Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Samsungin tapletilla on ennakoiva teksti ja korjaus jonka voisi jostain poistaa, ei ole Deepseekin vika.
Hyvä kun toisilla on jo tarvittavat näytöt ja kassarat mutta vois opiskella laskimillaan edes omat varallisuutensa selvittämään eikä kysellä kyliltä. Kirjoitus ohjelmani pukkaa sanoja jotka eivät ole sopivia lukijoille, pahoittelen.
Jatkuva myynti ja kalleimman puustonkasvun ylläpito on mainio menettely korjata metsänomistajan tulosta. Pinta-alan muutosta ei tarvitse tuottavuuden korjaukseen. Koneet ja käyttäjät voisi muuntautua paremmin tehtävään sopivaksi.
Lukemalla huolella Y Norokorven , Pukkalan ja meidän muiden tutkijoiden tekstin niin käy ilmi ettei tuottava kasvu häivy myynnissä koska jäljelle jäävän puuston sijoitustuotuotto pysyy edelleen hyvänä jopa prosentteina korjaantuu. Se on semmoinen yhdeksäs ihme!
Jos on eläviä metsän puita jo olemassa niin on hyvin mahdollista tulla lisää puita ja niille on aikaa reilusti koska puiden kasvu on jatkuvaa kaiken aikaa. Niin se on !
Palaan vielä Timpan tarinoihin joissa oli pakkohuutokauppoja määrämittahakkuilla putsatut perkeet jääneet ostokseen metsän nimellä. Ei niistä tule jk metsä millään karjan kutsuhuudoilla.
AJ:n kysymykseen ; hyvinkin on jk juttua. Pitää lukea juttu. On niin monenlaista louhikkoa ja harjanteita soineen ja niissä kaikissa on paikan ” oma henki” joka on hyvä ottaa avuksi puidenkasvulle. Tuo simuloitu optimi toimii oikein jossain ja toisaalla jopa hehtaarin 250 m3 , 25m2 7- 9 m 3 / a tuottaa vielä 4 % korollakin hyvin josta myynnin jälkeen valostuu riittävästi tilaa taimettumiselle. Olen noita nähnyt E-Karjalassa tosin siellä kasvu on useimmiten yli 10 m3 vuodessa.
Timpan aiemmat kuvaukset niistä aukotetuista kohteista ja hakkuistaan eivät ole olleet jatkuvaa kasvatusta koskaan. Jk metsässä on olemassa taimet jo polvenkorkeudella ja sitä suuremmat puut johon hakkuu sopeutetaan että paras tuottavuus säilyy.
Huijareiden ryöstämät rääseiköt pitää myyjän ja perillisten nieleskellä joista Timpan kuvaukset paljolti on kertonut, ne eivät ole olleet metsänkasvatusta millään menetelmällä. Valtakunnallinen keskimääräinen kasvu on noin viis mottia hehtaarilta vuodessa johon on valjastettu 70 vuotta kaikki voimat ja varat. Niiden tuottavuus ei riitä 100 € / ha. Hyviä oikeanlaisia jk kohteitakin on jos on halua niihin tutustua.
Lue edes se Yrjö Norokorven MT:ssa oleva kuvaus jatkuvasta kasvatuksesta.
Varmasti tuntuu mukavalle olla voittaja! Mikäs onkaan hienompaa kuin Victorin viitta yllä tampata paljaaksi hakkuulla. Se tuotanto päättyi siihen! Voittajan on helppo hymyillä vuosikymmenet ei oo myyntipuista huolta ei myös kasvuakaan. Hörähdellä siinä yksin voittajan naurua kuin Visa sanoi tekevänsä. Siitä on Pylkerönkin hyvä jatkaa, tarpomista piisaa.
Metsänomistaja voi tehdä omillapuilla kaupankäyntiä kilpailematta kenenkään kanssa. Kaupan voi sopia myös kilpailuttamatta ostajia. Se , että jatkuvankasvun metsässä on lähes aina myytävää ei silti vaadi vähääkään kilpailua. Vastakohtana ovat paljaaksiputsatut , mesäpohjat antavat pitkäaiksen rauhan puunostajalle ja siirtävät myyjältä vaivan seuraaville sukupolville. Katso: Osaran aukeat.
Rullaportaat kävellen ja marketinovet jos jouttuu avaan , entä vaihtamaan telkkariin paristot ja vedenhakuun lähimmältä lähteeltä. Vähäiset hulinat oppii kuin junanmelunkin sietämään. Autonvietarin lataus kammella korvaa kuntosalit.
Atomivoimaloista jos kuuluu meluhaittoja on suorastaan nerkasta lähteä äkkiä ylätuuleen toiseen veropiiriin. Kotiin ei saata päästä lapsenlapsetkaan. Katso : Sernobili , Haittjoen ja hyötyjen arvotus on vaikeaa.
A J niin tein ja ensimmäiseksi hain mihin miten millä voi luonto hiiltä varastoida. En ole sitä sen enemmin selvittänyt ja jätän teille lopun ratkaistavaksi. Mangrovekasvillisuus tunkee juuristollaan hiilen niin syvälle maahan eikä kuulemma sitä sieltä routa nostele. On kuulemma tehokas säilömään niin ilmojen lämmetessä jos vaikka kasvaisi noissa meidän joutorannoilla ja soilla. Mustikka on myös meikäläisistä pitkäikäinen ja varsin maukas hiilen kätkijä maaperään.