Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Alueurakat ovat julkisesti haettavia, vaikka ei metsähommiin kuulu. Ranskalainen ajattaa ”kellariporukalla” ja jälki on sen mukainen. Vahvasti kartelliin viittaa julkaistu pystykaupan tukinhintaa alempi jossa on työkustannus , tosin se on humpuukki hinnoittelua johon ei tule päätyä ja sillä on jokin muu tavoita.
Puunmyyjät haluaisivat tietää, miten korjuuhinta vaikuttaa heidän tuloihinsa, ja tässä saattaa olla argumentteja korjuukustannusten läpinäkyvyyden lisäämiseksi voisi kohentaa myös palveluyhtiön imagoa ja tulojakin , eihän sen pitäisi olla haitaksi jos pelissä ei ole vilppiä.
Jatkossa voisi olla hyödyllistä keskustella alan toimijoiden, kuten metsänomistajien ja hakkuuyhtiöiden, kanssa siitä, miten korjuuhintoja voitaisiin paremmin avata ja paljastaa ilman, että kilpailutilanne kärsisi. Tämä voisi toteutua esimerkiksi standardoimalla raportointikäytäntöjä tai luomalla yhteistyöfoorumeita, joissa jaettaisiin tietoa ja parhaita käytäntöjä. Jos myh saisi jotain hyödyllistä tehtävää.
Noista hakkuuhintojen häivytyksestä pois todellisista hakkuun tuloksesta ovat todennäköisisesti perua kartellista ja sitä tukee hankintahinnan julkaisu yhteisesti on alempi kuin pystyhinta. Outoa ettei kilpailuvirasto puutu tuohon.
Korjuusopimukset solmitaan usein erikseen ja ne voivat vaihdella huomattavasti riippuen metsän sijainnista, korjuumenetelmistä ja muista olosuhteista. Tämä tekee niiden vertailusta ja yksinkertaisesta julkistamisesta vaikeaa mutta ei mahdotonta koska tuo hankintahinta on varmana esillä.
Palstalla ovat hakkuunkin ammattilaiset niin odottaisin jonkun yrityksen tarjoavan hankintahakkuuseen tarjousta.
Puunmyyntihinta ja korjuuhinta ovat kaksi tärkeää tekijää metsätulossa, mutta niiden läpinäkyvyys ja julkinen raportointi vaihtelevat. Puunmyyntihintaa käsitellään julkisesti, kun taas korjuuhinta saattaa olla vähemmän näkyvillä tai on peitetty. Tämä voi johtua useista syistä.
Kilpailulainsäädäntö: Hintatietojen, kuten korjuuhintojen, julkistaminen voi aiheuttaa ongelmia kilpailun kannalta, sillä se saattaa vaikuttaa markkinoiden toimintaan. Hakkuuyhtiöt saattavat haluta pitää korjuukustannuksensa salassa, jotta kilpailutilanne ei heikkene tai sitä ei haluta, vai yhtiön kautta kuppaus on heille yhteinen etu.
Niinpä, jos myrskyt jatkuu ? Tuulimyllyille raivautuu (aliskuusi noin 2€ ) vapaata tilaa, energian myyntiin tarvitsee lisää reilusti plantaaseja. Pellon vuokraus aurinkokeräimille todennäköisesti tuottaa monikertaisesti paremmin kuin kaura business! Taitaa olla vähemmän kyntämistä.
Näinkö on ukko syrjäytetty siitäkin opista. Menneen agendan lunkku-housut kuitenkin ymmärsit ennen käyttää.
Puun myyntiin on jo valmista dataa metsän puustosta ja analysoitu, tekoäly voi auttaa laatimaan hakkuuseen ehtoja, jotka optimoivat kaupanteon. Tekoäly voi simuloida markkinatoimintaa ja antaa tietoa siitä, milloin ja miten puut kannattaa myydä parhaimman hinnan saavuttamiseksi.
Jatkuvan kasvatuksen optimoidun hakkuohjeen luominen on mahdollista tekoälyn avulla. Tekoäly voi kehittää suosituksia, jotka ottavat huomioon metsän pitkäaikaisen optimoinnin, biologisen monimuotoisuuden sekä taloudelliset näkökohdat. Tämä auttaa metsänomistajia ja -toteuttajia tekemään tietoon perustuvia päätöksiä, jotka tukevat sekä taloudellista että ekologista kestävyyttä.
” Kunnon sotamies Švejkiä lainaten ;kunhan sota on ohi niin joutaa algoritmin tekijät metsänsuunnitteluun,” Silloin lennokit ja tekoäly voi merkittävästi parantaa hakkuuprosessien tehokkuutta, tuottavuutta ja kestävyyttä, mikä tekee siitä arvokkaan työkalun puunmyynnissä.
Laaja tiedonmäärä koko työhön liittyvistä asioista ei ole haitaksi, etenkään vieraassa yrityksessä vuosikymmenten tuloksenteossa. Todella pitäis olla varma tehtävässä ettei synny tuhoja. Jälkien parsintaan ; ” niillä on niin kiire ettei jouva konetta laskemaa lavetilta”, selitti puunostaja. jos on tekijällä niin hommat antaa ajaa ohi vaan. Vaara piilee syvällä kauppasopimuksessa jota on tuhon jälkeen mahdoton korjata. Se koulutus kuuluu toiseen kurssiin!
Tunnen muutaman urakoitsijan niin keskustelussa ilmenee, että heiltäkin puuttuu laaja tietämys erilaisen puuston tuottavuudesta. Silloin pittää olla nauhoitus joka puussa jos m- kuskikin on samaa lajia! Miten m-motokuski vastaisi opetus ohjelmankohtiin, jääkö joku punaiselle ? Koivuvastan teko on vanha juttu ja saksalaiset maksajat oli jo valmiina ostamaan.
M m ”Olen tässä kohta lähdössä ottamaan näyttökoetta yhdeltä kokelaalta.” Niin tuo perusteella opetustarkastaja.
Tiedän ettei täältä nämä kehotukset juuri etene, näytän vanhasta läksystä muokatun opetus ohjelman. Kysyin asiantuntijaltakin tähän neuvoja.
Hakkuukoneilla opetuksen ja opettajien toimintatapojen parantamiseksi, erityisesti peitteisen metsän jatkuvakasvatuksessa, voidaan ottaa huomioon useita keskeisiä tekijöitä:
1. Koulutuksen sisältö
– **Monimuotoisuus ja monikäyttöisyys**: Koulutuksessa tulisi painottaa erilaisia hakkutapoja ja niiden soveltamista eri metsänhoitotilanteissa.
– **Taloudellinen analyysi**: Opetuksessa voitaisiin käyttää esimerkkejä, joissa vertaillaan eri hakkutapoihin liittyviä taloudellisia hyötyjä ja kustannuksia.
– **Käytännön harjoitukset**: Opetuksen tulisi sisältää käytännön simulaatioita tai harjoituksia, jotka simuloivat peitteisen metsän jatkuvakasvatusta.2. Teknologian hyödyntäminen
– **Simulaattorit**: Käyttämällä hakkuukonesimulaattoreita, oppijat voivat harjoitella erilaisia hakkutapoja ilman riskiä metsänvahinkoja.
– **Datan keruu ja analyysi**: Opetuksessa voitaisiin hyödyntää reaaliaikaisia tietoja ja analyysejä hakkuuhinnoista ja taloudellisista tuloksista. Moton prosessori laskisi sen hakatuista ja kasvuun jäävästä puustosta.3. Yhteistyö metsänomistajien kanssa
– **Käytännön kokemukset**: Opetuksessa voitaisiin käyttää metsänomistajien jakamia kokemuksia ja käytännön esimerkkejä hakkutavoista ja niiden taloudellisuudesta. Varmennettuja tutkimuksia hyödyntäen.
– **Verkostoituminen**: Rakentamalla yhteistyöverkosto metsänomistajien ja opettajien välille voidaan parantaa opetuksen relevanssia.4. Palaute ja kehitys
– **Jatkuva palaute*feedback*: Opetuksesta saatu palaute tulisi kerätä ja analysoida säännöllisesti, jotta opetusta voidaan kehittää.
– **Päivitetyt oppimistavoitteet**: Oppimistavoitteiden tulisi muuttua metsätalouden ja yleisten taloudellisten trendien mukana. Osattava päätellä taloudellinen tuottavuus puun koon mukaan siitä päätellä hehtaarituottavuus.5. Kestävä kehitys ja ympäristötietoisuus
– **Ekologiset näkökohdat**: Koulutuksessa olisi tärkeää kertoa myös ekologisista näkökohdista, jotka vaikuttavat metsänomistajien taloudellisiin päätöksiin.Implementoimalla näitä parannuksia koulutukseen voidaan edistää metsänomistajien taloudellista tuottavuutta ja varmistaa, että he saavat nykyaikaista ja käytännönläheistä tietoa hakkutavoista sekä metsänhoidosta.
Miltäs tämä tuntuu?