Nimimerkki ” mehtäukko”   kertoisit ensimmäisen oman  saavutuksen joka on edes lähellä verottajan ilmoittaman tuottoa  vuodessa,   niitä voisimme vertailla. Mikä kumma vamma pakottaa jotta  pitää räyhätä vieraista omaisuuksista?

Usko   on vahvaa paljaalla metsänpohjalla nähdystä metsästä. Sillä pärjää! Suorittavan tulos tiedot ovat jääneet pitkälti  kuviteltaviin  raivausavustuksiin. Niin on , porukan vahva pimeys  auttaa uskossa.    Vastaavaa  sitoutumista saa hakea, ehkä: ”Pienviljelijästä saarnamieheksi kutsumustaan seurannut Toivo Korpela  levitti Tornion jokilaaksossa”.    Siellä  oli puuvispilää käytetty  ja pullasutia tärkeissä paikoin.

Oli ne minun puustot nähtävissä kuvina mutta  kun ei tullut ensimmäistäkään  asiallista  palautetta niin  poistin  teiltä haitan.

Mitään metsän tehotuotantoa tuskin on ollut vaan teho huijausta kun lopputulos on ollut paljaaksi huijattu metsän pohja. A J aivan oikein kertoi moneen kertaan maksetuista perintö- pinta-ala- ja pääomaveroista, niissä on se tehostus ollut joka demarihallituksella. Puheilla lietsottu kateus ”vihreästä kullasta” jota kaikin keinoin ja uhkauksin on hivuttamalla sosialisoitu yksityistä perutuslaillista omistusoikeutta murentaa säännöillä.

Puukin vertailu tekstistäni neukku- tuotantoon  on just päinvastoin.  Neukut kasvatti massaa lisää jotta tuotantotavoitteet täyttyi  ( jaksollinen metsänhoito),  paistinpannulla  ei lopuksi kestänyt kanamuna kun massaa lisättiin. Jk:n   eri-ikäisten /kokoisten puiden valinnalla  haetaan  optimi tuottavuutta  jotta vähimmällä sijoituksilla (massalla) syntyy parasta tulosta rahallisesti.  Olen toistanut tuon täällä  monta kertaa  mutta olen niin hölmö etten siitä välitä.

Harsintahakkuut oli useimmiten  ostajantekemiä  leimikoita joissa ei välitetty tuottavuuden jatkuvuudesta.  Tuskin oli myyjälläkään minkäänlaista käsitystä  optimoinnista eikä ostaja ainakaan siihen puuttunut.

Puhuminen suhteessa metsäteollisuuden puutarveperusteisiin on monisyinen aihe, johon liittyy useita ekologisia ja taloudellisia näkökohtia.   Syitä on, miksi 60 % metsäalueista, jotka ovat paljaaksihakkuilta tai tamppaamattomilta alueilta, ei ole käytettävissä sahatavaran tuotantoon.   Paljaaksihakkuitten leviäminen vähentää biologista monimuotoisuutta ja voi johtaa maaperän eroosioon sekä vesistöjen rehevöitymiseen. Kun suuri osa metsistä hakataan kerralla, metsä ei ehdi palautua, mikä vaikuttaa ympäröivään teollisuuteen ja ekosysteemiin. Jatkuvan kasvatuksen menetelmä, jossa puustoa kerätään vähitellen, auttaa säilyttämään metsien ekologisen tasapainon.

Ekaluokan ukoille. Tamppaamattomat taimikot eivät ole puunkorjuun kannalta käytännöllisiä, koska ne sisältävät vielä nuoria puita, jotka eivät ole ehtineet riittävän suureksi. Nämä puut ovat tärkeitä metsän kasvun ja regeneroinnin kannalta, ja niiden kaataminen voi vaikuttaa metsän tulevaisuuteen ja sen kykyyn tuottaa puuta  konserneille  tulevaisuudessa.

Paljaaksihakkuut voivat alkuun tuottaa suuria määriä ns  bulkkia, mutta ne eivät ole taloudellisesti kestäviä pitkällä aikavälillä ( 30 – 40  vuotta). Jatkuva kasvatus mahdollistaa tasaista puun saantia erilaisissa vaiheissa, mikä tuo taloudellista hyötyä metsänomistajille jatkuvasti. Tämä malli  on taloudellisesti kannattavampi kuin kerralla suuren arvottoman puumäärän  siivoaminen tuettuna työnä.

Pitkällä aikavälillä ja vankalla datalla saavutettu tuotanto- ja laadunoptimointi ovat avaintekijöitä. Korkealaatuinen puu, jota tarvitaan esimerkiksi sahateollisuudessa, kehittyy paremmin, kun puustoa hoidetaan jatkuvasti, eikä kaadeta kerralla.

–Jatkuvassa kasvatuksessa saadaan aikaiseksi eri-ikäistä puustoa, joka voi tarjota laajempia käyttömahdollisuuksia eri teollisuudenaloille. Tämä ei ainoastaan lisää puutuotteiden kirjoa, vaan myös parantaa metsän kykyä  teollisuudelle sopeutua  pitkäaikaiseen suunnitteluun.

Pelkästään paljaaksihakkuilta ja tamppaamattomasta taimikosta puun hakeminen ei ole kestävä tai järkevä tapa hoitaa tukkipulaa. Jatkuvan kasvatuksen malli tarjoaa ekologisia, taloudellisia ja laadullisia etuja, jotka tukevat kestävää metsätaloutta ja puutuotannon taloudellisen tulon  koko metsäalalta.   So it goes!