Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Tekokoneen saa helpommin metsään sopivaksi jo noilla jätkän teeseillä. Ajokone murjoo paikat lopullisesti. Sen omapaino + kuorma alle koneen massa/2 siitä tekee pintapainetta vaikka pitkillä teloilla juuristoon liikaa.
pitkät telat ei auta kun pyöriä on harvassa, syntyy kankaan kaulitsemisen ilmiö, eli se matto pyöränalla taipuu ja murjoo edelleen alustaa.
Täällä väitellään yhtiöiden- ja pajojen puolesta, jopa surkutellaan koneyrittäjien tulevaisuudesta. No, Tolopaisella lienee sijoitus Ponsseen eikä pidä hyvänä telat kevenee koneista ja osingot putoaa.
( Mo:n, Suomen) ja minun etu on saada nuo liian tiheät taimikot ehjänä jatkamaan kasvua ja muutenkin metsän puut siististi pinoon jotta kelpaisivat selluksi.
Sekin vielä, miten se tulevauuden lahotus ja tuho estetään?Jos etsii sitä mistä ongelma on peräisin, niin se, että -48 tohtorien luoma-aukko 2200kpl /ha sallittu metsähoito-ohjeistus. HE kai olettivat, että pokasahamies kirveineen toimii taimikossa ja kuljetus kannetuista kasoista hoidetaan hevosen vetämällä lavettireellä (lev. 160 cm ) propsipinoon. ”Piirongiksi ladottuna” otetaan vastaan ostajalle hyväksytysti kuorittuna mitanjälkeen.
Ohjeistus ei ole muuttunut neljässä vuodessa! Metsäyhtiöt ja metsäkeskus ei ole muuttanut menetelmää. Tohtoritkin tiesivät näin jatkuvan maailman tappiin.Jospa se Ponssella johtui mehtäukon piirustuksista, eivät ymmärtäneet ympyröitä ja sverikkoja. Siitä se repeytyi !
Olkoon vaikka miten, tiedä häntä kenen ovat. Oli joskus yhtiöillä, että työkoneet arvostettiin painon ja hv mukaan hinnoittelussa. Nykyistä en tunne, kai se jotenkin on Jovain tapaan sidoksissa puunhankintahintaan , Heh heh!
Oletin, että mo lahjoittaessaan puut osallistuu korjuukuluihin ja on siten korjuuketjun koneiden kustannuksissa osallisena.. Jees h-v ei tää niin tärkeää ole, kunhan sais nuo taimikot säilymään ettei jälleen paljaaksi muuttuis ja jäis lahotus päälle!.
A’vot, täällä onkin metallurgian asiantuntijat niin heille vai esim: Mikäli UHSS (teräs) ei tarjoa tarvittavaa keveyttä, voidaan myös käyttää alumiini-litium seoksia kuten 2195 seosta. Useat alumiini-litium seokset ovat erinomaisen ominaislujuutensa lisäksi hyvin hitsattavia metalleita. Alumiini-litium seokset kuitenkin omaavat huomattavasti terästä heikommat
kustannusominaisuudet ( tarkoittaa jotta on kalliimpaa). Kyseessä on erityiseen selvitetty iskunkestävyys!Metsäkoneet maksetaan pitkälti mo:n tuloista jotta se ei suoraan ole puunostoyhtiöiden menoissa. Siksi tekijällä ei niin suurta väliä mitä pajasta tulee kunhan menee kaupaksi. Telojen hinnalla toimivan m-mopon niin ottaisin sellaisen töihin.
Parempaan on muuttunut moottorisaha ja samana vuonna keksityt (löydetyt) bikinit. Molemmat ovat keventyneet ja pienentyneet, monella käytössä nykyisin vain vapaa-aikana. Olisko muita vastaavia metsävarusteita?
Tarina pitänee paikkansa; Ja jos ne kutsetin miehet tulloo niin istut äitin sylissä etkä lähe ennen kun ovat hävinneet tuvalta, käski isä lastaan. Vahtiminen jatkua vieläkin. On monen laista rautaa ja kankea, niitä ei ole suunniteltu metsään!.
Kymmenien tonnien kuormat kulkevat seosalumiinin varassa eikä jätä paljon höyryjä ihmeempää vanaa taivaalle. Kestävät käyttöä vuosikymmenet, ovat oikein suunnitellut ja oiken käytetty. Puusta valmistetulla viiden tonnin koneella ajoivat viidentonnin kuormia britit Saksaan ja Ruotsista laakereita, koneen/ kuorma painosuhteet ovat ihan muuta kuin metsämopoilla. Metsämopon suunnittelussa on jotain jäänyt huomaamatta.
Kyllähän se mehtäukkoja kyrsiin kun lapset ei ole koulussa.
Usein on hajoamiselle on syy, väsymisen löytyy suunnittelusta tai käytöstä. Nykyisi on aineet aivan toiset ja suunnitteluun uudet ohjelmat. Niin on uudet koulutukset käyttöönkin kun entisiä ei juuri ollut.
No, kun pitää korjata niin silloin on säretty ja miksi. Korjaukset on mahdollista, vaihdetaan uudet osat. Se ”turaaminen” ei ole korjausta. Vaatimukset ovat varsin olemattomat koneille. Ohjaamon muodikkuus tuntuu olevan suuri vaikuttaja metsäkoneissa.
Ja jälleen Puukin kassa samaa mieltä.
Normaalissakin maastossa tuhoja ei heti havaita, esm ajouran viereiset puut ovat kallistuneet ja latvat ovat lähes ristissä 30 tn ajokoneen jäljiltä. On ”Ok kuljettajat ja koneet” mitä ja mistä pitäis korjata?
Yksittäisen mo:n on mahdotonta muuttaa menettelyä. On se ”hyvänohjeistuksen” mukainen taimisto. Koneurakoitsijoista kertoi puidenostaja, ”ne ei kerkii siihen toista konetta laskea lavetilta, niillä on kiire”. Metsä on kuitenkin kymmenien vuosien projekti. Jotain tolkkua saatava koneiden painoihin tai se johtaa kuin neukuissa paistinpannutuotannon lisäys, lopuksi tuotanto tonneja oli riittävästi mutta pannulle ei sopinut edes kananmuna.