Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Metsän tutkimuksen rajaus pelkästään puuntuotantoon katkaisi lähes 30 vuodeksi tutkimuksen metsien taloudellisen, luontaiseen kehitykseen ja vaihtoehtoisiin metsänhoidon muotoihin. Levy on jäänyt uraan eikä seuraavat vuodet ole ole korjanneet ajatusta. Koulutus ja hallinto on sementoitunut syvältä irti metsänomistajan tuottotavoitteista eikä edes haluta sellaista kuulla. Se näkyy metsälehden toimituksessa sekä keskusteluissa.
Kaiken päälle oli Metsäkeskuksen kuin ”putinistinen pommiuhka” todellista , jos et siloita metsääsi paljaaksi niin mitään et myy, katso: joutsalainen oikeudenkäynti 2012 vuodelta. Nyt kun on Arvo Kettusen ja tutkimuksen tiedot T. Pukkalan myynnit ym niin selvää näyttöä 3 – 4 kertainen €-tuottavuus entiseen. Ajatuksen pitää muuttua, Honkajokea mukaillen , katson metsäntuoton kannalta tarpeelliseksi siirtyä uusiin aseisiin!
Mistä poikkeavasta säännöstä on kyse ? En ole vielä suolle vienyt menettelyä mutta muilla pohjilla toimii. T.Pukkala kirjoittaa myös samaa ja Arvolla ei ollut suolla. Miksi pitää olla suo kun siellä kasvu on yleensä heikkoa .
Selasin aiempia jk:en kiinnostuneiden juttuja niin siellä Puuki oli laskelmoinut , että jk kasvatuksessa pitää olla myös paksumpia puita. Niin,, mihin se tuhon vänkääjäporukka on sammunut. Kettusen hyvä esimerkki jota on monesti käytetty on yks’ esimerkki josta saa käsityksen menetelmän taloudellisesta hyödystä verrattuna paljashakkuuseen. A J on monesti valittanut uskonsa heikkoutta niin auttoiko Arvon kertomukset, hän on ikänsä sitä tehnyt?
” olisi osattava peilata oikeilla kysymyksillä asian osaisille.” Peilikuvat ovat päinvastaisia. Selittelee autokauppias Ruonansuun tavoin takuut. Myyjän pitää kirjata selkeät teesit sopimukseen.
Moni tuntee Tuntemattomasta sotilaasta sotamies Aarne Honkajoen. Tämän hahmon Linna kuvaa; Hämeenlinnassa syntynyt ja sen jälkeen kuljeskelevaa elämää viettänyt veijari siviilissä elätti itsensä metsäalalla käpyjen keräilyllä. Lammion kuulustelussa hän lopuksi uloskäskyjen päälle ilmoittaa keltaisesta vaarasta jota ei riitä piikkilangat torjumaan.
Polttaa ikiliikkuja ( AI ) suunnitelmansa ja jousipyssyn nuotiossa ettei joudu viholliselle.
”Huomioon ottaen nopean kehityksen aseistuksen ja teknillisten varusteiden osalta nykyään käytävässä suursodassa, katson maanpuolustuksen kannalta tarpeelliseksi siirtyä uusiin aseisiin.» On viisas ratkaisu!Suomen tiedustelu toimi.
Eversti Paasosen analyysi voidaan tiivistää muutamaan pääkohtaan.
– Lokakuussa 1943 Saksan rintamalinja oli pituudeltaan 2 000 kilometriä ja vuoden 1944 helmikuussa 3 200 kilometriä. Saksalaiset joukot
ovat uupuneita eikä reservejä tosiasiallisesti ole.
– Saksan voimat eivät enää riitä operatiivisen painopisteen muodostamiseen ja ne uhkaavat käydä riittämättömiksi defensiiviinkin, jollei
rintamia voida lyhentää.
– Defensiivissä Saksa saattaa kuitenkin pystyä menestykselliseen
taisteluun vielä pitkään.
Paasonen toteaakin, että Saksan voimat kulminoituvat syyskesällä
1944. Läde: The Association for Military History in Finland
and the Military Museum of Finland