Kannonnosto ei ole nyt kovin ajankohtainen asia, mutta sekin aika koittaa kun taas kauppa käy. Metsien terveyden kannalta olisi hyvä jos tyvitervasmännikötkin kelpaisivat nostoon. Niissä ei muuta puulajia kuin mäntyä kannata kasvattaa, karuja ct ja vt pohjia.

Vesakoitumisalttius riippuu täysin maalajista ja kosteusolosuhteista. Tässä esimerkkini tapauksessa kannonnosto ei erityisemmin lisännyt lehtipuun määrää. Maalajina kivinen moreeni.

Ennen tehtiin sellaistakin kuin uudistusalan raivaus. Ja tehdään firmojen mailla vissiin edelleenkin jos tarvetta on. Kyllä minä olen ennakkoraivannut ennen päätehakkuutakin. Ja taskuttanut haapoja. Samalla tulee merkattua jättöpuutkin. Päätehakkuun ennakkoraivauksessa poistan myös jonkun mielestä kasvatuskelpoisen kuusialikasvoksen. Jos niityä jättää niin seurauksean on epätasainen taimikko ja juurikäävän pysyminen kuviolla. Samaa mieltä pikkutukin kanssa, ennakkoraivaus on järkevämpää kuin uudistusalan raivaus.

Mielestäni ainakaan männyntaimikko ei ole tiheässä jos se kasvaa alusta lähti 2000-2200kpl/ha tiheydessä ensiharvennukseen. Yksityismetsissä näitä on varmasti aika vähän.

Joo, ennakkoraivaus ehkä tarvitaan yleisellä tasolla, mutta tässä kyseisessä tapauksessa todennäköisesti ei. Varhaisperkaus osui, myönnän että tuurilla, erittäin hyvään aikaan viime vuoden heinäkuun alkuu. Siinä oli monen viikon täysin sateeton jakso alla. Vesominen on pari viikkoa sitten tarkasteltuna hyvinkin heikkoa ja seuraavassa taimikonhoidossa ne saavat taas täystyrmäyksen. Sen voi todennäköisesti siirtää lähemmäs ensiharvennusta kuin tuossa laskelmassa.

Se on totta, että tässä on kyseessä nyt vain yksi kohde ja se mahdollistaa mielestäni tuollaisen kasvatusketjun. Monelta kantilta näitä voi katsoa. Pitäisikö tätä edeltävän päätehakkuun ennakkoraivaus laskea tämän taimikon kustannuksiin vai ei? Riippuuko se siitä, että postettiinko päätehakkuuta häiritsevää puustoa vai parantaako kyseinen ennakkoraivaus seuraavan puusukupolven kasvua ja kehitystä?

Jos edellinen kierto on hoidettu jämptisti ja uudistamisen ja raivausten ajoitus on oikea, niin minun mielestä voi laskea sillä oletuksella että ensiharvennuksen ennakkoraivuuta ei tarvita. Kuinka paljon yksityismetsistä näin hoidetaan? Väitän että vain pieni osa vaikka jämptisti hoitaminen ei maksa edes enempää vaan päinvastoin vähemmän kuin hutilointi.

Kun ensimmäiselle vuodelle lisää muokkauskustannuksen 0,16€/kpl, niin ensiharvennukseen kasvatettavan puun sisäinen korkotuotto tippuu 3,76 prosenttiin, kakkosharvennukseen kasvatettavan 5,5 prosenttiin ja päätehakkuuseen kasvatettavan 6,75 prosenttiin

Kyseisen taimikon alkukehityksestä päätelleen ensiharvennus 25 vuoden kuluttua poistuman keskijäreydellä 80 litraa voi hyvinkin olla mahdollista. Siis tuossa kyseisessä taimikossa. Valtapituus nyt kuuden kasvukauden jälkeen on yli 3 metriä, eli taimikko näyttää kehittyvän reippaastikin kasvumalleja nopeammin. Ylipäätään olen aika toiveikas, että jalostetulla alkuperällä tuotettu laadukas mäntypaakku lähtee aivan erilaiseen kasvuun kuin nyt ensiharvennusiässä olevat männiköt.

Kakkosharvennuksessa poistettava KESKIMÄÄRIN 133 litrainen runko antaa tukkiprosentiksi  noin 22. Kyllä sillä pitäisi päästä noin 25€/motti poistuman keskihintaan. Sahatukin laadusta en ole niin kiinnostunut kunhan ne vain ovat suoria ja riittävän järeitä. En usko, että tuollaisia harvennustukkeja vieroksutaan tulevaisuudessakaan. Voin toki olla väärässäkin.

Sisäisen koron laskennalla ensiharvennuksessa poistettavienkin puiden istutus näyttää siis kannattavan jotenkuten. Vai laskinko väärin?