Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Juu, mie oon vielä hetken kuulolla. Nuo metsään liittyvät tutkimukset ovat Metsäntutkimuslaitoksen ja Lapin metsäammattilaisten näkemyksiä ..tekijä Kontas. Muutaman kuvan voisin saada tuosta mökkitien varresta. Siihenkin on kehittynyt mainio vapaankasvun metsä. Mhy,n ohjeistuksella hävis ne joulukuusenkokoiset koivut ja muutkin taimet viime hakkuun tieltä. Onneks uskoivat eikä tehneet aukkoa.
Kasvut ja korjuut ovat eri asia. Kolmessa vuodessa voi koulutta astronautin, metsurin ehkä kestää viis ja koneita voi uusia vuodessa mutta aukko kestää sen 70 v , kiusauksena 50 v. Kauppatapaa muutetaan A4 lomakkeella!
Muutosvastaisuus vakaumuksellisesta uskomusopista voi kestää jopa 300 vuotta kertoo japanilainen tutkimus. Täällä pyörivässä keskustelussa suositeltiin uudelle “metsänhoitajalle” ottamaan oppia joiltain palstan kirjottajalta. Nimimerkkien takaa ei vastuuta ehkä löydy joten kirjallisuudessa on turvallisempaa ja tutkittua apua selviytyä pois pienimillä tappioilla avohakkuusta. Haastattelut kertoo miten eri-ikäismetsien tieto ja ymmärrys on ollut. Tekijä ; Kirsi-Maria Kontas.
Motiiveina eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen kokeiluun nähtiin myös rahan säästäminen uudistamistöiden jäämisen myötä sekä tiheämmin väliajoin saatavat hakkuutulot, vaikka niitä saadaankin toki vähemmän kerralla. Kolmessa haastattelussa painotettiin, että metsänomistajien pitäisi saada oikeaa tietoa hakkuutavasta, ettei tietous olisi ”lehtilööppien” varassa.
Max Wertheimerin (1880-1943) kehittämä keskinopeus ratkaisu onnistui hyvin. Suomalainen kansan viisaus samasta ilmiöstä on muodossa ” ketruu aika män kartatessa ”. Joiltain faktat valui kuin vesi hanhen selästä. Pelastukseksi selviytyä tappiosta paras oli “ loppukiihdytys” . Se toi mieleeni Jukka Virtasen Iltaravit , kuunelka!
Kiitos! Anneli, tuon muistan. No niin on , harvoin aukosta tai muualtakaan löytyy lähelle merisiä lankkuja ja hänen käyttämiä venelautoja.
Palaan illalla , ehkä. On taiteilijakaverini synttärit. Hän maalaa tauluja, muotoilee puuta käyttöesineiksi, tuotteiksi ja reliefeiksi.
Annali mitä sanoisin hänelle?
Puuki, No niin, lisää kuvia jäljistä en nyt löytänyt kun ei ole nyk. puhelimessani ja pitäis ajella halki maan autolla sinne vielä kävellä kilometri sateessa. Muistan, se on samankaltaista lähes tuon lähetetyn kuvan kanssa. Mutta kun joskus palaan talvipesälleni niin siellä ovat tiedot ja kuvat tikulla ja vahalla koneella.
Tässä on se tehtävä: Pyöräilijän pitää ajaa kahden kilometrin matka tunturin yli. Ensin mäkeä ylös ja sitten alas. Koska pyörä on vaihteeton, sillä ei voi nousta mäkeä nopeammin kuin nopeudella 10 kilometriä tunnissa. Alamäkeen polkien pääsee tietysti huomattavasti lujempaa. Kuinka nopeasti pyöräilijän on ajettava toinen kilometri, että keskinopeudeksi koko matkalla tulee 20 kilometriä tunnissa?
Laskekaa toisetkin ja antakaa vastaus. Kerron myöhemmin mihin sitä tietoa tarvitaan.
Puuki, 1955 lähtien. Joko olet ratkaissut keskinopeus tehtävän? kerro vastaus.
Niin, sekin lie turhaa, eivät ymmärtäisi, he jauhaa samaa pölinää vuodesta toiseen.
Ismo on intellektuelli eikä pidä millään muotoa yhdistää noihin äijän kääpiin. Dannyn ego ja seitsemän kertaa seitsemän finaaliosa on sattuva.
Teille Hannikaisen fanittajille ja sun muille, kunnelkaa J Karjalainen, mennyt mies. Kuva on jo nähtävissä. Voitte käyttää vaikka omaa siementänne jos sillä jälkeläiset ois’ mieluisammat. Myynti hinta on sopimuksessa ei täällä palstalla, valitettavasti!
Minkään kokoisia aukkoja ei tarvita. Sopivalla harvuudella taimettuu kaikenlaisella puulla ja häipyy paksut sammalet. Varjostus pitää olla sopiva niin ei synny vatukoita. Pitkä aikainen pimeä päin selän loppupäätä muistuttava tapa oli täysin tuhoon tuomittu.
Selluteollisliiton johtohahmona oli Paavo Talvela . On kirjoitettu ettei hän paras puoli ollut huoli rivimiehen hengestä eikä se näy mo tulosta tai jätkän asemassa puhumattakaan hevosesta.
Se lasku keskinopeudesta kannattaa opetella ennen väitteitä aukkojen paremmuudesta.
ps, A J. suoritin myös Elements of AI jutun! siitäkin onnittelivat. . vanhaa opiskelijaa!
Ompas väki kiihtynyttä, mikäs se on äijiltä mielen pahoittanut?
Siihen Anneli J. kysymykseen :miksi jatkuvassa kasvu olisi parempi. Jaksollisen mallin kauan käytössä olleet kasvua parantavat keinot eivät ole avohakkuuttomassa metsätaloudessa lainkaan käytössä, paitsi lannoitus lienee sallittu. miksi kysyit, heh heh!
En ole sidottu mihinkään teesiin, voin vaikka kyntää tai istuttaa parisataa tainta/ha jos ei 30 vuoteen ilmesty puita lisää. En kaipaa mitään ihmeitä kasvuja tämäkin riittää, myynnin kierto vaan pitää saada nopeutettua jotta rahaa valuu kuin räystäältä. 70 v jaksollinen myynti korjuineen on hidas ja sen takia heikompi. ( vertaa Volter Kilpi; Alastalon salissa, suosittelen Timpalle) . Kansantaloudesta kun äijillä on huoli niin nopeampi rahantulo on siihenkin parempi kuin lahottaa puita metsässä.
Laitan kuvan keväällä 2015 hakkuulta, se on 5 m tukin latvasta koepala. Eikä tämä ollut valikoitu. Motokuski teki niitä joka n 30 stä puusta mittausta varten . Hakkuun jälki oli pelkkää kiitosta. Istuin hetken siellä ohjaamossa, vaikutti samalle kuin olis hävittäjälentäjä taistelutilanteessa. On he taitavia. Tosin täys tuupelo kävi sotkemassa nm taimikossa eikä jäänyt tikkuakaan pystyyn . Oli Joensuun läheltä uudella koneella.
Puukille siitä tekoäly jutusta; se on paljon muuta kuin ajattelemasi käskytetty ohjelma. Tein ”vahingossa” ensimmäisen toimivan tekoäly ohjelman -83 Vik 20 koneella, en tiennyt tekoälyä olevankaan no ei moni muukaan. Myöhemmin yhdeksi jutuksi yliopistossa selvitin hyväksytysti tä-kurssin enkä joutunut housuja hankaamaan, se tuli kerralla. Siinä ekassa ohjelmassani oli jo big data ja koneoppiminen. Kone jauhoi kuukausia ja haki oikeita ratkaisuja.
A. J. . kiitti kysymästä. mie tulen takaisin nähin sivuihin huomen illalla jos kerkiin, on sellaiset sää ennusteet! ja unen puute.