Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Sähkönsiirto on tehotonta tai ainakin ylihinnoiteltu. Vastaava energia polttoöljyllä tekisi sen siirtohinnaksi 30 – 40 senttiä per litra. Lämpöpumput korjaa siirtoa lähelle 10 senttiin sähkön verrattuna öljyn hintaan. Mafia johon kuuluu kunnat, kaupungit ja nurkanvaltaajat ovat kaapanneet valmiit yhtiöt käyttäjiltä. Simon sanoin; olis’ taas nuijalle töitä!
97 mottia oli visan ilmoittama tulos, sitä vertasin. Niin ukolla ei ole aiheeseen kokemusta eikä asiallista tietoa mutta siitä kangertaa kuin se olis hänelle jotain velkaa.
Tuosta tuoreimmasta 16 vuoden vuosituotosta on arvioni noin tonni euroja hehtaari per vuosi. Tein laskelman sen sensuuri jo poisti. Siinä on vahvaa näyttöä menetelmien erosta. Melko samaa olen saanut omasta metsästä johon on viritys käynnissä. JK hoito on myyntihakkuuta jolla jäävä puusto ohjataan tuottavaan kasvuun eikä paljon muuta huseerausta tarvita metsässä.
A J , eihän tuommoista pitäis tänne ilmoitella. Pelihousut menee vaihtoon kun Arvolla on jatkuva myynti päällä. Pahinta nuo rotupuut ja tuoreet koivut seassa, se on paha paljaaksi hakatun tamppaajalle näyttää.
PS. Arvolle terveyttä ja kiitokset julkaisusta.
”edellisen puusukupolven teoreettisella tuloksella ole mitään merkitystä todellisuudessa.” Olkoon sitten niin kun muistelemme niitä menneitä raatajia joiden kamppailua enimmäkseen se on ollut . Hyvä,, tämä aukoissa tanssi sitten jatkuu aikansa kunnes soitto loppuu!
Valitan , että käytin vaikeaa ajatusta esimerkissä; ”Apollo oli Yhdysvaltojen vuosina 1961–1972 toteutettu avaruusohjelma, jonka päätavoite oli tehdä miehitetty avaruuslento Kuuhun, laskeutua sinne ja palata takaisin ennen 1960-luvun loppua..” Wikipedia . raivooja voi pyyhkiä sen pois haittaamasta johtoajatustaan.
”Sen ymmärtäminen on jk-uskovaiselle ylitsepääsemätöntä.” Paljaaksi pyyhityt ei ole tuotannossa tekemässä Puukille rahaa. Aukonrahat ovat entistä ”perintöä”. Onneksi on joku tolkullinen joka näkee ettei aukossa ole kasvavia myyntiin sopivia puita vai onko joku mukava ostaja siitä maksanut.. Jatkuvasta myynnistä tullutta rahhaa saa sijoitella tai matkustella, ei ole tarvis korvata aukossa tamppaajien töppösiä ja kärvistellä rahattomana. Jk kiinnostus kasvaa! Jää muuten aikaa paljon muuhunkin kuin mehässä rämpimiseen ja kuivateluun.
Olen toisen lajin kilpailija ollut valtakunnallisissa kisoissa. Ne optimointiopit pitää lukea tai olla opetuksessa . Osaisitko raivaaja tehhä miulle ilmaiseksi? — Viis’ ha taimikonhoitoa se on niitä jonkun myrskyn aukkoja ja sopivan epämääräinen osaisitko sellaisen perkauksen kunnostaa ilmaiseksi?
Kuvion maapohja avomaana myllättynä ovat tamppaajat taimia etsimässä on täydessä käytössä mutta ei täydessä tuotossa on menopuolella pitkänaikaa, avustuksien varassa koko rutteikkon porukka. Nuo pitää osata erotta vaikka ei osais laskeakaan. Täydessä tuotossa pito monelle menneenmaailman eläjälle on näköjään ylitsepääsemätön ongelma. Pelkkä laskentataito ei riitä kun on selvitettävä mitä pitäisi laskea. Lopun kyllä jo selvittää valmiilla taulukoilla.
Lainaus; Metsätieteidentohtori Anneli Jalkanen. ” Koko metsätilalle voidaan asettaa prosentuaalinen tuottotavoite tai puuntuotannon tavoite, ja optimointiohjelma laskee hakkuut ja investoinnit sen mukaan.”
Metsäsuunnitelman tavoitteeksi tuo! Sen kun pilkkoo Apollo-ohjelman tavoin kuvioille ja ajalle, että tuotto euroissa jatkuu joka neliöllä eikä jumetu tamppaukseksi.
Metsän kasvun arviointi ”silmämääräisesti” etäältä suuauki tehtynä niin kuin aloituksessa, on hyvinkin hatara. Parinsentin lustojen lisäystä puolelleen ei 10 vuodessa ilman mittauksia juurikaan erota. Puheiden varassa oleva fakta on arvoton tieto. Pääomalle on saatu reilu päivätuotto jota oli haettu , yritykset hakevat ” tiikerinloikkaa”. Siinä ei ole jk eikä se jaksollinen juttu ollut vaan pelkkä nopea tuottavuustavoite. Tuotavuuden ymmärrys näyttäytyy hyvin vaikeasti hallittavana.
Maaseutuyrityksiä valvotaan ja jaetaan lupauksia avustetaan kympeillä jopa satasia hehtaarille, joita on odoteltava joskus tulevan. Suurille pörssiyhtiöille investoinnin kertarahaa satoja miljoonia valtion varoja.