Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Sopivalla metsänkäsittelyllä tulot säilyvät mahdollisesti lisääntyy ja lintujen hyvinvointikin säilyy jopa paranee ajan myötä. Puuki on jo ottanut asian haltuun yläharvennuksilla.
Olisko tuo rannan peitteisyyteen vaikuttanut selkäytimeen jäänyt kasakkapelko. Saimaan rannoilla talot oli kilometrien päässä rannasta ja veneet pidettiin vedettynä lepikon sisään.
Tulokaslajeja tunkee lisää ja on haitaksiasti eikä entistäkään pääse eroon. Säätelynvirkamiehet ovat sotkeutuneet toisiinsa eivätkä ymmärrä kelle kuuluu hoitaa työ. Vaarana omanahka kun voi menettää suosion jossain porukassa.
Edes vuoden 1948 julkilausumassa, jossa harsinta julistettiin sopimattomaksi metsän käsittelytavaksi, ei vielä suositeltu avohakkuita ja metsänviljelyä, vaan luontainen uudistaminen oli julkilausuman kirjoittajien suosittelema vaihtoehto.
No niin Puuki! tässä sitä tutkimusta.
Lappalainen Sanna; Kuitupuun kysyntä 1900-luvulle tultaessa muutti metsänkäsittelytarpeita. Määrämittaharsinnan laajentaminen tukinharsinnasta pienempiin puihin ja tukin
läpimittavaatimusten pieneneminen johti metsien hävittämiseen.Metsän hävityksen perusteet löytyy sellunkeittäjistä ja heidän osakkeen omistajistaan…. muistelen tämänkin jo sanoneen muutaman kerran.
Jospa siinä sinun näkemässä opinnäytteessä oli se hevonen aiheuttanut vääristymän tulokseen eikä siksi paljastunut oikea tieto. Minun kaverina oli ”sotaveteraani” hevonen. Se oli oppinut perus lintsauksen armeijassa. Osasi myös avata avaimesta kierrettävän lukon jolla sai aitan oven auki.
Puuki ole ihan huoletta kun jyräytät tukkipuita ketoon ja teet hyvän tilin ei ne metsät siitä katoa päinvastoin. Speden sanoin ei niillä prosenteilla saa kaupasta mitään. Tulosvertailua helpottaa, ottaa vaikka kuinka kauan kuluu metsän tuotolla tuplata pinta-ala tai kauanko kuluu, että kaik on mänt!
Kyselit osoitettani. Hoitelen kolmea palaa metsää, sanotaan, että ”Länsi-Siperiassa” Fin. Puumalan tasalla. Tundra on sulaa ja kesät ovat kuumia.
Annelille harmiksi pitää tämä kuvata. Puuki, olen melko varma ettei se opinnäyte kestänyt edes kymmentä vuotta! Laki sen jo kielsi. Olen toistanut näitä, mutta kerran vielä.
Kerta kasvatuksella on esimerkki Venäjän tullitarkastuksessa, se seisoo. Vapaavirtaus on sitä, että jono kulkee esim lentoaseman henkilötarkistus jossa on monta asiaa samanaikaisena käytössä.
Pitämällä arvokasvuun parhaiten sopivaa puustoa metsässä jatkuvasti, olipa menetelmä mikä hyvänsä kuinka se syntyy on se nykyhinnoilla muita parempi oppi taloudelliseen tuottavuuteen. Myyntiin ei tarvitse pitkiä jaksoja jolloin on mahdollista hyödyntää hinta. Erilliset aukot toimii kasvamatta, kuin ryssän tulli. Pitkät jaksot jos liikahtaa, ( 70 v ) on odottelua.
Korkoihin ja pankkeihin en puutu ne ovat vakuutusyhtiöiden lailla ”ryöstöyrityksiä” mielestäni. Eivät tuota näkyväistä kappaletta eikä terveyttä.
Vapaankasvun metsä on mukava ja viihtyisä monella tapaa eikä kuluta !
Hyvin olet Puuki omaksunut ja taitavasti sovellat tiettyjä kaavoja. Just muuta ei tarvitse eksponentiaalisen kasvun käsittelyyn.
Mie sorruin joskus 40 vuotta sitten tutkimaan kasvavista puista kuvattua tilavuutta. Jäi patentoimatta kun oli nuorella miehellä muita mänöjä. Sillä katson kännykkäkuvasta tiedot heti, se on miun oma sovellus. Ei siitä mennyt tikkuja kynsienalle.
Nyt tiedot saa valmiina lajiteltuina ”nettipalveluista” jopa vieraalta hakkuulta ja ovat laittaneet tamppausohjeet vielä mukaan.
Kunhan kvanttikone rysähtää käyntiin tekoälyineen niin nämä nyt kotona räpyttäjät ja loputkin toimistot saa täyttää jollain hyödyllisemmällä, varsin kirpputorit ja kierrätys valtaa nekin. A vot, mihin sitten pitäis ajella?
Muutin tänne nämä vertailuni etteivät istutus rivit sekoitu.
”Monet meistä on jo otattaneet melko pitkälle selvää itse” Näin on Puukin kanssa otettu, arvelen, että on moni perehtynyt meitä perusteellisemmin metsätulojensa optimointiin. Sen perusteella suunnittelevat tulevaisuuden hakkuun menetelmät. Olen seurannut yhtä kohtaa 60 v . Myrskyjen mukana se on ollut tuota vapaata ja tuottaa hyvin.
Hyväksytyllä jk:n – ja vapaassa tyylissä on se hyväpuoli, että sillä saadaan kuin kolmiloikassa ottaa vauhtia ja ensimmäisen loikan jälkeen on mahdollista myydä jo sahatukkia ( se referens € ). Vastaavasti aukkotamppaus tuo mieleen vauhdittoman kolmiloikan kaikki kolme ponnistusta vielä 15 km juoksun päälle ja huiliajaksi istutusta. Eikä siitä just kannata referenssiä tehdä sillä edessä odottaa hoitamaton ryteikkö. Kummankin hypyt pitää hyväksyä, olen sitä mieltä.
Puuki ole höyli ja vilkaise ”kakkarakuvaa” uudelleen. Sillä kohtaa hitaudesta mie en näe merkkejä nykyisessäkään kasvussa, on arvokasvu parhaimmillaan. Taimia pukkaa, on mustikkaa ja monenlaista metsän eläjää, on ne hirvetkin. Vaikuttaa ettei tamppausta siihen tarvitse.
Lisään; ”40 v taimettumiseen” , eihän se haitta jos puut ovat jo olleet kasvussa aiemmin kuin kuuluukin. Aina on uusia alulla, so its go!
Joskus yksinkertainenkin asia on tiedemiehelle hankala.