Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Olin jo luopumassa näistä väittelyistä mutta kun on väärää oletusta niin vahvasti, yritän korjata. Tunnen muutaman naisen, he ovat lentäjiä. Naapurin neito ohjaajana Finnairilla. https://www.youtube.com/watch?v=bzsGG-SPkVs. Tuossa pari lisää ( en ole tavannutheitä).
Tolopainen voi katsella lisääkin youtub:n sivulta.
Maaseudulta katosi palkaton henkilöstö ja metsäasioissa kun meni pieleen, seuraavaksi piti kouluttaa martat raivausahan ajajiksi. Siitähän oli kuva Aarre lehden kannessakin. Istutuskin onnistuu naisilta kun tulee kovapalkkainen kouluttaja kemeran rahoilla. Ihaillen seuraan taitavan motokuskin taitoja. Olen verrannut tehtäviä johonkin vastaavaan niin lähinnä minusta se vastaa hävittäjälentän tehtäviä taistelutilanteessa. Varmaan siksi naisia on molemmissa tehtävissä. Valintakokeissa lennonjohtajiksi on parhailla pisteillä valikoitunut useimmiten nainen. TV:ssä tulevan sään kertoja Liisa esim.
Minut valitsi kumpanikseen tolkun nainen, hän osaa myös ratkaista monta asiaa kerralla silti saan hoidella juttujani kui tahdon. On helppoa.
Mehtäukko kysymyksesi on asiallinen niin yritän vastata. Maksoivat taulukossa olevaa hintaa järeyden mukaan. Pystykauppassa kaikki haitat, tiet , purot hoisivat ja korjasivat . Jonkinmoiset minimi erät lienee mutta luulen jotta ei se siihen kukistu. Hakkutavasta tulee sopia kauppaa tehdessä ja kirjata ne sekä käydä kohteet paikanpäällä sopia hakkajan kassa missä ajetaan eikä ylimääräisiä kiemuroita jäävään puustoon pidä tehdä. Kävelet sen reitityksen niiden paksuimpien puiden linjaa , saattaa olla hyvä tehdä siihen ura. Ajourat ei ole haitta niihen nousee taimet seuraavaksi. Nykyisin on olemassa ostajia jotka hallitsevat homman ja säästävät jäävän puuston. Muutamasta 3 € .n puun menetyksestä ei pidä olla huolissaan reitin valinnassa. Vaihtoehtonana paljaaksihakkuussa ne kaikki tuhotaan.
Katso kirja Timo Pukkala; Metsän Jatkuva kasvatus
Pahoittelen vastauksen viipymistä. Kerro kuin kävi.
Puuki kehotan hakemaan apua muualta minulla ei ole tuohon ongelmaan tietoa eikä koulutusta. Käytin Ladaani pajalla (pörisi pahasti) en osaa itse oikein korjailla, niimpä näytin kysymyksesi sepälle ( on viisas mies) hän oli sitämieltä, että olet jättänyt piin pois laskuista, kokeilehan silleen! Harmittelen!
Hieman asian sivusta.
Jos 1948 hallintakartelli tohtoreiden joukossa olis ollut edes yksi tolkun nainen niin putkiajattelulta olisi todennäköisesti vältytty. Nainen jolla olis ollut tietoa hellan ja laboratorion (metsän) väliltä olisi kyllä hokaissut rinnakkain valmistuksen, se on kuin samanaikainen tuotanto. Saadaan nopeutta tuottavuuteen vaikka osien valmistusaika pysyy entisellään.
Usean osan valmistus yhtäaikaa, rinnakkain tuottaminen on ollut vaikea ymmärtää. Sota pakotti teoolisuuden tekemään osia vilkkaasti ja kokoamaan niitä samanaikaisesti. Jovain, syntyi panssarit , lentokoneet ja raketit äkkiä. Henry Ford oli ensimmäisenä ja poisti samalla turhien papereiden kantajat ja paperit toimistostaan. Silloin -48 eivät osanneet eikä se onnistu monelle tänäänkään vaikka rautalanghasta väänthää. Tohtorit saivat sen melkein Suomen metsistä tuhottua.
Metsään kannatetaan taimia ja kohta kaadetaan ”sutta ” riukuna ristikolle. Se on turhaa metsänhoitoa. Sen ohjaukseen on valjastettu laumat ”metsäasiantuntijoita” ja lisäksi niille ja raatajille ( Perko ja Jätkä) valvonta. Sitä rahoittaa Kemera kun 20 vuotta horithaan vatukhoissa taimhia.
Eri-ikäisyys metsässä puiden egolokiassa on luontaista. Sallimalla sen ja säilyttämällä olosuhteet suotuisena niin uudet taimet ( osat ) syntyy ja suurinosa kasvuun lähteneistä valmistuu ( tukkina myytäväksi) eikä montaa susikappaletta tarvitse hävittää. Uusia taimia tarvitsee tulla tai kantaa hetaarille 30 /v ja se riittää pitämään metsän vapaassa kasvussa ja myös mahdollistaa jatkuvan tukkipuun myynnin muutaman vuoden välein. Menetelmä mahdollistaa välttää varman tappion.
Näin on ollut ja näin tulee olemaan. Mika Waltari
Puuki kiitos kysymyksestäsi,
Tapion taskukirjan taulukot ovat laskennallisia tuloksia jolla kuvataan mm muutosta arvokasvussa. Ne eivät ole koealojen mittauksista tehtyjä vertailuja ( sellaista ei tarvita). Käytä kuin Ojalan kertotaulua.
Arvo Kettusen havainnot eivät ole minulle mitään sukua. Suuresti arvostan häntä kamppailusta järjettömyyttä vastaan. Hänellä on ollut lähtötilann hankala. on kuitenkin viisaudellaan pelastanut tilansa ja perheensä.
Kehotan lukemaan tutkimuksia, kirjallisuutta muutenkin. Siitä se valkenee!
Haba saat hidaskasvuisen puuston taulukon Tapion taskukirja v 2002 sivu 522. se on sädekasvulle 2,5 mm /v. Näitä voi myös lukea, ladata tolkkua muutenkin Arvo Kettusen sivuilta. Arvo metsä Arvo Kettunen. Järeytymisen ihme: taulukot kertovat
Jos hakataan parhaiten kasvavat puut, niin jäljelle jäävät ne puut, jotka geneettisistä syistä tai kasvupaikasta johtuen ovat menestyneet huonoiten. Oletko Perko tosiaan siis sitä mieltä, että pitäisi kasvattaa juuri näitä kakkosluokan puita?
Kansalainen kysyi kalakauppiaalta: ”onko kalat vanhoja ” kauppias vastasi: ”suuret ovat vanhempia ja pienet ovat nuorempia”.
Mitä tapahtuu taulukolle kun tukki latvasta 18cm?
Luulen ja uskonkin toisaalta olen melkovarma , että se säilyy kirjassa luettavana.
Jovain arvasin, Kiitos kysymästänne! kerron ennen kuin Jätkä sen Teille neuvoo käistäpitäen.
Kyse on matematiikalla tehdystä taulukosta jossa on puun sädekasvu 3 mm /v männyllä. Sama sopii kuusellekin kartiomaisuuden muotoero on olematon. Taulukko kertoo puun arvokasvusta 19 cm ylöspäin. On sama missä tuo muutos tapahtuu kun paksuus kasvaa ( vaikka pinossa tai puutarhassa) niin katsonmalla 15. sarakkeesta muutoksen kuidusta tukikksi. No , talukko soveltuu paljon muuhunkin em millä tiheydellä metsä tuottaa 330 €/ha noilla m3 -hinnoilla kun ksädekasvu on 3 mm.
Kirjassa on taulukoita eri sädekasvulle 2mm – 4mm ja kuuselle myös. Pasaalusta!
Puuki tarkista se ”exsponentiaalisesti nousevaa arvonnousu”. Se tapahtuu heikosti puulla mutta luomakunnassa on yleistä nyt etenkin Kiinassa.
A. Jalkanen just niin se on. Paloaukealle kasvava puusto on jotakuinkin tasaikäistä.
Selvä, Timppa älä suotta vaivaa sillä päätäsi. (Taulukko suurenee näpäyttämällä uuteen ikkunaa. )