Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Kiitoksia kuvien palautteesta ja ohjeistanne joista muutamat olivat jo ennutettavissa. Kuvat valitsin niin ettei naapureiden kartanot ja huvilat ole kuvissa taustalla.
Vastaan joihinkin kommentteihin; Teerikanta on elpynyt, mustikoitakin on ja olen syönyt. Männikkö kuva on heikoimasta kulmasta kalliolta ja tulee parin vuoden kuluttua myös käsittelyyn. Kävin laskemassa kepin kanssa taimia, niitä on ra koivua 400- 2000, mä 200, ku 200 /ha ne riittää. Vapaa oli virhe ( ryssät vapautti kaupunkeja) . Parempi on sanoa, epämäärisen järjestelmän valta ja hallinto loppui niin olkoon nyt hallitsematon kasvu.
Kerroitte paljon vertailusta ja eriomaisista saavutuksistanne. Metsä on moneen juttuun mainio yhteys esitellä ja kohentaa kykyjään.
Täällä ” metsänvartiana ” ollut on nyt hoitokodissa ja koivujakin voi jättää eikä muutama leppä haittaa päinvastoin. Olen oppinut hyödyntämään leppiä ( en ministeriä). Tuo lustoennätys ( kuva) ei ole ainoa ja voin paljastaa, sekin syntyi vahingossa . Toisen tehtävän takia jäi vuosiksi leppiä raivauttamatta ja niillä hehtaareilla kasvu räjähti! Huomasin, leppä se antaa vahvaa lannoitusta. On se mainio savustuksessakin..
A. J, tuo huolesi jk:n kuusettumisesta on kai aiheellinen mutta voisko sitä hoitaa silloin kun hakkuu on käynnissä 10 – 20 vuoden välein. Samalla voi hävittää niitä ylimääräisiä näreitä vaikka kuitupinoon. Pysyväisyys mesänkäsittelymenettelmissä ei tule sälylymään ja on melkein pakko parannella välineitä sääolojen ja maan kantavuuksien takia.
Lähetin pari kuvaa joissa on luontainen jk meneillään, ne muodostuivat vahingossa!
You tube , iltaravit Timppa kuuntele!. katsoo googlee, Itä-Suomen yo Kirsi-Maija Kontas 2013. pasaalusta! Palaillaan, nyt on mentävä.</
Juu, mie oon vielä hetken kuulolla. Nuo metsään liittyvät tutkimukset ovat Metsäntutkimuslaitoksen ja Lapin metsäammattilaisten näkemyksiä ..tekijä Kontas. Muutaman kuvan voisin saada tuosta mökkitien varresta. Siihenkin on kehittynyt mainio vapaankasvun metsä. Mhy,n ohjeistuksella hävis ne joulukuusenkokoiset koivut ja muutkin taimet viime hakkuun tieltä. Onneks uskoivat eikä tehneet aukkoa.
Kasvut ja korjuut ovat eri asia. Kolmessa vuodessa voi koulutta astronautin, metsurin ehkä kestää viis ja koneita voi uusia vuodessa mutta aukko kestää sen 70 v , kiusauksena 50 v. Kauppatapaa muutetaan A4 lomakkeella!
Muutosvastaisuus vakaumuksellisesta uskomusopista voi kestää jopa 300 vuotta kertoo japanilainen tutkimus. Täällä pyörivässä keskustelussa suositeltiin uudelle “metsänhoitajalle” ottamaan oppia joiltain palstan kirjottajalta. Nimimerkkien takaa ei vastuuta ehkä löydy joten kirjallisuudessa on turvallisempaa ja tutkittua apua selviytyä pois pienimillä tappioilla avohakkuusta. Haastattelut kertoo miten eri-ikäismetsien tieto ja ymmärrys on ollut. Tekijä ; Kirsi-Maria Kontas.
Motiiveina eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen kokeiluun nähtiin myös rahan säästäminen uudistamistöiden jäämisen myötä sekä tiheämmin väliajoin saatavat hakkuutulot, vaikka niitä saadaankin toki vähemmän kerralla. Kolmessa haastattelussa painotettiin, että metsänomistajien pitäisi saada oikeaa tietoa hakkuutavasta, ettei tietous olisi ”lehtilööppien” varassa.
Max Wertheimerin (1880-1943) kehittämä keskinopeus ratkaisu onnistui hyvin. Suomalainen kansan viisaus samasta ilmiöstä on muodossa ” ketruu aika män kartatessa ”. Joiltain faktat valui kuin vesi hanhen selästä. Pelastukseksi selviytyä tappiosta paras oli “ loppukiihdytys” . Se toi mieleeni Jukka Virtasen Iltaravit , kuunelka!
Kiitos! Anneli, tuon muistan. No niin on , harvoin aukosta tai muualtakaan löytyy lähelle merisiä lankkuja ja hänen käyttämiä venelautoja.
Palaan illalla , ehkä. On taiteilijakaverini synttärit. Hän maalaa tauluja, muotoilee puuta käyttöesineiksi, tuotteiksi ja reliefeiksi.
Annali mitä sanoisin hänelle?
Puuki, No niin, lisää kuvia jäljistä en nyt löytänyt kun ei ole nyk. puhelimessani ja pitäis ajella halki maan autolla sinne vielä kävellä kilometri sateessa. Muistan, se on samankaltaista lähes tuon lähetetyn kuvan kanssa. Mutta kun joskus palaan talvipesälleni niin siellä ovat tiedot ja kuvat tikulla ja vahalla koneella.
Tässä on se tehtävä: Pyöräilijän pitää ajaa kahden kilometrin matka tunturin yli. Ensin mäkeä ylös ja sitten alas. Koska pyörä on vaihteeton, sillä ei voi nousta mäkeä nopeammin kuin nopeudella 10 kilometriä tunnissa. Alamäkeen polkien pääsee tietysti huomattavasti lujempaa. Kuinka nopeasti pyöräilijän on ajettava toinen kilometri, että keskinopeudeksi koko matkalla tulee 20 kilometriä tunnissa?
Laskekaa toisetkin ja antakaa vastaus. Kerron myöhemmin mihin sitä tietoa tarvitaan.
Puuki, 1955 lähtien. Joko olet ratkaissut keskinopeus tehtävän? kerro vastaus.