Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
No paljonko Puuki arvelet eroitukseksi kun jättää 600 riukua /ha tai ostaa jalosttetut taimet istutuksineen? Sitten siihen sen että ne jäävät puut puolet ovat 10 v kuluttua tukkina myynnissä rinnanmitalla 25cm.
Vertaa tuota siihen missä kulmassa aukonhoitaja horii vatukossa kymmenen vuotta. Metsästä ei oo haanaakaa.
”pitää kuluihin laskea mukaan myös jäävän puuston pääoma-arvo.”
Pajonkohan on arvoa ranteenvahvuisilla männyllä ropsipinossa? Vastaan ei mitään jos tilalle pitää istuttaa tuplasti kuusentaimia.
”yhtiöiltä löytyy parhaat metsänhoitomenetelmät” ei pidä läheskään aina paikaansa. Niillä on ihan eri päämäärä kuin yksityisellä mo:lla .
Tuo on ihan tosi.
Nykyisillä kaadoilla hirven liha suomalaisille riittää pariviikkoa ellei muuta lihaa käytettäis. Lihaa säästyy ednisten tapojen takia kun osa paastoaa tai muuten niuhottaa eläinten sielun puolesta. Peura on tähän paistiin lisäksi. Hyvinkin keinoja käyttäen pärjättäis pulivuotta silakoilla . V . Linna.
Jossakin paikassa ei toimi juuri mikään puun tuotanto kannattavasti. Jo pelkästään myynnin ongelmat ja matkat haittaa, vaikka Suomessa metsätiet ja väylät ovat kohtuullisen tehokkaita, niin lisäksi piilossa hiipivä kartelli ja savujako lahottaa rehtiä hintakilpailua.
Vanhoista kuusikoista ei kertaheitolla tule helpolla uutta metsää, senhän täällä joku kertoi kokeilleen. Harmillista siinä joutuu sietämään sijoitusten ja raatammisten myötä heikkoa tuottoa ja ottamaan suurta riski pitkään. Sen menetelmän tutkimusilla ja tarkoituksella ei ole puhtaat jaohot pussissa.
Sopivalla harvuudelle jätettyä nuorta ropsimetsää jota selluntekijät kuolaten himoitsee niin kasvu ja tuotto on hyvä, taimettumiselle jää aikaa ja seuraavia kerroksia syntyy, mutta ei synny vanhaan kuusikkoon. Niin, A.J:n ohje, pitää jättää korjuussa ikimännyiksi muutama siemenpuu ne voi olla siellä maailman tappiin eikä laatu heikkene metsässä. Tämän olen havainnut myrskyjen ja hakkuiden avulla syntyneissä kohteissa. Puuki osoitti, jk metsään ei ole sitoutunut suuria omaisuuksia eikä riski kasva kun nopeassa rytmissä voi hyödyntää arvokkaimmat puut samalla tulee tilaa taimille ja myös nopetettu tili eikä arvotonta massapuuta juurikaan tarvitse myydä. Mututuntumalta on hankala nähdä vanhasta kuusikosta aloittavan jk menetelmän hyöty. Suomaliset professorit esm T. Pukkalan laajat tutkimuksesta ja ohjeistuksesta saa varmuuden jota ei muuten raivauksilla kulkien pysty hahmottamaan. Sama jos yrittäisi tietää sään parinpäivän päähän, se tuskin onnistuisi ellei kysy Liisalta tai Meteltä . Heille tieto tulee tuhansista lähteiltä tietokoneelle josta se laskettuna on käytettävissä ja osaajien kautta tulkataa kansalle. Ilmastosta ja metsänkin ennusteissa on vaan uskottava tieteeseen.
Puuki, en pahalla sano. Minua ei innosta miespolven mittaiset tilivälit ja tappiollinen raataminen. En ole tyrkyttämässä kelleen mitään tai syyttämässä mutta kerron havaintoni, voin sen jättää kertomattakin. On kertynyt kokeiluja pakosta, salassa valvojilta ja osa vahinkona. Taitamattomuuttani näistä kertoessa saatan joskus pahoittaa jokun mieltä eikä sitä tarvitse antaa anteeksi.
Ihaillen olen seurannut laskelmiasi, arvostan tarkkuuttasi ja monipuolisuuttasi. Ihmettelin osaaamistasi joskus.
Jatkoin männä talvena Hels.yon kurssilla opiskelua. Ja jo ennen karanteeeeniin joutumista sain onnittelut ja hyväsytyn todistuksen. Virkisti kummasti.
Osuit vallan oikeaan olen tehnyt puulla ja heinällä tiliä edelleen, kuitenkin Mark Twainia lainaten ” totuuteen tulee pyrkiä” Nauti sinäkin mainiosta kesästä!
Puuki, jotain positiivista on siinäkin jotta asia selvisi sinulle noin äkkiä. Miulla on kokemusta jo 50 -luvulta. Pakkomenetelmän aukot ovat olleet vapaankasvun tukkimetsiä aluskasvillisuuksineen.
Tuosta kuvan kohdasta olen myynyt tukkia kolmeen kertaan , ekakerralla aukkona meni ropsit asevelihintaan.
Muistat sen Tapion taskukirjan taulukon joka oli joskus täällä näkyvissä.
Puuston pääoma ja tuotto kasvu 7 m^3/ha sädekasvuilla.
Perhdyppä siihen uudelleen.
A. J. juu , laitoin tuohon ”bait”in . näkyi toimineen. Kiitos linkistä! Yläharvennuksella hoidetaan. Olis se opetuksen vuoksi hyvä kerrarata paljonko harventaa taimia ja jättää tilaa seuraaville taimille. 20vuotta sitten tehty alikasvillisuuden totaali puhdistus kostautuu tuossakin kohdassa. Kuvassa ei näy ainuttakaa aisapuuta tai joulukuusta , lainkuuliaisuus toteutui eikä lämmitä. Tuleviin myynteihin tulee 20 vuoden paussi. Täälläkin toteutuu tapaus ” Leipää kansalle”, oli valaiseva kertomus. Samoja piirteitä tapaa kommenteissa onneksi ei oo henki uhattuna. Useimmat kohdat taimettuu liikaakin ja kun palikat saa kohdilleen niin homma toimii.
Gla, kiitos avusta. Lähetin kuvan. Tuli mieleen jotta jos olisi innostusta tehdä algoritmi joka optimoi nuorenmetsän jaksot 17 cm stä 24cm in runkouvut, että niillä olisi väljä kasvutila. Mikäli puun hinnoittelu jatkaa entisellään sillä tavoitetaan paras arvokasvun tuotto.
Juu, kuvankin näette, kun kerrotte kuinka se tällä systeemillä lähetetään? Niin ei se mitään ihmeellistä metsää ole, salot ovat samanlaista koko eteläisessä Suomessa.
Kävin tänään ”laboratoriossani” tulokset näyttää, että sädekasvu on säilynyt yli 3mm/ v ja arvokasvukuutiota kertyy hyvin, tuotto euroina on noin 8%. Taimia ( ovat nyt 20 – 30 sm) on tullut neljässä vuodessa 1000 – 4000 kpl/ha.
Vaihtoehto olis ollut viisvuotta sitten paljaaksihakkuu jota viisaat insinöörit minulle neuvoivat varmaksi ja ainoakasi. Nuo silloiset enimiltään kuitupuut olis mennet lahjaksi yhtiölle. Jäljelle olis jäänyt allergiaa tekevä istutus ja raivauket eikä vähäisempänä tulevat tukkipuun tulot 5000/ ha. Jos ei pahempaa satu niin parin talven jälkeen poistetaan abaut puolet suurista tukkipuista. Ennakoin jotta siihen olisi kulunut 10 v mutta shokki vaikutus oli vähäinen. Ei tässä ole mitään kehumista tai paremmuuden tavoittelu, kerron sen siksi jotta, no worry! tuo tuli tutuksi ystäviltäni Australiassa.