Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
”Hintatakuumalli vähentää hinnanmuutosten riskiä” . Tuolla MG:n johtoajatuksella sama toimii kartellina! Perään on liitetty rajoitukset menneiden vuosien indekseistä eikä 10 % suurempaa makseta. Nykyisin on yksi iso kilpailemassa itsensä kanssa joka tuo ulkomailta puuta ettei puutetta lain.
Takuuhinnat ja kilpailun puute metsäkaupassa.
Kolmen ostajan tilanteessa ostaja A tekee tarjouksen puusta, kun taas ostajat B ja C tarjoavat pienemmän hinnan vetoamalla takuuhintajärjestelmään. Tämä rajoittaa kilpailua, sillä myyjällä jää käytännössä vain yksi kilpaileva tarjous (A). Takuuhintajärjestelmä voi johtaa siihen, että ostajat eivät kilpaa hinnalla, mikä rajoittaa myyjän mahdollisuuksia saada paras hinta puustaan. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) voi puuttua asiaan, jos epäillään kilpailun rajoittamisesta tai kilpailulain rikkomisesta. Myyjällä on mahdollisuus vaatia parempia tarjouksia, hakea uusia ostajia tai tehdä ilmoitus KKV:lle, jos kilpailu koetaan epäreiluksi. Tavoitteena on varmistaa, että metsänomistajat saavat reilun hinnan puustaan ja kilpailu pysyy vilkkaana.
Tilanne, jossa kaksi kolmesta ostajasta ei kilpaa hinnalla takuuhintajärjestelmän vuoksi, voi rajoittaa kilpailua ja olla kilpailulain vastainen. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tulisi puuttua asiaan, jos epäillään kilpailun vääristymisestä tai kilpailulain rikkomisesta. Myyjällä on oikeus reiluun kilpailuun, ja hän voi toimia asian edistämiseksi esimerkiksi ottamalla yhteyttä KKV:hen.
Metsälehti metsänomistajan asialla voisi ottaa yhteyttä KKV:hen ja tehdä jutun jossa selkeästi käsitellään rehtikilpaitilanne, mitkä mahdollisuudet myyjällä on määrittää myyntihintaa.
En ole pettynyt arvosteluistasi, vaikka esittelysi ei täysin vastaakaan aiempaa. Arvostan, että jaoit ajatuksesi, sillä se antaa minulle mahdollisuuden ymmärtää hieman paremmin, miten näet asiat aina uudella tavalla. Ehkä voimme jatkossa keskustella lisää, ja löydämme yhteisen sävelen, joka perustuu jo esitettyyn näkemykseen. Ymmärrykseni on rajallinen, kuten kerrot, eikä minulla ole helppoa pysyä mukana muuttuvassa libretossa.
Paljaaksi pyyhityn saat sopuhintaa, harsintoja ei ole myynnissä.
Business-mielessä on älykästä ostaa metsää halvalla, kun puut ovat arvokkaita. Kuitenkin, voiko olla vielä hölmömpiä? Onko Visalla tuosta kokemusta?
Omalla älyllä ja oikein kirjoituksen tarkistusta perään. Se on korvaamaton apu lukihäiriööni! Nuoruudessani pääsykokeessa oli UKK:n teksti johon oli ujutettu kymmenen virhettä, en löytänyt yhtään! Hylättiin opiskelupaikasta vaikka pisteet riitti ja matikan tehtävät oli oikein plus kaksi vaihtoehtoista tehtävää. No, hakeuduin yo opiskelijaksi ja kirjallisuus oli yks juttuni.
Ajat ovat muuttuneet, eikä lukihäiriö ole enää este opiskelulle tai menestymiselle. Nykyään yhä useammat oppilaitokset ja työpaikat ymmärtävät, että lukihäiriö ei liity älykkyyteen tai kyvykkyyteen, vaan se on vain erilainen tapa käsitellä tietoa. Tuen ja apuvälineiden, kuten tietokoneohjelmien ja erityisopetuksen, ansiosta lukihäiriöiset voivat nähdä täyden potentiaalinsa. Itsekin koen, että kirjallisuus ja kirjoittaminen ovat aina olleet vahvuuksiani, vaikka kirjoitusvirheet ja ”kirjainhaitat” voivat joskus tuottaa haasteita. Tärkeintä on keskittyä vahvuuksiin ja hyödyntää saatavilla olevaa tukea, sillä jokaisella on oma polkunsa oppimisessa ja menestymisessä.
Sudet ja ketut – metsänkasvattajien ”suojelusenkelit”
Metsän ekosysteemissä susi ja kettu toimivat luonnon omalla tavalla metsänkasvattajien puille suojelusenkeleinä. Nämä petoeläimet säännöstelevät metsän terveyttä ja tasapainoa pitämällä yllä ravintoketjuja ja vähentämällä kasvinsyöjien, kuten hirvien, määrää. Hirvet ovat tunnettuja männikköjen tuhoajia, sillä ne syövät metsän taimia ja haittaavat metsän uudistumista. Ketut syvät jyrsijät sudet auttavat vähentämään hirvikantaa, mikä puolestaan edistää taimikoiden kasvua ja metsän elinvoimaisuutta.
Taimikoiden tuhoutuminen hirvien aiheuttamina vahinkoina voi tuottaa merkittäviä tappioita metsänomistajille. Esimerkiksi yhden hehtaarin taimikon tuho voi aiheuttaa useiden tuhansien eurojen menetykset, riippuen metsän koosta ja taimien laadusta. Kun susi auttavat vähentämään hirvikantaa ja kettu myyriä, ne välillisesti suojelevat metsänomistajien taloudellisia etuja ja edistävät metsän kestävää kasvua.
Peurat ja hirvet aiheuttavat liikennevahinkoja, jotka voivat johtaa vakaviin seurauksiin, mukaan lukien ihmishenkien menetykset. Näiden yhteentörmäysten riski kasvaa erityisesti öisin ja aamuhämärissä, jolloin näkyvyys on heikentynyt ja eläimet ovat liikkeellä. Tehokkaat ratkaisut ovat Lapualaiset Magnum patruunat.
Susikannan sallittu koko on herkkä ja monitahoinen kysymys, joka herättää voimakkaita tunteita sekä metsänomistajien että metsästäjien keskuudessa. Susi on keskeinen osa Suomen luontoa, mutta sen määrän tulisi olla tasapainossa ihmisten ja luonnon tarpeiden kanssa.
Kuitenkin susikannan kasvattaminen vaatisi huomattavaa yhteiskunnallista keskustelua ja kompromisseja. Metsästäjät pelkäävät susien vaikuttavan hirvikantaan liikaa, mikä voisi heikentää metsästysmahdollisuuksia. Metsästäjillä on geeniperimässään syvällä juurtunut suden kammo, joka heijastaa muinaista pelkoa ja kunnioitusta tätä suurta petoa kohtaan. Toisaalta metsänomistajat näkevät susien hyödyt hirvien aiheuttamien vahinkojen vähentämisessä.
Yhteen ja erikseen, että susi ja kettu ovat tärkeitä luonnonvaraisia apureita metsänkasvattajille, mutta susikannan sallittu koko on löydettävä tasapainottamalla eri etuja. Metsänomistajien tappioiden vähentäminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen vaativat jatkuvaa nopeaa toimintaa.
Kirjoittamiseni tärkein tehtävä on saada ajatukset ja asiat ymmärretyksi, eikä sen pitäisi olla kiinni täydellisestä muodosta tai tyylistä. Jokaisella on oma tapansa ilmaista itseään, ja se on juuri se, mikä tekee kirjoituksista uniikkeja ja henkilökohtaisia. Jotenkin pystyn mukautumaan tilanteen ja yleisön tarpeisiin. Loppujen lopuksi kirjoittaminen on minulle väline, jolla jaan ajatuksia, kokemuksia – ja jos viesti näkyy perillä kuin kirveen leima, olen tehnyt tehtäväni hyvin.
Metsästäjillä, joksi itseään kutsuvat, on kaikilla tappaa tärkein asia minkä näkee, mutta on kannanhoidollinen hirven suojelu. Muistui mieleeni jo poistunut Matti Helminen luontoradiosta, siitä oikeasta yks’ Neuvosen ohjelmasta. ”Mikä vimma on ensimmäiseksi tappaa?” Matti vastasi kysyjälle.
Tunnen monta ”metsästäjää”, ja heillä on jalo ajatus tappaa kettu, etenkin jos sillä on kesällä poikkeava karvoitus. Ihme, kun eivät ammu enemmän toisiaan, heissäkin on iho-ongelmia. Jos jollakin on mustavalkoinen hattu päässä, niin vältä metsään menoa, siellä saattavat luulla sinua teeriksi. Valkoine huivi on tosi vaarallinen sehän on kuin joutsen.
Aiemmat tekstini eivät ole kopioitu Luontoliitolta tai mistään muustakaan lähteestä, vaan ne ovat omia ajatuksiani ja näkemyksiäni. Kirjoitin ne itse, ja ne pohjautuvat omiin kokemuksiini ja mietteisiini aiheesta, valitettavasti. Luvusta ; Metsästäjän tavat ja viisaudet.
Mistä metsästäjät luulevat tietävänsä ilvesten ja kettujen ”sopivan määrän” – asiantuntijat järkyttyvät.
Viimeaikaiset havainnot muutamasta ilveksestä ovat herättäneet keskustelun suurpetokannanhoidosta. Erityisen huolestuttavaa on kuitenkin se, että joillakin metsästäjillä on intoa tappaa näitä uhanalaisia eläimiä omien, usein täysin hataralle tiedolle perustuvien näkemystensä mukaisesti. He väittävät tietävänsä, mikä on ilvesten ja kettujen ”sopiva määrä”, ja puhuvat jopa ”kannanhoidosta” ilman minkäänlaista tieteellistä pohjaa. Lyhytnäköinen ”kannanhoidon” käsite, joka perustuu usein mutu-tuntumaan tai pelkoon, uhkaa metsien terveyttä. Asiantuntijat painottavat, että petoeläinten suojelu tulisi perustua tieteeseen, ei yksittäisten metsästäjien mielipiteisiin, jotta luonnon tasapaino säilyy.