Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Onko istutustaimet syntyneet ehkä mistä jos eivät siemenistä?
Ensimmäisen virheen jälkeen pitää paikata seuraavalla Kemeran rahalla. Kertaus; Virheet ovat niitä joihin tarvitsee Kemeran apua.
Timppa 70 vuotta kun menneestä selvittelet niin saattaa joku ilmetä. Minulla on useampi palsta jossa lakivoimaiset viisaat mellasti ja tuhosivat valmista nuorta metsää. Minulle siitä tuli kohtalaiset tappiot ja vaivat palkaksi. Leppoisaa lauantaita.
”Metsänhoitopalveluita tarjoavat hyötyvät siitä, että metsässä tehdään paljon toimenpiteitä. Mitä enemmän on tekemistä, sitä enemmän metsänhoitoyhdistykset saavat tuloa. Kyse on työpaikoista.
Valvonta- ja neuvontaelin Metsäkeskus saa ison osan tuloistaan juuri metsähoidollista touhukkuutta edistävien Kemera-tukien hallinnoinnista. Mylly pyörii, sillä yksityiset hakevat tukirahaa niin taimikonhoitoon kuin pienpuun keruuseenkin.
– Maksetaan valtion tukia viljelymetsätaloudelle.” T. Pukkala Kaleva lehdessä
Samaa puuhastelua on hirvenhoito, ei tarkoistustakaan saada hallintaan!
”Sorvi”on pysähtynyt, kuullaan.
N: 6824 Euroopan suurimmat järvet ovat tässä kahtapuolta silläkin on vaikutusta.
Sekoilen termeissä, on vaikeuksia keretä perässä. Olen kutsunut omaani ”Jatkuvamyynti ”. Omat havainnot ovat rinnatusten ja niistä aukkojen taimikoista elikot ovat syöneet 80 -95 % männyntaimista se on mitattu. Aloitetussa eri-ikä jutussa ei hirvet edes käy. Ovat varmaan oppineet menemään aukkoihin. Siirtymässä vapaan tyylin kasvatukseen on samaa kuin neukkulan romahduksessa. Oltu pakotettuna 70 vuotta systeemissä ja käydään vaihtamaan niin tahtoo ajatus palata siihen entiseen monasti.
3 – 4 mm säteiskasvu on säilynyt arvokasvun puissa niin ei tämä ihan tappiolla toimi. Taimia on ilmaantunut viisinkertainen määrä tarpeesta mutta puuttuu ne alusraivauksissa hävitetyt välikerrokset!
A.J. Myönnän, on kohteita joihin ei vapaakasvatus sovi, esim. avokallio mutta ei siinä pärjää muukaan menetelmä.
Kurjen kertomat Pohjoiset ongelmat ovat hankalat mistä lie syntyneet. Tehtävä tulee kalliiksi ja kannattavuus on kyseenalainen. Osaavat varmaan paikanpäällä soveltaa tuottavan ja tarpeenmukaisen menetelmän.
Yks juttu vielä, Columbon tapaan. Edellisen metsälain menettelyllä Suomen metsiin on tullut valtaisat ”rästit ” joihin tungetaan edelleen rahaa ja ahertamista huonolla tuotolla. Mitä on mennyt pieleen. En kaipaa syyllisiä mutta miten se tulisi pysäyttää. Otaksun, täällä on ratkaisijoita.
50 vuoden korkomenetys on 160 milj. yhteiskunnalle, joka vuosi Kannattaisko kuitenkin vapaankasvun tutkiminen.
Kemera-tuet 56,2 miljoonaa euroa. Valtaosa Kemera-tuesta, noin 37,9 miljoonaa euroa, käytettiin nuorten metsien hoitoon. Kemera-tukea saa vuosittain noin 45 000 metsänomistajaa. He ovat omatoimisimpia pienten ja isojen taimikoiden hoitotöissä.
Aiemmin kirjoitettu;
”Timppa : Siis tekemällä viisaasti oikeita asioita pärjäisimme kyllä hyvin. Metsäkeskusten toiminta ei taida erityisemmin edesauttaa kilpailukykyämme. Siksi sinänsä pätevät inssit sieltä joutunevat hakemaan uutta työtä.”
Hyvä kun virhe löytyi! Olis ollut huono tuolla tapaa. Mutta korjautuu parikymmentä prosenttia paremmaksi. Sillähän pärjää hyvin.
Palasin sorvia polkemasta. Täällähä asiat jo selkeytyy.
Jalostuksella tullee olemaan ratkaiseva merkitys kun eri-ikäiskasvatus yleistyy. Silloin korkotappiokin saattaa olla hallitavissa. Haitallisinta on tuotannon verotus 30- 34 %. Ei kai missään muussa 70- 100 vuoden tuotteille ole samaa sosialisointia. Tämä tuli aikanaan ”mooseksen” hallitukselta. Puuta kuljettavassa junassa on joka kolmas vaunullinen veroa.
Nyt on varma puolueeton tieto tasaikäisen kasvatuksen käytännön tuloksesta. Siinä menot ovat 18%. Se tekee 3% 70 vudelta korkoakorolle 106,02 % . myös kertoo sijoituksen tuottavuudesta. Sitä ei vorottaja huomioi vaan ottaa omansa 24,6 % . Tarkistakaa missä on virhe?