Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
No hyvä, sittenhän Planterille riittää yksi 16A pääsulake. Vai riittääkö?
Vastustus tulee olemaan hirmuista, mutta paineet (ja perustelut) on siihen suuntaan, että siirrosta maksetaan tulevaisuudessa vuoden aikana kulutetun huipputehon perusteella. Tämä tulee nostamaan siirtohintaa niillä jotka vain muutamana päivänä vuodessa lisäävät sähkön kulutustaan merkittävästi. Niiden siirtohinta (ehkä) laskee jotka pystyvät välttämään tehohuippuja. Tämä tulee heikentämään kaikenlaisen sähkölämmityksen kilpailukykyä ehkä vain aidosti täysmitoitetut maalämpösysteemit poisluettuna. Nekin tosin aiheuttavat jatkuvan kompurankäynnistelyn takia tehopiikkejä verkkoon. Aikamoinen määrä pumppulämmittäjiä rikkoo itseasiassa tänäkin päivänä liittymäsopimustaan. Pääsulakkeet ovat varsin ”hitaita” ja kestävät ja minuutinkin verran ylisuurta tehoa ennenkuin sulavat. Innokkaimmat pumppulämmittäjät mittailevat pääsulakkeiden lämpötiloja ja ovat tietysti ylpeitä korkeista lukemista 🙂
Tässä komppaan Tolopaista. Lämmöntuottosysteemin muutostarpeet kannattaa tietysti suhteuttaa omaan kulutukseen. Elämän ehtoopuolella kulutus voi tarpeettomankin isossa talossa olla varsin pieni kun lämpimänä pidetään vain tupaa ja kammaria. Rakennemuutos on todella kovassa vauhdissa. Maaseudun, kuntakeskusten ja pienempien kaupunkienkin asuntojen hinnat ovat hyvin todennäköisesti pysyvässä laskussa ja nollaraja on monin paikoin jo saavutettu. Tässä tilanteessa kannattaa miettiä kahteen kertaan minkäänlaisten energiaremonttien järkevyyttä. Vaivattomuutta voi hakea jatkamalla sähkölämmittämistä tai toimivaa öljylämmitystä. Ilmalämpöpumppu tuo mukavuutta kesähelteiden aikana eikä maksa paljon. Jos uunien lämmitys alkaa tuntua raskaalta niin pellettitakka tuo suuren helpotuksen kohtuu hintaan. Jos omassa lähipiirissäni olisi ”sähkökatkoalueella” asuvia senioreita niin järjestäisin heille toimivan automaattisesti kytkeytyvän varavoiman.
Tämä on tietysti asenteellinen kommentti, mutta jos nykyaikaisen pellettikattilan huolto (muutama minuutti 1-4 viikon välein) tuntuu liian raskaalta niin todennäköisesti sovelian asunto on kerrostalohuoneisto tai mahdollisesti palvelutalo.
Vesitakka on todennäköisesti aikamoista näpertelyä. Voihan se sopia käyttöveden lämmittämiseen, mutta vesikiertoideen lämmitykseen sen paukut eivät kyllä riitä. Pellettitakko vesikierrolla on sitten jo aivan eri asia, sillä lämpenee käyttövedon lisäksi vaikka koko talo.
Varsinkin isojen ja vanhempien rakennusten saneeraus öljystä pellettiin on hyvinkin järkevää. Toimiva patteriverkosto riittää, ei tarvitse vaihtaa pattereita useampilehtisiin kun pelletillä voi tuottaa yhtä kuumaa vettä kiertoon kuin öljykattilallakin. Vanhan ison talon saneeraus maalämmölle maksaa ja isompi pääsulake nostaa siirtohintaa vaikka kulutus sinällään jäisi pieneksi.
Hiluxmetsuri, miksi listallasi ei ole pellettikeskuslämmitys tai pellettivesitakka jo pelkästään käyttöveden lämmitys huomioiden? Tiedätkö vai luuletko että nykyiset pellettisysteemit eivät toimi?
Se ihmetyttää suuresti, ja varsinkin tällä palstalla, että pellettiä ei pidetä vaihtoehtona ollenkaan. Itselläni on puukeskuslämmityksen takia tietysti varsin matala kynnys siirtyä pelletin käyttöön. Puhdasta, kotimaista ja oikealla (valitettavasti ei suomalaisella) tekniikalla vaivattomasti tuotettua energiaa!
Jos itselläni olisi puukeskuslämmityksen tai öljylämmityksen saneeraus ajankohtaista niin valintani olisi ehdottomasti pelletti. Jos asuisin oikeasti maalla ja lämmitettävää olisi enemmän niin sitten hakestokeri tod.näk. keski-eurooppalaisen valmistajan laitteilla. Pellettiä käyttäisin siinäkin. Tai hyvin kuivuneesta rangasta tehtyä haketta.
No niin, pumppulämmityksen aiheuttamat tehopiikit nousee jo keskusteluun, hyvä! Polttopuun oikeaa kaatoajankohtaa tämä ei tietysti enää sivuakaan, mutta oma kokemus neljältä talvelta lambda-ohjatusta käänteispalokattilasta (350 neliötä, 2014 valmistunut talo tiiviillä pientaloalueella) on, että puuta kuluu vähemmän kun se on kuivaa 🙂 Nykyaikaisessa kattilassa puun kosteudella ei ole niin suurta merkitystä päästöihin, mutta turha märkiä puita on kuitenkin polttaa.
Jeessin systeemissä energiaa menee kirjaimellisesti harakoille, yläpalokattilassa savukaasujen korkein lämpötila saavutetaan hormissa kun taas käänteispalokattilassa savukaasut palaa 1000 asteen lämmössä ja hormiin mennessään savukaasujen lämpö on laskenut 200 asteeseen. Hormin (schiedel) pinta ei lämpene ollenkaan. Puukiukaan viereinen hormi on huomattavan lämmin.
Puun poltto tiiviisti rakennetullakaan alueella ei ole ongelma kun käyttää oikeaa tekniikka. Oma pannu ei täällä hajua päästä mutta naapureiden takat yms leivinuunit sitäkin enemmän. Tiedän kyllä minkälainen käry Jeessin systeemistä lähtee. Märkää puuta ja kitupolttoa, itse en tuollaista haistelisi päivääkään. No kukin tyylillään.
En ymmärrä. Eikö se kaivuri kannata vaan laittaa metsätalouden kalustoon jos sillä on kerran käyttöä metsätaloudessa? Vai onko se hankittu yksityistalouteen hiekkalaatikolle ja nyt on sitten tarvetta lainata sitä metsätalouteen?
En kyllä osaa sanoa miten säätiö voisi toimia omistusmuotona. Jos tavoitteena on betonoina metsätalous niin että tulevat polven pakotetaan yhteisomistamiseen ja heiltä halutaan viedä vapaus realisoida omistustaan, niin siihen on jo olemassa hyvä keino eli yhteismetsä. Samalla menestyksekkäästi metsän aikanaan perinyt tai jopa ostanut vanhaisäntä saa halutessaan omaa nimeään kantavan jopa satojen hehtaariin suuruisen muistomerkin.