Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 3,512)
  • Perko

    Ryssän ammusvarastot ovat tosi kuumia,  on kuvaa kaukaa   kun liekit kohoaa.  On mennyt musikan työt taivaantuuliin.

    Perko

    Puukin säästöt sijoitukseen :”Vaihtoehtoisen sijoittamisen tuotot ylittää moninkertaisesti jk-metsän seuraavien harsintakertojen tuotot.”    esim . 30 000€ / 60 vuotta .

    A J n :, jk esitetty tavoite jotta toteutuu niin  niillä keskimääräisillä  kasvuilla  laskien ( huom   tukkipuun kasvulla);  5 motin kasvulla  ja  15  v  myyntivälillä  74 m³   . 60 vuoden saldo Puukin 5% sijoitus jutulla on 30 000 €.

    No,  aukosta samaan tarvitaan  44o  m³  , kasvu 7,5 m³   tukkipuunkasvua joka vuosi 60 vuotta, että tavoite toteutuu.   Siitä saa  silloin  verojenjälkeen tehdä sijoituksen  tai jatkaa mukavasti istutuksilla kuntoilua rahoineen.

    Perko

    Nonniin,   on  hyvin säästetty puuta metsään  Hämeessä, siitä varastoinnista seuraa  tuottavuuden aleneminen eikä näköjään kasvukaan ole sillä kohentunut.  Mutta  tuosta on hyvä  mahdollisuus kammeta parempaan  nostamalla kasvunnopeutta ja määrää 30 -40 % . Samalla  myynnin   ja tulojennopeutuksella  ennen loppuunmyyntiä  saa huomattavan tulon lisän kun maa on kaiken aikaa  tuottavassa moodissa. Se on vapaehtoinen  valinta nykyisin!

    On ollut metsänviisaat asialla :   ”Joutsalainen metsänomistaja pariskunta sai tuomion tällaisesta metsän hakkuusta kumpikin tuomittiin 800 € korvaukseen rikoksella saadusta hyödystä ja sakot kun saivat metsänsä kasvamaan ja tuottamaan liian hyvin KESKII-SUOMEN KÄRÄJÄOIKESU TUOMIO 12/585 23.2.2012 Asiano: R 11/2542 Asia METSÄRIKOS YM. Väärin hakattu metsä kasvoi 9,3 m3 v, ja tuotto 50 € tukki 20 € kuitu 502,33 €/ha syy tuomiolle liian pieni pohjapinta-ala tosin vain pari vuotta. Tällaista on Suomen huippu metsässä osaaminen.”

    Yes Puuki I remember your ideat.  Lännenlokarille, metsässä   ollakseen tuotantoa on  sinne  puita saatava  ja sitä ei  nykyisin kannata myydä puolivalmisteina  selluksi kun  sillä ei kata niitä uudensukupolven  luomiskustannuksia. Mutta jos  on toisin ja yli 8%  tuotto loppuunmyynnin perään eikä innostusta enää riitä kamppailuun niin mikä ettei!  Ei  se minua vaivaa.    Metsä tarvitsee kuitenkin  oikean  määrän  sopivan kokoisia puita jotta siitä irtoaa  1000 €/ha  vuosituotto  jatkuvana.

    Perko

    Lennolla näkee tai kartasta, että kasvussa olevaa metsää on vain osa  pinta-alasta.  Keskimääräinen kasvu vuodessa 4  m³/ ha .  Osasyynä on  kyvyttömyys käsitellä hakkuita, varsinainen vika on ollut paperi- ja  selluteollisuuden  valta .

    Perko

    Ei aukot  kasvaneet uutta puuta heti.

    Inventointi tieto  m³
    1952 VMI3       1493
    1967 VMI5       1448     varat  mennyt miinukselle.

    Metsien puuston lisäkasvu vuodessa on vuosien 1971–1976 inventoinnin mukaan: Etelä-Suomessa 45,43 milj. m³ .   Kasvuntaantuma on pienentynyt.

     

    Perko

    Tolopaisella on hyvä  kysymys joka pitää esittää sinne jossa  osaavat ATK lla laske ”oikeilla luvuilla” .  Mutta kun asia on hankala myös siksi, että tohtoreiden tutkimusten perusteella luovuttiin 1940-50-luvuilla harsintametsätaloudesta. Metsänhoidon tuotannon suuntautuminen pelkästään sellu- puuntuotantoon katkaisi lähes 30 vuodeksi tutkimuksen metsien luontaiseen kehitykseen ja vaihtoehtoisiin metsänhoidon muotoihin.
    Varsinainen metsämaa tarkoittaa puuston 1 m³/ha vähimmäislisäkasvua kuorineen vuodessa. Aukkojen osalta  ei niitä voida  lukea edes metsäksi pitkään aikaan.

    A J   pystyy tiedostoistaan vertailemaan  miten  myynti  yksityisten metsissä  säilynyt ja lisääntynyt markoissa tai euroissa.

     

    Perko

    Aukko on tyhjä kuin tyhjä tehdas,  tuotantolaitos josta on koneetkin hävitetty ei hetimmiten tee  ammuksi tai saappaita,  ovat sen nyt useassa valtiossa hokaisseet.  Loppuunmyynti on vaan sellainen merkki  yrityksestä.

    Paljaaksihakkuiden yleistyminen 1940- ja 1950-luvuilla  ovat aiheuttaneet merkittäviä vaikutuksia sekä metsänomistajille että laajemmalle yhteiskunnalle. joka ei ole suosinut kaiken aikaista kasvua ja pysyvää tuottavuutta.

    Tarkkaa lukua siitä, kuinka paljon metsänhakkuu on johtanut tuottavuuden menetykseen Suomessa, on hankala arvioida ilman perusteellista analyysiä metsänkäsittelyhistorian ja metsien tuotantokyvyn muutoksista.  Metsässä on menetetty paljon arvokasta aikaa ja kasvua, karkea arvio on puolet ajasta on ollut tappiollista tuotannon käynnistystä, sekin vaikuttaa nykyisiin metsiin ja niiden tuottamaan heikkoon tulokseen.

    Perko

    Puukin oletus on  ostajalta  saatu pelko ja olet antanut alennuksen  puista. ” Avohakkuun jälkeen pääoman tuotto on piiiitkään nollassa, eikä avohakkuualan viljely ei ole kummoinen sijoitus. Suomen viimeaikaisesta metsätaloudesta ei oikein voi sanoa, että se on ollut viisaan sijoittajan taloutta.”  sanoo metsätohtori.

    Perko

    ”Meillä on sitouduttu tiettyihin tavoitekantoihin. Siinä on huomioitu myös petopoistuma. Sen vuoksi joillekkin alueille tavoitetiheydet nousivat. ” Kuka on sitoutunut  metsänomistaja  metsätuhoja kärsineistä ?  huomioitu myös petopoistuma,  idiotismia .. Huh hui!   Aamun mtv ssä sanoi  nainen homman oleva ” syvältä p..stsä ”  niin tämäkin.

    Perko

    Puuki on haistanut rahan.  Totta on jätettävä kasvuun ne parastuottoiset ja myytävä siten seuraavassa  hintapiikissä,   osa niistä  on tosi järeää tavaraa.  Ne eivät ole tappiollista  koska niiden kasvu on reilusti tuottavaa parhaalla hinnalla.  Mihinkään hinnalla alennuksiin ei pidä myöntyä olkoon  kasvanut puut  miten hyvänsä.

    ”ei ole mitään muuta faktaa”:  perusteella   sopii selittää  vain  niitä joista on faktaa!

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 3,512)