Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Mitäs vikaa hevosissa on? Piha heppana oli vapaana liikkuva sodan käynyt veteraani sillä oli enemmän tolkkua kuin monella kuskilla. Tunnen henkilöitä joille en antaisi hevosta enkä muutakaan eläintä.
Noita pieniäkin kauppoja varsin on, mutta kun on tuhat lukuina kuutiot niin jos ne ovat avohakkuulta tai loppuunmyynnistä niin mikä siinä mahtaa haitata ja vielä niillä samoilla mitoilla henkilöillä ja koneilla. Ovat Saksassa jälleen puristelleet jotain mehtä gruppia kartellista. Ken kerran keksitään sitä aina epäillään. Olettais suuriin rahoihin riittävän valvontaa kun on monen sortin kyylääjää entisen mehän aukeille. Kokonainen tarkastuslaitos.
Varmasti kunnia-asia olla konsernin listalla ja maksaa siitä, koska yhtiö haluaa ostaa halvemmalla hinnalla valmista tienvarresta tukkia ja on myös sitä varsin saanut. Ovat ostofirmassa niin hölmöt . Millä tavoin hakkaaja firma voi palvella isäntäänsä, että noin suuret hintaero ovat mahdollista? Vaikutta jotenkin mafiajärjestölle systeemi kestääkseen kasassa. Kertokaan kun tiedät sisältä systeemin anonyyminä mistä on kyse?
M- motokuskilla hyvä oivallus! Miten se kartelli, määrääväasema tai palvelunestosopimus on selkeytynyt ? Hinnoittelun kummallisuuteen on jokin syy senkin voit perustella?
Puunhinnasta on kyse, mihin se hupenee jos on ollut pystykaupassa ja samahakkaaja yhtiön tai myyjän kustannuksella tienvarteen tekijänä? Ne sorastukset ja lanaukset myös linkoukset uskoisin pudottavan hintaa, mutta ei sinnepäinkään , ikiliikkujan keksintö on tosi lähellä!
Alueurakat ovat julkisesti haettavia, vaikka ei metsähommiin kuulu. Ranskalainen ajattaa ”kellariporukalla” ja jälki on sen mukainen. Vahvasti kartelliin viittaa julkaistu pystykaupan tukinhintaa alempi jossa on työkustannus , tosin se on humpuukki hinnoittelua johon ei tule päätyä ja sillä on jokin muu tavoita.
Puunmyyjät haluaisivat tietää, miten korjuuhinta vaikuttaa heidän tuloihinsa, ja tässä saattaa olla argumentteja korjuukustannusten läpinäkyvyyden lisäämiseksi voisi kohentaa myös palveluyhtiön imagoa ja tulojakin , eihän sen pitäisi olla haitaksi jos pelissä ei ole vilppiä.
Jatkossa voisi olla hyödyllistä keskustella alan toimijoiden, kuten metsänomistajien ja hakkuuyhtiöiden, kanssa siitä, miten korjuuhintoja voitaisiin paremmin avata ja paljastaa ilman, että kilpailutilanne kärsisi. Tämä voisi toteutua esimerkiksi standardoimalla raportointikäytäntöjä tai luomalla yhteistyöfoorumeita, joissa jaettaisiin tietoa ja parhaita käytäntöjä. Jos myh saisi jotain hyödyllistä tehtävää.
Noista hakkuuhintojen häivytyksestä pois todellisista hakkuun tuloksesta ovat todennäköisisesti perua kartellista ja sitä tukee hankintahinnan julkaisu yhteisesti on alempi kuin pystyhinta. Outoa ettei kilpailuvirasto puutu tuohon.
Korjuusopimukset solmitaan usein erikseen ja ne voivat vaihdella huomattavasti riippuen metsän sijainnista, korjuumenetelmistä ja muista olosuhteista. Tämä tekee niiden vertailusta ja yksinkertaisesta julkistamisesta vaikeaa mutta ei mahdotonta koska tuo hankintahinta on varmana esillä.