Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Aika on rahaa sanoi kellokauppiaskin. Olen äskeisestä kohtaa myynyt vahvan metsän paljaaksi 1968 ja se on istutettu kuuselle 1970. Rahaa talletettiin. Joku harvennus tehtiin 90 -luvulla ja leppää poistettiin runsaasti. Talletukset palautettiin. Oli työllistävä kohde. 2o16 siitä myytiin tukkia yläharvennuksella ja jäljelle jäi alle 25 senttiset puut. Puita on 5-7 metrin välein noin 260 kpl /ha. Siitä voi seuraavat 180 /ha yli 25 cm vahvuiset myydä viiden vuoden aikana pois. Tarkoitus on arvokasvun ohittaneet arvopuut poistaa lisäämästä riskiä.
Männyn, koivun ja kuusen alkuja on 3000 – 8000 /ha . En osaa erotella niistä ovatko ne hylkiöitä vai ”hybridi supereita” mutta luulen, että yli 5000 vuoden luonnon valkkaus on valinnut kestävimmät. Niitä myytäessä olen itse jo luonnokierrossa purettu atomeiksi ravinteina enkä joudu käräjille mahdollisesta rikoksesta.
Arvostan erityisen paljon jokaisen mo taimivalintaa ja erityiseen kalleimpia tuplahintaisia pitkälle jalostettuja. Niillä kasvu on reilut 30 % luomua nopeampi niin suosittelen puolittamaan taimivälin , hyöty kasvaa lisää, nelinkertaiseksi ! se on jo 120% enkä epäile.
On se vaikeaa joillekin. Jostain on tulleet tukkipuut ennenkin. Ajakaa vaan ne riukunne minne haluatte ja kuitatkaa kemerat jotta ei harmita. Sillä Teitä narrataan jatkamaan riukujen keräystä ilmaiseksi. Se on sitä oikeaa metsänhoitoa!
Myyn tukkia 82 % ja ”riukuja” latvoista 13% . Lopullista tuhoa on luvassa 12 vuoden kuluttua. Taimikko kasvaa silloin jo yli 2 metrisenä. Hehtaarille saattaa jäädä muutamia kymmeniä suuriakin puita. Metsän vapaaaseen kasvuun löysäys on taitolaji, se vaatii jatkuvaa tukkipuun myyntiä mutta ei harmita.
Suomessa on niin monimuotoinen metsän pohja ja kasvu ettei mikään yksoikoinen mentelmä liene mahdollista pakotetttunakaan. Laitan tähän verottajan tuoton arviot kunnittain ( https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/paatokset/47452/verohallinnon-päätös-metsän-keskimääräisestä-vuotuisesta-tuotosta/ ). Hesarin jutussa olen Jalkasen kanssa samaa mieltä ja havainnut , että 200 tiheydellä kuusikon alle starttaa myös männyn taimet sikälti kun säilyvät hirviltä.
Täällä oli ostomies länkkäri Suomesta ja kun hän kertoi kotopuolessa millaista kasvu on Laatokan ilmastossa niin eivät uskoneet. Annoin hänelle kakkaran tukin latvasta, siinä oli lähes sentin vuosilustot. On paikkoja jossa hehtaarikasvu on ylittänyt parhaillaa 20 m3 /ha ennen harvennusta. Nyt ei ole liittää kuvia tähän mutta totuuteen yritän pyrkiä niin kuin Mark Twain sanoi. Nämä vaan ovat Suomen parhaita kasvupaikkoja.
Karkeasti laskien ; 40 vuoden kohdalla on 5 % korolla saldo 18000 € ja 60 v kohdalla 47000 €/ha . Silloin on jo teko älylliset ropotit justeerissa.
Monenlaista turmaa ja vahinkoa on syntynyt olkoon menetelmät mitkä hyvänsä. Kerran aukkojen suunnitttelija ”metsäasiantuntija ” kävi havaittuaan jotain ja sanoi, ” nyt ei tehdä tyhmyyksiä”. Otin opikseni.
Närästäähän se!
Timppa tai kuka vaan voi laskea paljonko saa tuloja aukostaan ensimmäisen 60 vuoden ajalta ja mitä on mennyt. Ainakin teollisuus saa tarpeensa, sellunkeittäjät korotettua palkkaa ja osakkeenomistajat voivat hyvin. Puun kasvua tuottavasti on hemmetin vaikea lisätä. Raha tulee vain puukaupasta.
Kun se puuhastelu on tärkeää vaikka ei tuloja tulekkaan niin en viitsi ahdistaa ahkeria ihmisiä opiskelemaan matematiikkaa. Kaikki saavat omassa vatukossan tehdä kuin huvittaa.
Vapaankasvun metsästä myydään meillä kohtuullisissa olosuhteissa 8 – 12 vuoden välein 3600€ – vero/ ha . Sen rahan saa itse hävittää tai säästää miten haluaa. Se on sitä vapaatakasvua ja ” jatkuvaa myyntiä”. Tämä on nykyisin rankaisematon menettely. Ei kai sen pitäisi pahoittaa kenenkään mieltä. Mikähän siinä aiheuttaa närästystä kun luopuu massiivisista aukoista? ”Jos ei ihminen ole muuta oppinut kuin paljaaksihakkuun niin on koulutukset ollut turhaa ” sanoi Konsta Pylkkänen.
Kirjastoissa on saatavilla jo 2000 – luvun kirjoja ja varmistettuja tutkimuksia saa netistä. Minusta Brandenburgin kreivin metsistä tehdyt tutkimukset ovat historiaa ja uusien tarpeiden takia menettäneet merkitystään eivätkä ole suoraan sovellettavissa tänne mutta ovat sinänsä mielenkiintoista luettavaa. Lukeminen kaanattaa aina!
Hei, A Jalkanen olet jälleen oikeassa.
Minulla väliin sekoaa professorit ja tohtorit, pahoittelen! En vaan ollut tarkkana ystäväni tutkinnoista. Asiahan on aivan selvä. Erkki Lähde; Torpasta tuplaprofessoriksi.
Se onko pitkäaikaista tietoa metsän käsittelystä on suhteellista. Paljaaksihakkuusta saatvaa tietoa on 70 v. Sen opin perustarkoitus on tuottaa mahdollisimman paljon sellupuuta välittämättä siitä milaisella riskillä, kustannuksilla ja työn määrällä saadaan propsia pinoon. Sen suunnittelivat tohtorit 1948 ja jopa metsänhoitoyhdistykset tuomarikin avusti kuin lain saaneena. Määrättiin hakkuukielto jos teki yläharvennusta. Varmennukseksi metsän omistaja vietiin mielisairaalaan. Vieläkin jahdataan valvonnalla kantamaan riukupuuta pinoon, joka ei korvaa edes taimen hintaa. Joka kolmannen rekallisen vie valtio. Miksi sinne on ostettu ylimääräisiä taimia?
Oli talletukset joita ei saanut irti ennenkuin kaikki heinäseipään kokoiset taimetkin oli siloiteltu aukosta maahan. Muutamasta sellaisesta oli vahingossa kasvanut vahva tukkipuu jotka poistettiin ensiharvennuksessa.
Suomessa on nytkin tietoa eri-ikäiskasvatuksesta. E. Lähde tietää ne koealatkin. Metsän arvostuksen tulisi ohjata käsittelyä. Taloudellinen optimointi tai massantuotanto välittämättä kuluista ovat kaukana toisistaan. Helpommin onnistuu yhdistää positiivinen tuottavuus ja virkistys ominaisuudet, sienet, marjat ja linnut. Sellainen oli metsien käsittely ennen massiivista selluteollisuutta ja siinä oli kohtalainen hiilenkierrätys lahopuineen.
Noissa metsäkeskuksen tarkastuksissa oli huomauttamista istutusmetsissä, eri-ikämetsissä kaakossa lähes kaik oli kunnossa.
Kaksinkertainen metsätohtori E.L. sanoi :” raivaussahalla on tehty Suomen metsiin suurimmat haitat”. Jos on himo parsia jo alkuaan väärin tehtyä niin eipä siitä loppua näy eikä taloudellista tuloakaan juuri tule. Tien vierustat täyttyy polttorangasta ja sellupuusta, mutta työtähän on riittänyt!
Kerran viel ! Luken tietoa.
Puuntuotannon sijoitustuotto oli viime vuonna (2017) Suomessa 4,3 prosenttia. Etelä-Karjalassa metsänomistajan saama tuotto oli 4,5 prosenttia, Etelä-Savossa 4,3 prosenttia ja Kymenlaaksossa 3,7 prosenttia.
Puussa sijoitus kasvaa vain tuonverran vuoteen lisää (linaarinen kasvu). Rahasijoitus korkoa korolle (eksponentiaalinen kasvu). Kiihtyy kuin pelimannilla polkan tahti.
Olen kokenut lähes saman kuin Timppa. Minulle menetelmä selkeytyi vasta lainmuutoksen jälkeeen. 60 luvulla tehtyyn aukkoon oli jäänyt huomaamatta muutama aisanvahvuinen kuusi. Yli 200 kpl/ha neljän metrin tainta piti silloin kaataa maahan tasaikäisyyden vuoksi. Nyt yläharvennuksessa nuo muutamat kuuset oli turvonneet yli kaksi m3:n jättiläisiksi. Teoriani tuli todistetuksi vahingossa. Olkoonkin jotta kaikkialle ei taimia synny luontaiseti mutta sinnekin riittää kannattuvuuden kannalta 400 tainta /ha . On kokeiltu juttu.
Muutamat Oy puun ostajat maksavat heille sijoitetulle rahalle jopa yli viiden % koron. Mikäli metsää myydään 12 vuoden välein niin tavallisella kasvulla ja korkoihin sijoittaen vapaankasvatuksen metsä voi tuottaa jo 40 v,ssa 18000€ /ha ja metsä jatkaa samaa edelleeen.
Anna suuren arvon sille metsäntyölle jota olemme Timpankin kanssa tehneet mutta olen katkera siitä saadusta korvauksesta ja ”turhantyön rangaistuksesta”. En millään tavoin halua pahoittaa kenenkään mieltä tai arvostella metsänsä käsittelyä. Toteutan vapaata kasvatusta. Se on vuoristoisessa maisemassa hyvin monimuotoista hiilen sidontaa johon ovat palanneet mesäkanalinnut ja mustikan varvut.