puusto sellaisella mallilla, että maksimikorvausta tarvitsee edes teoriassa. Esimerkiksi jos puustosta 3/4 osaa on kuitupuuta, niin eihän sen arvo alene trombinkaan jäljiltä vaikkapa 36euroon/motti. Jos on hyvin tukkipuuvaltainen metsätila niin siinä siirtymä tukista kuituun voi olla merkittävää varsinkin jos ison kesämyrskyn jälkeen korjuu ei käynnisty omalla palstalla heti.