Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Täällä oli ostomies länkkäri Suomesta ja kun hän kertoi kotopuolessa millaista kasvu on Laatokan ilmastossa niin eivät uskoneet. Annoin hänelle kakkaran tukin latvasta, siinä oli lähes sentin vuosilustot. On paikkoja jossa hehtaarikasvu on ylittänyt parhaillaa 20 m3 /ha ennen harvennusta. Nyt ei ole liittää kuvia tähän mutta totuuteen yritän pyrkiä niin kuin Mark Twain sanoi. Nämä vaan ovat Suomen parhaita kasvupaikkoja.
Karkeasti laskien ; 40 vuoden kohdalla on 5 % korolla saldo 18000 € ja 60 v kohdalla 47000 €/ha . Silloin on jo teko älylliset ropotit justeerissa.
Monenlaista turmaa ja vahinkoa on syntynyt olkoon menetelmät mitkä hyvänsä. Kerran aukkojen suunnitttelija ”metsäasiantuntija ” kävi havaittuaan jotain ja sanoi, ” nyt ei tehdä tyhmyyksiä”. Otin opikseni.
Närästäähän se!
Timppa tai kuka vaan voi laskea paljonko saa tuloja aukostaan ensimmäisen 60 vuoden ajalta ja mitä on mennyt. Ainakin teollisuus saa tarpeensa, sellunkeittäjät korotettua palkkaa ja osakkeenomistajat voivat hyvin. Puun kasvua tuottavasti on hemmetin vaikea lisätä. Raha tulee vain puukaupasta.
Kun se puuhastelu on tärkeää vaikka ei tuloja tulekkaan niin en viitsi ahdistaa ahkeria ihmisiä opiskelemaan matematiikkaa. Kaikki saavat omassa vatukossan tehdä kuin huvittaa.
Vapaankasvun metsästä myydään meillä kohtuullisissa olosuhteissa 8 – 12 vuoden välein 3600€ – vero/ ha . Sen rahan saa itse hävittää tai säästää miten haluaa. Se on sitä vapaatakasvua ja ” jatkuvaa myyntiä”. Tämä on nykyisin rankaisematon menettely. Ei kai sen pitäisi pahoittaa kenenkään mieltä. Mikähän siinä aiheuttaa närästystä kun luopuu massiivisista aukoista? ”Jos ei ihminen ole muuta oppinut kuin paljaaksihakkuun niin on koulutukset ollut turhaa ” sanoi Konsta Pylkkänen.
Kirjastoissa on saatavilla jo 2000 – luvun kirjoja ja varmistettuja tutkimuksia saa netistä. Minusta Brandenburgin kreivin metsistä tehdyt tutkimukset ovat historiaa ja uusien tarpeiden takia menettäneet merkitystään eivätkä ole suoraan sovellettavissa tänne mutta ovat sinänsä mielenkiintoista luettavaa. Lukeminen kaanattaa aina!
Hei, A Jalkanen olet jälleen oikeassa.
Minulla väliin sekoaa professorit ja tohtorit, pahoittelen! En vaan ollut tarkkana ystäväni tutkinnoista. Asiahan on aivan selvä. Erkki Lähde; Torpasta tuplaprofessoriksi.
Se onko pitkäaikaista tietoa metsän käsittelystä on suhteellista. Paljaaksihakkuusta saatvaa tietoa on 70 v. Sen opin perustarkoitus on tuottaa mahdollisimman paljon sellupuuta välittämättä siitä milaisella riskillä, kustannuksilla ja työn määrällä saadaan propsia pinoon. Sen suunnittelivat tohtorit 1948 ja jopa metsänhoitoyhdistykset tuomarikin avusti kuin lain saaneena. Määrättiin hakkuukielto jos teki yläharvennusta. Varmennukseksi metsän omistaja vietiin mielisairaalaan. Vieläkin jahdataan valvonnalla kantamaan riukupuuta pinoon, joka ei korvaa edes taimen hintaa. Joka kolmannen rekallisen vie valtio. Miksi sinne on ostettu ylimääräisiä taimia?
Oli talletukset joita ei saanut irti ennenkuin kaikki heinäseipään kokoiset taimetkin oli siloiteltu aukosta maahan. Muutamasta sellaisesta oli vahingossa kasvanut vahva tukkipuu jotka poistettiin ensiharvennuksessa.
Suomessa on nytkin tietoa eri-ikäiskasvatuksesta. E. Lähde tietää ne koealatkin. Metsän arvostuksen tulisi ohjata käsittelyä. Taloudellinen optimointi tai massantuotanto välittämättä kuluista ovat kaukana toisistaan. Helpommin onnistuu yhdistää positiivinen tuottavuus ja virkistys ominaisuudet, sienet, marjat ja linnut. Sellainen oli metsien käsittely ennen massiivista selluteollisuutta ja siinä oli kohtalainen hiilenkierrätys lahopuineen.
Noissa metsäkeskuksen tarkastuksissa oli huomauttamista istutusmetsissä, eri-ikämetsissä kaakossa lähes kaik oli kunnossa.
Kaksinkertainen metsätohtori E.L. sanoi :” raivaussahalla on tehty Suomen metsiin suurimmat haitat”. Jos on himo parsia jo alkuaan väärin tehtyä niin eipä siitä loppua näy eikä taloudellista tuloakaan juuri tule. Tien vierustat täyttyy polttorangasta ja sellupuusta, mutta työtähän on riittänyt!
Kerran viel ! Luken tietoa.
Puuntuotannon sijoitustuotto oli viime vuonna (2017) Suomessa 4,3 prosenttia. Etelä-Karjalassa metsänomistajan saama tuotto oli 4,5 prosenttia, Etelä-Savossa 4,3 prosenttia ja Kymenlaaksossa 3,7 prosenttia.
Puussa sijoitus kasvaa vain tuonverran vuoteen lisää (linaarinen kasvu). Rahasijoitus korkoa korolle (eksponentiaalinen kasvu). Kiihtyy kuin pelimannilla polkan tahti.
Olen kokenut lähes saman kuin Timppa. Minulle menetelmä selkeytyi vasta lainmuutoksen jälkeeen. 60 luvulla tehtyyn aukkoon oli jäänyt huomaamatta muutama aisanvahvuinen kuusi. Yli 200 kpl/ha neljän metrin tainta piti silloin kaataa maahan tasaikäisyyden vuoksi. Nyt yläharvennuksessa nuo muutamat kuuset oli turvonneet yli kaksi m3:n jättiläisiksi. Teoriani tuli todistetuksi vahingossa. Olkoonkin jotta kaikkialle ei taimia synny luontaiseti mutta sinnekin riittää kannattuvuuden kannalta 400 tainta /ha . On kokeiltu juttu.
Muutamat Oy puun ostajat maksavat heille sijoitetulle rahalle jopa yli viiden % koron. Mikäli metsää myydään 12 vuoden välein niin tavallisella kasvulla ja korkoihin sijoittaen vapaankasvatuksen metsä voi tuottaa jo 40 v,ssa 18000€ /ha ja metsä jatkaa samaa edelleeen.
Anna suuren arvon sille metsäntyölle jota olemme Timpankin kanssa tehneet mutta olen katkera siitä saadusta korvauksesta ja ”turhantyön rangaistuksesta”. En millään tavoin halua pahoittaa kenenkään mieltä tai arvostella metsänsä käsittelyä. Toteutan vapaata kasvatusta. Se on vuoristoisessa maisemassa hyvin monimuotoista hiilen sidontaa johon ovat palanneet mesäkanalinnut ja mustikan varvut.
Timppa olet sijoittanut nuo metsävähennyket jo aiemmin omista tai toisten rahoista. Uudistukseen sijoitus pinentää huomattavaa varallisuuttasi myönnätkö tai et ja takaisin saanti vie 50v vaikka kasvaisi 90% entistä paremmin.
Keskustelin metsänomistajien kanssa ja huomasin, että korkolasku jutut ei juuri kiinnostanut. Varsinkin puhe korkoa korolle hiljensi jopa ns ”metsäasiantuntijan”. Puheet siirtyi raivaamiseen ja koivikon latvatuhoihin.. Hiilensidonnasta en raaskinut kysyä.
Näin on koulutettu Suomen arvokkaimman omaisuuden haltiat. Suuri joukko on pidetty Mhy:n talutuksessa, metsäkeskuksen valvonnassa. Tärkeimmäksi on näytetty raivaussahan kuvaa Aarre lehdessä, että tällä tulis siloitella jäljet. Tuskin Tornator pystyy parempaan, heillekin raha on konsulttina.
Voisiko Metsälehti tehdä metsäomistajille vertailevat laskelmat joista selkeästi valkenisi menettely hyvin tuottavaan metsän omistukseen..! Aineistoa on !!
Metsuri motokuski
on uskossaan vahva, hyvä niin. Aiempi metsälaki määritti hakkuutavat ja suosittiin paljaaksihakkuuta. Matematiikka on raakatotuus ja pankki vielä raaempi. Hehtaarin tuotto päivässä veroineen on noin 0,50 € / ha . Se kaikki sijoitus ( olkoon peräisin mistä hyvänsä) jonka polkee maahan pitää saada seteleinä ja korot siihen päälle myytyä + verottajalle joka kolmaspuu lihotetuksi 50 vuotta. Jos niin ei tapahdu sijoitus on tappiollinen . Metsureita ja ”metsänhoitajia” tarvitaan. Vilkaise liite
https://lansi-savo.fi/uutiset/talous/3641f031-f832-405d-8ccd-3d18a02814d9
Kanattamaton puuntuottaminen
Metsän uudistus istuttamalla on kannattamaton sijoitus 2000 € / ha. Metsäverotus on kolmasosa puhtaasta tulosta. Laskemalla korkoa korolle 5% josta uudistuksen vero-osuus 700 € / ha on 50 vuodelta noin 8000 €/ ha. On varma ettei myyntitulo tule riittämään. Verotus olisi mahdollinen kun vientitulosta maksettaisiin 2 % suurempi vero niin alkutuotannosta voi vähentää 15 %. Yli 30 % verotus 50:n vuoden tuotannolle on hölmöläisten hommaa kun laskee koron. Metsäteollisuudella ovat rahat kiinni tuotannossa pari vuotta ja vero on pienempi sekin maksetaan osaksi ulkomaille.
Hirvet (100 000 kpl) päästää naudanlailla kasvihuonekaasua, se on enemmä kuin Suomen lypsykarjan röyhtäily. Sellainen on hiilinielu!