Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Siinäpä se, Remeksen jutussa ei yrityksen tekemää sijoitusta huomioida. Just niin, pukki kaalimaan vartijana. Remes on siellä jossa valvotaan ja tuetaan edelleen riukutuotantoa. Palkka tuntuu hyvälle ja hommat ei paina. Kysymys: mihin tarvitaan Metsäkeskusta?
Ihmettelen tuo ero hehtaarituotossa. Laitan tähän niille joita matematiikka kiinnostaa tai huvittaa Tapion taskukirjasta taulukon joista voitte nähdä tuoton.
Taulukosta käy ilmi, että tuo about 340 €/ha tulee sama miten puut ovat syntyneet tai jopa tasainen riukutuotanto kun puita on sopivasti hehtaarilla.
Verottaja on havainut, että Kärkölässä metsän hehtaarin tuotto on Suomen huippua 181,05 € /ha.
Kärkölästä tukkia on myyty 54% ja riukuja 46% . mikäli noista ohuista olisi sallittu tulla tukkia olisi tili pyöreästi ollut 80 % suurempi ja alle olisi kasvanut seuraava metsä. No sehän on vaurasta seutua muutenkin. Jos on epäselvää niin lukekaa Jätkän teksti harvennuksesta useampaan kertaan jovain asia valkenee.
Timppa nyt paljastan.
Minulle puunkasvu ei tee tuloa vaan myynti. Menoja aiheuttaa hirvivahinkotarkastukset vanhan lain aikaisista taimikoista.
Vain sellaiselta paikalta saa myyntiä jossa on järeytynyttä puuta. Se yksinkertaiselle ihmiselle yksinkertaista. Puut saavat kasvaa vapaasti! Linee parempi ettet sillä ”reskontralla” vaivaa itseä. Lopputulos masentaisi.
Puuki kun teet suuremman aukon niin eikös siitä riitä rahaa riukusavottaan.
Nonii, A. Jalkanen jutustasi tuli mieleen se tarina , että ” elämässä on aina kaksi mahdollisuutta”. Siinä lopputulos oli sama , vessapaperi.
Pieniläpimittaisesta puusta valmistetaan tärkeitä tuotteita, jotka korvaavat muovia ja puuvillaa, ja tärkeä on myös saada vessapaperia. Se asiani on , että ei nykyisellä hinnalla ole järkevää tuhlata resusseja ohutläpimittaisen puun tuottamiseen. Se on teolllisuudelle tuottavaa ja maailmaa pelastavaa mutta se ei anna tuloa puun myyjälle. Siksi kamppailen ja räyhään täälläkin.
Olen pahoittanut mieleni puun hiinnoittelun takia. Toivoisin , että useat puun myyjät luopuisivat lampaan luonteesta ja jalomielisyydestä.
Aika on rahaa sanoi kellokauppiaskin. Olen äskeisestä kohtaa myynyt vahvan metsän paljaaksi 1968 ja se on istutettu kuuselle 1970. Rahaa talletettiin. Joku harvennus tehtiin 90 -luvulla ja leppää poistettiin runsaasti. Talletukset palautettiin. Oli työllistävä kohde. 2o16 siitä myytiin tukkia yläharvennuksella ja jäljelle jäi alle 25 senttiset puut. Puita on 5-7 metrin välein noin 260 kpl /ha. Siitä voi seuraavat 180 /ha yli 25 cm vahvuiset myydä viiden vuoden aikana pois. Tarkoitus on arvokasvun ohittaneet arvopuut poistaa lisäämästä riskiä.
Männyn, koivun ja kuusen alkuja on 3000 – 8000 /ha . En osaa erotella niistä ovatko ne hylkiöitä vai ”hybridi supereita” mutta luulen, että yli 5000 vuoden luonnon valkkaus on valinnut kestävimmät. Niitä myytäessä olen itse jo luonnokierrossa purettu atomeiksi ravinteina enkä joudu käräjille mahdollisesta rikoksesta.
Arvostan erityisen paljon jokaisen mo taimivalintaa ja erityiseen kalleimpia tuplahintaisia pitkälle jalostettuja. Niillä kasvu on reilut 30 % luomua nopeampi niin suosittelen puolittamaan taimivälin , hyöty kasvaa lisää, nelinkertaiseksi ! se on jo 120% enkä epäile.
On se vaikeaa joillekin. Jostain on tulleet tukkipuut ennenkin. Ajakaa vaan ne riukunne minne haluatte ja kuitatkaa kemerat jotta ei harmita. Sillä Teitä narrataan jatkamaan riukujen keräystä ilmaiseksi. Se on sitä oikeaa metsänhoitoa!
Myyn tukkia 82 % ja ”riukuja” latvoista 13% . Lopullista tuhoa on luvassa 12 vuoden kuluttua. Taimikko kasvaa silloin jo yli 2 metrisenä. Hehtaarille saattaa jäädä muutamia kymmeniä suuriakin puita. Metsän vapaaaseen kasvuun löysäys on taitolaji, se vaatii jatkuvaa tukkipuun myyntiä mutta ei harmita.
Suomessa on niin monimuotoinen metsän pohja ja kasvu ettei mikään yksoikoinen mentelmä liene mahdollista pakotetttunakaan. Laitan tähän verottajan tuoton arviot kunnittain ( https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/paatokset/47452/verohallinnon-päätös-metsän-keskimääräisestä-vuotuisesta-tuotosta/ ). Hesarin jutussa olen Jalkasen kanssa samaa mieltä ja havainnut , että 200 tiheydellä kuusikon alle starttaa myös männyn taimet sikälti kun säilyvät hirviltä.
Täällä oli ostomies länkkäri Suomesta ja kun hän kertoi kotopuolessa millaista kasvu on Laatokan ilmastossa niin eivät uskoneet. Annoin hänelle kakkaran tukin latvasta, siinä oli lähes sentin vuosilustot. On paikkoja jossa hehtaarikasvu on ylittänyt parhaillaa 20 m3 /ha ennen harvennusta. Nyt ei ole liittää kuvia tähän mutta totuuteen yritän pyrkiä niin kuin Mark Twain sanoi. Nämä vaan ovat Suomen parhaita kasvupaikkoja.
Karkeasti laskien ; 40 vuoden kohdalla on 5 % korolla saldo 18000 € ja 60 v kohdalla 47000 €/ha . Silloin on jo teko älylliset ropotit justeerissa.
Monenlaista turmaa ja vahinkoa on syntynyt olkoon menetelmät mitkä hyvänsä. Kerran aukkojen suunnitttelija ”metsäasiantuntija ” kävi havaittuaan jotain ja sanoi, ” nyt ei tehdä tyhmyyksiä”. Otin opikseni.
Närästäähän se!
Timppa tai kuka vaan voi laskea paljonko saa tuloja aukostaan ensimmäisen 60 vuoden ajalta ja mitä on mennyt. Ainakin teollisuus saa tarpeensa, sellunkeittäjät korotettua palkkaa ja osakkeenomistajat voivat hyvin. Puun kasvua tuottavasti on hemmetin vaikea lisätä. Raha tulee vain puukaupasta.
Kun se puuhastelu on tärkeää vaikka ei tuloja tulekkaan niin en viitsi ahdistaa ahkeria ihmisiä opiskelemaan matematiikkaa. Kaikki saavat omassa vatukossan tehdä kuin huvittaa.
Vapaankasvun metsästä myydään meillä kohtuullisissa olosuhteissa 8 – 12 vuoden välein 3600€ – vero/ ha . Sen rahan saa itse hävittää tai säästää miten haluaa. Se on sitä vapaatakasvua ja ” jatkuvaa myyntiä”. Tämä on nykyisin rankaisematon menettely. Ei kai sen pitäisi pahoittaa kenenkään mieltä. Mikähän siinä aiheuttaa närästystä kun luopuu massiivisista aukoista? ”Jos ei ihminen ole muuta oppinut kuin paljaaksihakkuun niin on koulutukset ollut turhaa ” sanoi Konsta Pylkkänen.
Kirjastoissa on saatavilla jo 2000 – luvun kirjoja ja varmistettuja tutkimuksia saa netistä. Minusta Brandenburgin kreivin metsistä tehdyt tutkimukset ovat historiaa ja uusien tarpeiden takia menettäneet merkitystään eivätkä ole suoraan sovellettavissa tänne mutta ovat sinänsä mielenkiintoista luettavaa. Lukeminen kaanattaa aina!