Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Varsinkin isojen ja vanhempien rakennusten saneeraus öljystä pellettiin on hyvinkin järkevää. Toimiva patteriverkosto riittää, ei tarvitse vaihtaa pattereita useampilehtisiin kun pelletillä voi tuottaa yhtä kuumaa vettä kiertoon kuin öljykattilallakin. Vanhan ison talon saneeraus maalämmölle maksaa ja isompi pääsulake nostaa siirtohintaa vaikka kulutus sinällään jäisi pieneksi.
Hiluxmetsuri, miksi listallasi ei ole pellettikeskuslämmitys tai pellettivesitakka jo pelkästään käyttöveden lämmitys huomioiden? Tiedätkö vai luuletko että nykyiset pellettisysteemit eivät toimi?
Se ihmetyttää suuresti, ja varsinkin tällä palstalla, että pellettiä ei pidetä vaihtoehtona ollenkaan. Itselläni on puukeskuslämmityksen takia tietysti varsin matala kynnys siirtyä pelletin käyttöön. Puhdasta, kotimaista ja oikealla (valitettavasti ei suomalaisella) tekniikalla vaivattomasti tuotettua energiaa!
Jos itselläni olisi puukeskuslämmityksen tai öljylämmityksen saneeraus ajankohtaista niin valintani olisi ehdottomasti pelletti. Jos asuisin oikeasti maalla ja lämmitettävää olisi enemmän niin sitten hakestokeri tod.näk. keski-eurooppalaisen valmistajan laitteilla. Pellettiä käyttäisin siinäkin. Tai hyvin kuivuneesta rangasta tehtyä haketta.
No niin, pumppulämmityksen aiheuttamat tehopiikit nousee jo keskusteluun, hyvä! Polttopuun oikeaa kaatoajankohtaa tämä ei tietysti enää sivuakaan, mutta oma kokemus neljältä talvelta lambda-ohjatusta käänteispalokattilasta (350 neliötä, 2014 valmistunut talo tiiviillä pientaloalueella) on, että puuta kuluu vähemmän kun se on kuivaa 🙂 Nykyaikaisessa kattilassa puun kosteudella ei ole niin suurta merkitystä päästöihin, mutta turha märkiä puita on kuitenkin polttaa.
Jeessin systeemissä energiaa menee kirjaimellisesti harakoille, yläpalokattilassa savukaasujen korkein lämpötila saavutetaan hormissa kun taas käänteispalokattilassa savukaasut palaa 1000 asteen lämmössä ja hormiin mennessään savukaasujen lämpö on laskenut 200 asteeseen. Hormin (schiedel) pinta ei lämpene ollenkaan. Puukiukaan viereinen hormi on huomattavan lämmin.
Puun poltto tiiviisti rakennetullakaan alueella ei ole ongelma kun käyttää oikeaa tekniikka. Oma pannu ei täällä hajua päästä mutta naapureiden takat yms leivinuunit sitäkin enemmän. Tiedän kyllä minkälainen käry Jeessin systeemistä lähtee. Märkää puuta ja kitupolttoa, itse en tuollaista haistelisi päivääkään. No kukin tyylillään.
En ymmärrä. Eikö se kaivuri kannata vaan laittaa metsätalouden kalustoon jos sillä on kerran käyttöä metsätaloudessa? Vai onko se hankittu yksityistalouteen hiekkalaatikolle ja nyt on sitten tarvetta lainata sitä metsätalouteen?
En kyllä osaa sanoa miten säätiö voisi toimia omistusmuotona. Jos tavoitteena on betonoina metsätalous niin että tulevat polven pakotetaan yhteisomistamiseen ja heiltä halutaan viedä vapaus realisoida omistustaan, niin siihen on jo olemassa hyvä keino eli yhteismetsä. Samalla menestyksekkäästi metsän aikanaan perinyt tai jopa ostanut vanhaisäntä saa halutessaan omaa nimeään kantavan jopa satojen hehtaariin suuruisen muistomerkin.
Myyntitappiot, vaikka osakkeiden, voi vähentää muista pääomatuloista kuten vuokratuloista tai metsätaloudellen voitollisesta tuloksesta vain tappioiden syntymisvuonna. Siis sinä vuonna kun myyt osakkeet tappiolla. Metsätalouden verotettava tulo on nollilla tai miinuksella niin ei ole mitään mistä samana vuonna syntyvän myyntitappion voisi vähentää. Tämän jälkeen myyntitappiot voi vähentää vain myyntivoitoista seuraavan viiden vuoden ajan. Metsätalous ei tuota myyntivoittoja. Toki jos myy koko kiinteistön voitolla niin siinä sitä myyntivoittoa sitten kertyy.
Paljonko olet Jätkä kasvattanut taimia turveruukuissa? Puhutko vaan vai onko oikeaa kokemusta? Turveruukkujakin aikanaan kokeiltiin ja paperirullia yms myös. Lopputulos oli että metsäpuiden juuret eivät niissä kehittyneet luonnollisesti. Juuret eivät kasva turveruukusta läpi. Jos aivan oikeasti meinaa taimia kasvattaa niin kannattaa hankkia samanlaisia kennoja kuin oikeilla taimitarhoillakin on, on sitten edes jonkinmoinen onnsitumismahdollisuus.
Aivan käsittämätön tuo Jätkän halu lopettaa metsätalous Lapissa. Onko Jätkä lapissa edes kunnolla käynyt saati ollut? Lappi on aika iso paikka ja sinne sopii oikein maniosti kaikki se mitä siellä nykysinkin tehdään. Nuorien metsien kasvu yllättää jokaisen inventoinnin jälkeen ja metsätalouden operointi ei ole mitään tuhtaamista puolen hehtaarin metsissä. Rahaa tuottava turismi keskittyy rilluttelukeskuksiinja ne eivät paljoa tilaa vie. Pussikeiton keittelijöitä on lopulta vähän ja rahaakin heillä on vähän. Ja jo nykyisellään euroopan suurimmat kansallispuistot tarjoavat jo rannattoman luonnonmetsän patikointiin. Ja hui kauheaa, kaivoksetkin sopivat lappiin oikein hyvin.
Tais mennä Jätkältä Puuki ja Joovaini sekaisin.
Samaa mieltä olen Jätkän kanssa tästä. Eihän tuo Jovainin esimerkki ole esimerkki jk:sta. Se kuulostaa paperilla hyvältä, mutta käytännön elämässä noita on vähemmän. Ainakaan omilla pohjilla yläharvennuksen (150motti/haa) jälkeen jäävät vähemmän järeät lisävaltapuut (100mottia/ha) eivät pysy pystyssä. Ja juurikääpä on näillä pohjilla jo valmiiksi, eli ei senkään puolesta houkuttele. Jossain Väli-Suomessa voi toimia paremmin, mutta vaatii varmastihyvää osaamista että tunnistaa tilanteen oikein.