Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava on sitä mieltä, että nykymalli on hyvä ja kun vaan mahdollisimman moni metsänomistaja liittyy metsästysseuraan niin niiden kulttuurikin muuttuu?
Tämä on kyllä kunniavastainen vaatimus. Monestakin syystä.
Olen jäsen yhdessä seurueessa jossa myös metsästän hirveä. Kuulun myös oikeen metsästysseuraan kokonaan toisella paikkakunnalla. Omistan metsää kuuden eri seuran, viiden pitäjän ja neljän entisen läänin alueella. Perheessä on alle kouluikäisiäkin lapsia ja töitä teen normitoimihenkilön 45-50 tuntia viikossa. Maat olen ”vuokrannut” ilmaiseksi paikallisille seuroille.
Mitä minun Suorittavan mielestä vielä pitäisi tehdä jotta hirvikantaa saataisiin tolkullisemmalle tasolle? Toki täytyy myöntää että parilla paikkakunnalla tuhoja ei ole tullut vaikka on ihan istutusmäntyäkin tarjolla.
Ei tässä auta kuin lupien lisäys. Seurueeni maille jää aivan liian suuri talvikanta. Sitä pitäisi voida vielä harventaa tammikuun ajan. Pari vasaa ja lehmää pois niin tilanne olisi siedettävä. Mitä mieltä Suorittava? Voisiko meille sääntelyä säätämällä antaa nuo tarvittavat luvat vai olisiko se väärin muita metsästäjiä kohtaan?
Oma pieni etelä-suomalainen seurueemme (2500ha) kaatoi 29.12. ja 30.12. vasat eri lehmiltä. Molemmille jäi toinen vasa vielä pystyyn. Kun 29.12. aloitettiin niin meillä oli yksi ison lupa jäljellä. Molempina päivinä olisi voitu kaataa isojakin mutta kun ei ollut lupia. Kaadoimme jahtikauden aikana kaksi tuottavaa lehmää ja seitsemän vasaa. Eilen alueen poikki kulki kuuden hirven tuoreet jäljet. Kolmet yksittäiset jäljet näiden lisäksi. Alueelle jää aivan liian runsas hirvikanta. Koivun viljely rehevissä lahokuusikoissa ei ole mahdollista ja mitään merkkiä ei ole että olisi jatkossakaan.
Mitä Suorittava ehdottaa tehtäväksi vai onko tilanne tällaisenaan mielestäsi jopa oikeinkin hyvä?
Ensimmäinen versio laista (kunnan etuosto-oikeus) oli susi. Silloin kunnalla ei tarvinnut olla mitään suunnitelmiakaan alueen käytöstä. Riitti, että ”väärä” isäntä osti maata, niin pyyteettömät kunnanisät pystyivät yhtä-äkkiä päättämään että juuri tämän palstan kunta tarvitsee. Tästä on aikaa jo yli 30-vuotta.
Nyt kunnan etuosto-oikeuden käytön edellytyksenä on, että alueella on jo konkreettisia suunnitelmia eli vahvistettu kaava tai vähintään kaavaprosessi jo pitkälle käynnissä. Esimerkiksi ”vaihtomaan” hankinta mahdollisiin tulevaisuuden tarpeisiin ei näitä edellytyksiä täytä. Eikä se, että pari kunnanhallituksen jäsentä on saunaillassa mietiskellyt, että kyseinen maa-alue pitäisi hankkia kunnalle…
lainhuutoprosessiin on jäänyt tämä kunnan etuosto-oikeuden selvittäminen sen takia että tieto ei kulje valtion viranomaiselle aukottomasti ilman että jokainen konkreettinen kauppa kierrätetään kuntien kautta.
Eli siis mykyisin kunta käyttää etuosto-oikeutta vain hyvin harvoin. Jos tila sijaitsee maa-ja metsätalousvaltaisella alueella niin etuosto-oikeutta ei käytetä kun sille ei ole lain mukaisia perusteita.
kahden tilan osalta olen tehnyt puukauppaa heti tilakauppaa seuraana päivänä ja ongelmia ei ole ollut.
Ensimmäinen ostopalsta tuli hankittua kevättalvella 2006. 18ha josta reilu 7ha rämeitä. Palsta oli rämeitä lukuunottamatta ensiharvennettu 2004. Sijainti Mikkelin etelä-puolella. Puuta oli ostohetkellä 2100 mottia ja hinta oli muistaakseni 45000euroa. Palstalla oli kaavatontti lammenrannassa. Myin sen muutama vuosi sitten 15000 eurolla, siinä meni puolihehtaaria aika järeää kuusikkoa jonka tosin ehdin ensin harventaa.
Kaikki temput on tehty. Typpilannoitus kivennäismaille ja rauta-pk rämeille 2007. Rämeiden harvennus ja kunnostusojitus talvella 2008. Puuta lähti 60mottia/ha. Kivennäismaiden toinen harvennus 2014 syksyllä, poistuma 80mottia/ha ja tukkia lähes puolet. Typpilannoitus uudestaan 2016. Nyt on puustoa 2600mottia, 3kl:aa, tosin kivennäismaat (pääosin laihaa Mt-pohjaa) ylittää vanhan lakirajan. Parimetristämännyn kylvötaimikkoa oli 1,5ha vuonna 2006, nyt se alkaa lähestyä 2kl. Hirvituhoja ei ole ollut paitsi rehevästä kuusikossa noin 50 runkoa kuorittu, onneksi oli se rämeiden harvennus heti perään niin sai terveenä korjattua.
Opittua: lannoitusreaktio varsinkin kuusella todella voimakas. Traktori+Järeä vetävä metsäkärry (telat) ei sovellu rämeiden korjaamiseen edes huonosti. Omatoimisuuden varaan ei tässä elämänvaiheessa voi laskea juuri mitään edes näin pienen etäpalstan osalta. No eipä tuo ole isoja raivaussahatöitä vielä vaatinutkaan. Rämeiden pohjiin on syntynyt aivan tolkuton hieskoivuviidakko harvennuksen ja lannoitukseen jälkeen. Se täytynee raivauttaa mäntyjen alle ”alikasvokseksi” noin 1500kpl/ha tiheyteen. Rämeellä männyt nyt noin 800-900 tiheydessä, toinen harvennus ei taida kannattaa.
Palsta menee myyntiin joko puineen tai hakkuun jälkeen seuraavan 10-15v aikana. Uutta puuta syntyy tälle palstalle joka vuosi 150-200 mottia, pääosin tukkia.
Laserkeilaukseen liittyen vielä. Ei ole ehkä ollenkaan epärealistista etteikö markkinoille tulisi jo lähivuosina ”jokamiehenkeilaimia” joilla puustotunnukset voi halutessaan kerätä helposti vaikka joka vuosi. Samalla kasvumallitkin saa päivitettyä tarkoiksi kun muutaman edellisen vuoden kasvu kuitenkin ennustaa tulevaakin kasvua varsin hyvin. Saattaa se keilain ilmestyä metsurin kypäräänkin…
Ehkä noinkin kuin Tolopainen kuvailee (MTK ei hyväksy sitä että yhtiöt päivittävät metsäsuunnitelmat.), mutta olennaisempaa tässä on se, että kaikki metsätoimijat (=MHY, firmat, urakoitsijat jne.) pitää velvoittaa päivittämään kuvion tiedot aina toimenpiteen jälkeen suoraan yhteen paikkaan josta puustotunnukset sitten haetaan eri toimijoiden tarjoamiin metsäsuunnitelmiin mikäli metsänomistaja on niistä kiinnostunut. Tämä yksi yhteinen paikka on jo olemassa, se on metsään.fi palvelu.
Ehkä ihan kaikki eivät ole vielä ymmärtäneet, että entisaikojen tyylinen metsäsuunnittelu on häviämässä. Autoteollisuuden volyymien takia itse sen fyysisen laitteen, laserkeilaimen, hinta romahtaa tai on jo romahtanut muutamaan kymmeneen euroon. Tietoa (=puustotunnuksia) kerätään ja ylläpidetään jatkossa enemmän tai vähemmän jatkuvasti. Puustotunnusten perusteella voi sitten kukin toimija laatia minkälaisia suunnitelmia vaan.
Olennaista on varmistaa se, että mikäli vaikkapa metsäkoneen katolla oleva laserkeilan mittaa kuvion, niin data siirtyy myös metsään.fi:hin. Tämä on se metsänomistajan etu jota metsänomistajien ja heidän etujärjestönsä pitää puolustaa. Mittaamista tuskin voi kieltää eikä varsinkaan kannata viritellä mitään lupaprosessia. Google kuvasi jo kaikki Suomen pikitiet (street view) eikä kysellyt lupia mistään vaikka aika monta tuhatta takapihaa näkyy siellä pysyvästi.
Hakkuun jälkeiset päivitykset ovat mitä sattuu. Toki aukko osataan yleensä tulkita oikein. Jos metsänkasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista niin on aivan olennaista tietää tarkalleen jäävä puusto. Toki joillekin eläkevaareille se voi olla samantekevää.
Olennaista tässä metsäkonemittauksessa on se, että se tullaan tekemään moton/ajokoneen katolle asennettavilla laserkeilaimilla. Mittaustulos on sen jälkeen absoluuttisesti oikea. Voihan tätä joku pitää huonoinakin asiana.
On todella suotavaa että metsäkonedataa kertyy ja sitä myös käytetään. Minulle on ihan sama mihin sitä yhtiöt käyttää kunhan päivittävät jäävän puuston tarkat puustotunnukset myös metsään.fi:hin. Tämä olisi todella hyvää kehitystä. Jo nyt tuore laserkeilausdata on paljon tarkempaa kuin miestyönä tehty metsäsuunnittelu. Metsäsuunnittelussa ( maastossa tehtynä) maksan mielestäni juuri siitä, että puustotiedot ovat tarkasti kohdallaan. Tällaista laatua ei kuitenkaan helposti saa, joku ihme perinne tuntuu olevan että arviot tehdään alakanttiin. Sitten vielä kasvunallit ovat jääneet todellisuudesta jälkeen. Ei ihme että harvennusrästejä kertyy…
Wanhajätkän jahtimailla voi olla hirvet vähissä, mutta täällä etelässä pieni seurueemme pyrkii ensisijaisesti kaatamaan tuottavia lehmiä. Toki vasat kaadetaan ensin, mutta heti perään, ja vaivan välttämiseksi saman tien, se lehmä nurin myös. Viime vuonna kaatui neljä lehmää ja nolla sarvipäätä. Nyt on nurin kaksi lehmää ja viisi vasaa. Eiköhän sieltä pari lehmää vielä löydy. Näin on jatkettu moonta vuotta. Ei ole hirvet vähentyneet, ei naapureiltakaan. Männyn viljely onnistuu jotenkuten, koivukin pihamaiden vieressä.
Tiedän että isommissa seuroissa kulttuuri ja tavat muuttuvat todella hitaasti. Lehmän kaatamista, erityisesti tuottavan, pidetään isona virheenä. Ei näytä hyvältä tämä tilanne jatkonkaan kannalta.
Kuoritulle rangalle ja siitä tehdyllä laadukkaalla hakkeella on markkinat Keski-Euroopassa. Siellä bioenergiaa tuotetaan ja käytetään aivan eri malliin kuin täällä metsämaa Suomessa. Laadukas hake korvaa/kilpailee siellä jossainmäärin pelletin kanssa. Täällä Suomessa hakkeeksi kutsutaan mitä tahansa mössöä. Ja pientalot ”saneerataan” sähkölämmitteisiksi (lämpöpumppu).
Omat lämmityspuut pistän vain halki ja liikuttelen niitä mahdollisimman isoina kappaleina. Pannuhuoneen vieressä on ”puukellari” jossa halvalla hydraulihalkojalla palastelen halot pannuun sopivan kokoisiksi. Silpuksi niitä ei tarvitse pälhiä, saa olla hyvinkin reippaita kappaleita.