Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 1,014)
  • Pete

    Kannattaa tutustua Pohjois Karjalan sähkö Priima-pörssisähkösopimukseen. Siinä voi kiinnittää hintaa hyvin joustavasti vaikka kuukausikerrallaan. Tätä kirjoittaessani tarjoavat maaliskuun kiinnitystä hintaan 7,418snt/kWh (sis. alv25,5%) ja monenlaista muuta jaksoa on myös tarjolla kuten 1.3.2025-31.12.2026 jakso kiinteään hintaan 6,777 snt /kWh (sis.alv25.5%). Toimitusmaksu: 0,456 snt/kWh, Kuukausimaksu: 4,56 €/kk sitten päälle. Joku pieni kulutusvaikutsu näissä on.

    Pete

    Stora Enson 2013 tilipäätöksessä yhtiön metsäomaisuus arvostettiin 6,92 mijardiin euroon (2,02 miljoonaa hehtaaria Ruotsissa) ja tänään yhtiön markkina-arvo pörssissä on 8,36 miljardia euroa. SE:n koko liiketoiminnan arvo on siis luokkaa 1,44 miljardia euroa.

    Pete

    Männyn kantojen nostossa on ongelmana mukana kulkeutuvat kivet. Nostolaitetta kehitettiin, se tarttui kantoon suoraan päältä ja laitteessa oli ravistin jolla maata ja kiveä saatiin karisteltua pois. Silti kiviä jäi liikaa ja männiköissä kertymäkin jäi/jää liian pieneksi.

    Keskiravinteisen tai hiukan heikomman kuusikon kannonnosto ja männyn käsinkylvö toimii erityisen kustannustehokkaana uudistamisketjuna. Jos viereiset kuviot ovat hyvälatvaisia männiköitä niin uudistuu luontaisestikin. Voi tulla toki hyvä koivikkokin. Raivausahaa vaatii, mutta hyvä tulee ainakin ”poutivilla” mailla. Jos on paljon kosteutta ja hikevä maalaji niin sitten pölähtää täyteen hieskoivua. Tänä keväänä pitäisi männyllä olla hyvä siemenvuosi, mutta jos leimikko on vielä pystyssä niin siitä ei ole iloa kun havutkin pitäisi ajaa.

    Pete

    Selvä

    Pete

    Rane2, Mehtäukko ja moni muu. Alstorista en puhunut mitään, lasken sen mönkijäksi. Malwa on jo ihan eri kokoluokkaa. Voi olla, että sekin on lelu. Päivääkään en ole puuta ajanut, mutta leimikoita olen nähnyt ennen ja jälkeen hakkuun paljon. Viisi metriä leveitä ajourat ovat nykykalustolla. Puuntuotoksen kannalta se on liikaa, ei kai näin selvästä asiasta kannata edes keskustella. En kaipaa mitään pienkoneita metsiin, mutta Lokomo 910 kaltaisia painoltaan ja leveydeltä. Sekin toki on fakta, että kuljettajien vaatimustaso ergonomian suhteen on noussut, halutaan konttorilta nyky Ponssen ja JD:n olosuhteita. Ihan ymmärrettävää.

    Tasainen tilajakauma ei pidä olla tavoitteena tietenkään vaan optimaalinen. Jos kuvion olosuhteet ovat tasaiset niin sitten optimaalinen tilajakauma = tasainen tilajakauma. Ja kun ensiharvennuksessa tilajakauma on optimaalinen, niin toisessa harvennuksessa ei ole mitään tarvetta tukeutua vanhoille urille vaan ne voi puhkoa siinä käytettävän kaluston tarpeen mukaan. Ja tuloksena on senkin jälkeen optimaalinen tilajakauma, eli parhaan latvuksen omaavat puut jokseenkin tasaisesti pystyssä. Ja joo joo, kuvion sisällä voi olla hyvin voimakasta vaihtelua kasvupaikoissa ja ajokelpoisua kulku-uria vähän. Jos näin on niin niiden mukaan tietysti mennään.

    Pete

    Hyvä kysymys mehtäukko, pelivaraa voi olla enemmänkin kuin muutama euro per motti. Toinen ja viimeinen harvennus tuottaa tasaisen ensiharvennuksen jälkeen niin paljon enemmän, että kannattaa. Millä laskuopilla nykytaksoilla kannattaa kuskata se 40-50 mottia/ha 350000€ (alv0%) maksavalla koneella?

    Pete

    Kyllähän se on fakta, että Malwan ja Terrin kaltaisella ketjulla tehtynä, ja osaavilla kuljettajilla, saadaan ensiharvennuksen jälkeen jäämään hieman enemmän runkoja pystyyn. Ja vielä tärkeämpää on jäävän puuston tilajärjestys/tilajakauma. Se jää pienellä koneketjulla optimaaliseksi tai ainakin optimaalisemmaksi. Kun runkojen tilajaukauma on ensiharvennuksen jälkeen tasainen, niin ei toisessa harvennuksessa mitään vanhoja ajouria tarvita ollenkaan. Jos ja kun olen viljelymetsää hoitanut jämptisti taimikkovaikeessa (=taimikonharvennus tehty max 2000kpl/ha asentoon, ei ylispuita) niin kyllä kiinnostaa ensiharvennus pienemmällä kalustolla, taitavien kujettajian ajamina, ja kantohinta saa olla muutaman euro alhaisempi.

    Pete

    Minulla on Solo 473D classic kalvopumpullisesta reppuruiskusta hyvät kokemukset. Vetää vain 10 litraa, mutta se riittää kun ei jaksa/viitsi painavampaa kannella. PRO-kantovaljaat täytynee vielä hankkia niin mukavuus paranee. Tämä Uittokaluston myymä ruisku on toiminut hyvin myös jäykempien nesteiden kanssa. En ole Bortracia ihan raakana sillä levittänyt, mutta saattaisi hyvin toimia. Jo muutama litra vettä notkistaa Bortraciä (ja muita nestemäisiä boorilannoitteita) reippaasti. Vettä pohjalle noin 3 litraa ja päälle Bortrac 7 litraa on toiminut hyvin. Ruiskussa on vakiona messinkinen säätösuutin jolla suihkun saa pistemäiseksi ja sen avulla levitysleveys (ulottuvuus) kasvaa moneen metriin. Tricoa olen levittänyt vain reippaasti laimennettuna ja kyseinen ruisku toimii siinä hyvin. Tricoa olen leittänyt 10-20 prosentin seoksena, tuntuu toimivan. Sumuruisku Tricon levityksessä kiinnostaa kyllä kovinkin paljon. Ja dronella jos lainsäädäntö ja aineen käyttökupa saadaan joskus muutettua niin, että urakoitsijatkin voivat työn tehdä. Bortrackin levityksessä en näe sumuruiskun tuovan mitään etua, levitys onnistuu kertakävelyllä leveämpää kaistaa, mutta hikipisaroita valuu enemmän kuin Solon reppuruiskulla useampia linjoja kävelle. Ja saattaa luunmurtumiakin tulla vähemmän. Bortrackin osalta olennaista on se, että boori saadaan kuviolle jokseenkin tasaisesti, mutta joka neliölle ei samaa määrää tarvitse saada. Levitti sitten Bortrackia tai Tricoa, niin ruiskun huolellinen huuhtelua mielellään lämpimällä vedellä on tärkeää ennen ruiskun varastointia. Jos ruisku jää kylmään varastoon niin glykoli/vesi seoksen olen lopuksi ruiskauttanut läpi. Jos minulla olisi isompia boorilannoituskohteita jatkuvasti, niin hankkisin Milwaukeen tai Ryobin reppuruiskun (en sumuruiskua).

    Pete

    Panulle, koivun syysistutuksesta minulla ei ole mitään kokemusta. Ns. kesäkoivuista on, eli varhain keväällä kasvihuoneeseen kylvelyistä keskipaakussa kesäkuun lopulle kasvatettavista. Näillä istutus heti kun taimet saapuvat. En osaa sanoa miten lepotilaan asettuva koivuntaimi jatkaa juurten kasvua. Jos ei jatka niin eihän se juurru ja mitään etua syysistutuksesta tuskin saa. En ainakaan isompaa alaa lähtisi syksyllä istuttamaan ilman varmennettuja kokemuksia.

    Se vielä vinkiksi, että kevät ja kesäkoivuilla kannattaa suihkauttaa Trico jo laatikkoon/säkkiin. Ei siitä ainakaan haittaa ole. Minulla kesäkoivuja syötiin jo istutusvuonna loppukesästä. Olen varma, että että jos Trico olisi ollut alalehdillä, niin syöntiä ei oli ollut. Isompiin koivutaimikoihin Trico pitää levittää jo elokuun aikana. Sen voi laimentaa 10% seokseksi niin tulee reppuruiskusta hyvin ulos ja ”kantomatka” on useita metrejä. Oma kokemus on, että koivujen syönti alkaa tosiaan elokuun aikana.

     

    Pete

    Löytyy monta linkkiä Googlella hakusanoilla ”hirvivahinkojen korvausperusteet”.

    Esim. ”Hirvieläinvahinkojen maastoarviointiohje”

    Ei oikein linkit toimi tässä kanavassa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 1,014)