Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Vinssatessa kauempaa kuin mistä vinssi nostaa jo puuta auttaa se vanhakeino, viistoamalla tyven kulmat ”suksenkärjeksi”. Väistelee kivistä ja juurakoista yli eikä tarvii kangeta montaa kertaa.
Oletan, ei sekään kestä leikkaavia voimia joita särmät aiheuttaa. Yleensä on hyväksi toimia niin ettei laitteet vioitu käytössä. Vaurioilta välttyy kun tekee tolkun kanssa hommia. Välipylkät ovat mainiot ” avustajat! ”
Dyneemasta saa tietoa guuglesta; vahvimmat kuituköydet.
Voisitko Jätkä auttaa mistä haen ja korjaan vian? Husqvarna sammuu kun nostan teräputken yläviistoon.
Tien reunat tarvitsee siivousta, jotta ei sinne kiirettä oo.
Vaijerin tilalle kun vaihtaa Dyneema kuituköyden on vahvempi terästä ja ja mukavampi kevyt käsitellä. 10 mm D kestää reilusti 10 tn vetoa. Eikä rouhi piikit kämmentä.
Reki olis jäällä pienempikitkainen pyörillä kulkevaan ja jakais painoa laajemmalle. Oli joskus 2011 oli juttua lehdessä kun Simpelejärven saaresta ajoivat ”rekijunalla” myrskypuita mantereen puolelle. Reet oli yksinkertaisesti valmistettu muutamasta tukista.
Löytäiskö joku sen jutun ? Jos muistaa ja missä lehdessä?
Kuvan lähetys ei ihan onnistunut. Yritän joskus uudelleen.
Suomalaiset metsäyhtiöt ovat jo vuosia sitten ulkoistaneet halvemman verotuksen maihin myyntikonttorinsa, näin Suomeen maksettava vero on kohtuullisempi. Sitrtra on luotu pelastamaan Suomi innovaatioilla!
Voi tulla aika, että Metsäkaupat tekee uruguaylainen Pietro Roderiguez netinkautta Vatasen hakkuualueen puista. Pietro on satelliittikuvista ja keilaustiedoista katsonut myynnissä olevat puut. Kone on laskenut ja hinnoitellut ainespuut valmiiksi tarjoukseen jolla saa hakkuun yhtiölle. ”Hakkuumotoa ohjaa” ja valvoo etänä vietnamilaiset sisarukset Nha Rangesta. Mukava paikka Tyynenmeren rannalla.
Intiassa Delhin lähiössä asuva Jadhavin ryhmänsä kanssa seuraa valvomosta Suomen uusinta sellulinjan käyntiä.
Nyt jo MG:n laskentaa ja maksuliikennettä metsänomistajille hoidetaan Intiasta. Että se siitä työllistämisestä..!
Ero on suuri kun vertaa VC paperirullan tai pelin tekoon tarvittavaa sijoitusta. Ainakin laitteissa ja massoissa on suuri ero. Sama on musiikin viennissä. Ei haittaa jäät kun humppa lähtee. Sillä ei lopulta niin suurta väliä liene montako seisoskelijaa tai ruudun vahtijaa saatiin työllistettyä kunhan fyrkkaa tulee maahan. Sossu sitten jakaa ja valtio vahtii.
On vaan hyvä jotta nuoret kävisivät koulua ja oppisivat jotain muutakin kuin urheilua, vee-tyyliin tuhoutuu lopulta koko sivilisaatiomme, esim Wimbledonissa kaksi pelaa ja muutama miljoona tuijottaa täysin tuottamatta mitään. Urheilun uutisoinninkin vois lopettaa ja lasten villitsemisen, he eivät saa kehittyä normaalisti. Meno on Romanian / Itä-Saksan systeemistä ruokailua myöten. Kiinalainen viisaus, miksi kilpailla kun yksi vain voi voittaa! Mitä se hyödyttää?
Otaksun, koneenkäyttäjä on ratkaiseva tekijä. Jos hytissä on enemmin ”musikkiin painottunut pilotti” niin apteeraukseen perehtynyt jatkuvasti koulutettu tuottaa paremman tilin myyjälle. Tuupelon jäljiltä on joutunut ostaja laskemaan kuitukasasta tukkija ja korjaamaan mittaa jälkikäteen.
Jo Punaisen Paronin ajalla vain kymmenen taistelun jälkeen oli ( jäi) ässät jatkamaan ja opiskelivat parantaen taktiikkaa jatkuvasti.
Mahtaisko tämäkin vaikuttaa Suomen onnistumiseen tautia vastaan. On ollut jonkinmoista varautumista. Lukemista viikonlopun pakkasille;
Ketun menu oli joskus tutkittu. Pesän ympäristön jätökset ja ulosteet on selvitelty. Muistelen tuloksen olleen enimmälti myyrän ja muiden jyrsijän hampaita. Sekin tutkimus on siellä yo_n arkistossa saatavilla.