Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Onko tuo visan ajatelma näkyvissä ja käytössä omana pykälänä laissa? Onko siitä havaittavissa merkittävää tuottavuuden tai muuta korjausta paljaaksihakkuilla?
Jos tuokin olis osaksi totta, niin ketä ne toiset olis olleet. Mitähän siinä laissa on säädetty? Oliko puhetta kannoista, pituuksista, fuusiosta tai kartellista?
Olisiko kellään yhdessäkään pykälässä tullut mieleen pohtia miten se vaikuttaa myyjän puunmyyntituloon. Epäilen etteivät muistaneet kokoasiaa.
Vertailua noista on, siemenpuilla tuli tulosta 30 vuotta aikaisemmin. Ne siemenpuiden siemenet oli paikallisia ja kasvoivat 300 m korkeudella ja paikallisessa oloissa parhaiten. Sellaista ymmärrystä kaipaisi. No se opetus oli kohtalaisen kallis ja kyllä se kestetään. Tuottavuuden tekijöitä kannattasi tutkiskella edeltä eikä päähänpistoilla laatia määräyksiä joista tulee valtakunnallisia tappioita eikä turhan työn ja sijoituksen korvaajaa siihen ilmaantunut.
ML Mikko T. videolla on juttua Pudasjärven – Susivaaran hakkuista. Tuotto jää 20 -40 € / ha vuodessa miinus perustamiskustannukset ja raivaukset. Muutama sata ha on putsattu pois tuottamattomana ja uudistettu jälleen. Mutta on kohtia joissa on ollut luontaista uudistusta siemenpuilla. Niistä on jo 80-luvulla korjattu sahapuuta. Luontainen uudistus ei kuulu paljaaksihakkuusysteemiin se on jotain muuta?
Tuoreimmat tutkimukset Pohjoisella pallonpuoliskolla ovat keskittyneet avohakkuun jälkeisiin metsiin, joista yli 73 % on hylättyjä alueita. Aineisto, joka on saatu Hartolalainen metsätilalta, on tuottanut yli 25 000 julkaistua selitystä, jotka tukevat metsien hävityksen ja tuottamattomuuden arvioimista. Kantojenlaskijat ovat vahvistaneet tämän datan luotettavuutta, mikä on paljastanut metsien hävityksen synkän totuuden. Näiden tietojen perusteella kolmella puulla saadaan tarkempi tulos kuin laajemmilla selityksillä.
Ompas taas kateus saanut vallan. Kokeilkaa jotain yhteistä palaveria ja auttajaa, ettette vaan satuttaisi itseänne. Laskeskelkaa illalla vaikka kantoja ja pohtikaa niiden pituuksia, jos se siitä helpottaisi ja saisitte unen edes joksikin aikaa. Unohtakaa muut menetelmät, joita joku on saattanut nähdä lehdessä!
Kaikkien avustustenkin kanssa ja omalla työllä konsernille annettu puu vuodessa ei hehtaarilta ole tuottanut puunmyyjälle yli 200 € Suomessa. En ole teille kateellinen mutta ihmettelen erästä teidän ominaisuutta.
Kyllä , olen samaa mieltä. On kaksi paksua mapillista aineistoa. Niistä voisi perkaa paljon Jätkää lainaten, ohjetta ja pakotetta. Oli ” jatkuvaa suorittavaa portaan ” Schweineflasche im Anus ohjetta ja määräystä. Uusi mappi on toinen juttu!
Ukolle oikaisen tuohon, en ole maininnut jatkuvaa kasvatusta , mutta Luken julkaisuissa on tutkittua tietoa siitä. Sinne pitää näiden korpifilosofien lähettää nuo päätelmänsä. Olen kuitenkin vahvasti Luken julkaisun kannalla etenkin kun myös omat tulokset puoltaa sitä.
Mittasin äsken kolme luomukuusta joiden kasvu on ollut 70 vuoden aikana keskimäärin 25, 7 lit./ vuosi. Niistä otan esimerkkiä jolla teen muutosta optimituottavuudelle olkoon menetelmä sitten mikä hyvänsä.
Myyntiharvennuksella tehdään tuottavaa myyntiä ja samalla valitaan jäävä puusto seuraavaan myyntiin sopivaksi. Luken jutussa oli käytetty samaa mallia. Luken tulos vastaa samaa kuin Arvo Kettusen tekemä harvennus.
Paljaaksihakkuun jäljiltä tehdyt harvennusten tulot ovat verottaja myös lisännyt niihin hehtaari tuottoihin, eivät ole unohtuneet Hartolankaan luvuista.
Remeksen selvityksen käsittelin aiemmin jk palstalla. ”hämärtävät asian ymmärtämistä” ; ei voi mitään jos ei jotain ymmärrä! Häiriköt ovat siitä itseään ylistäneet ja sillä ylvästelevät. Mitään velvoitetta ei ole pitää jonkun yhtiön propsireserviä omassa metsässä ja vielä tappiolla! Kantoja mittaillen. Tulee uusi; Hölmöläis tarinoita suomalaisista metsistä.
Os alla kirjoittajista on vielä Joulun rallatukset jumiutuneet soimaan.
Ymmärrän ” Konsta” huolesi harvennuksen reaktioista, mutta on tärkeää huomata, että harvennusmenetelmät ja metsän kasvatusolosuhteet voivat vaihdella suuresti. Tietyissä tapauksissa, kuten myyntiharvennuksessa, voidaan havaita nopeampia kasvureaktioita, jotka parantaa vuosikasvua, myös päinvastaista umpeenkasvaneissa neulasensa menettäneissä.
Lisäksi pitkäaikaiset tutkimukset osoittavat, että oikeilla metsänhoitomenetelmillä voidaan saavuttaa hyviä taloudellisia tuloksia jopa tilanteissa, joissa alkuvaiheessa ei saada suurta kasvua. Olisi myös mielenkiintoista kuulla lisää ajatuksistasi, mikäli sinulla on käytännön esimerkkejä taloudellisen tuottavuuden hienouksista, jotka tukevat näkemyksiäsi.