Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Tony Robbins, teoksen ”Raha” kirjoittaja, kertoo erilaisista konsepteista, joissa raha on herkästi haihtuvaa. ”Vedonlyönti hevosiin on melko varmaa menetystä, ja illanvietot viineineen, laulut seuralaisineen ovat hauskin ja nopein tapa. Maaviljely (lisään metsätalous) on hitain mutta varmin.” Tutkitusti tulos aukkoon johtavalla jaksollisella on viiden prosentin tienoilla. Verottaja kuitenkin isännöi 30 prosenttia päältä!
Lähtökohtana on, että oma tuotanto on suurin osa edelleen jaksollisessa kiinni, eikä oikeastaan ehdi eläissäni kunnolla jatkuvaan kasvuun. Hyviä kokemuksia on sekin, kun päivässä saa puukuorman tienvarteen tai pihaan polttopuuksi, niin siinä huomaa hankkineensa kuljetuksella enemmän kuin puut ovat kasvaneet 20 vuoteen arvoa pystyyn.
Totta on, että tyhjällehän se tuntuu kun herää miellyttävästä unesta ja huomaa ympärillään olevan aidon odottavan elämän ja avoin kohta on kuokittuna entisellään. Mahdollisuus olisi ollut monella parempaankin jättämällä muutamia tuottavia puita kasvuun, siihen ei konsernissa suostuttu olisi ollut hinta sanktio. Se on silleen syvältä siitä… jos ei itse toimi. Otan osaa murheeseenne, kyllä se epäonnistunut romanssi aikanaan unohtuu.
A J, ” Itse asialleen tekee enemmän hyötyä jos jakaa hyviä kokemuksia eikä vähättele muiden kokemuksia!” Kerron paljolti omista kokemuksista , mutta jotenkin pittää olla ihelleen rehellinenkin , on niin pitkäaikainen kokemus josta on selvinnyt jotenkuten. Sellaista kehumisen jaksoa en heti muista , ei huolta on sellaisenkin kirjoittajia joukossa!
Puunmyynti on hinnoiteltu palikkakohtaisesti tienvarteen josta sen saa rekan kyytiin, vaikka myy pystykaupalla. Metsäyrittäjän on hyvä myydä jakeet tienvarresta jotta tuotto ja tuotanto ovat omassa hallinnassa. Voi myös alistua jonkin ostoyhtiön plantaasinhoitajaksi joka vie puut ja toimittaa uudet taimet, jää yrittäjälle metsävartijan velvollisuudet. Paljastuu vähitellen , että kirjoittajissa valmiin pätkityn myyjää ei taida montaa olla, ei edes niitä risunajajia.
Perustamalla korjuuketjun jossa tulojenvälittäjänä on jokin nylkijä sopimuksella käskemässä ja velat ovat itsellä niin voi aiheuttaa kylmänringin yövieraaksi. Jessellä sentään on omaan juttuun tarpeeseen valittu koneisto ja käytön mukaan on muunneltavissa. Ympäristön palautteesta päätellen ruohonleikkurilla yrittäjä on kateudesta sairaana. Yrityskoneet eivät ole yleensä jälleenmyynti hinnoiteltuja eivätkä kaupattavaa konemyyjälle. Onko käytettyjä sellukattiloita kaupan.
Se ei ole mikään harrastus jos ei siihen kaikki rahat mene! Onhan nykyisin jo osaamista osittain kun näkee mikä on mahdollisesti kevyempää harjoitusta aiempaan raatamiseen eikä käy nostamiset selänpäälle . Käyn joskus ajelemassa traktorilla linko ylhäällä metsässä uria pitkin ihan nautiskellen kun puuta kasvaa! On se jotenkin mieltä lämmittävää kun selviää puolueen ohjeitta kerrankin.
He jotka osaa perusasiat jatkuvaan tuotantoon osaavat kyllä trimmata kalustonsakin sopivaksi. Valinnanvaraa on reilusti ja voi räätälöidä mieleisen- ” poliittisen” maun mukaan. Sitten on toiset ukot joille aukon reunamerkit ovat jo ongelma.
Omatoiminen koneistus tarjoaa enemmän joustavuutta ja mahdollisia kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä, kun taas ostopalvelut voivat olla kätevämpiä lyhytaikaisissa tarpeissa tai erikoistuneissa tehtävissä. Yrityksen päätöksentekoa ohjaavat useat tekijät, kuten resurssit, projektin laajuus ja aikarajoitteet. Omalla koneistolla varustettu yritys voi reagoida nopeasti muuttuviin tarpeisiin ja aikatauluihin ilman ulkopuolisten aikarajoja. Sopivan edullisen kaluston jatkuvaan tuotantoon sopivan ei välttämättä tarvita monen sadan motin päiväsaavutuksia joista kuitenkin ostopalveluina joutuu maksamaan korjuuketjun rahoituskuluja ja monia lisääntyneitä välityspalveluita, ”lavettirahdista ylimääräisiä” kuluja.
Ostopalveluissa voi olla aikarajoitteita, jotka voivat hidastaa prosesseja ja vaikuttaa toimitusaikojen luotettavuuteen. Jotkut ostopalvelut voivat olla lyhyellä aikavälillä edullisempia, erityisesti pienille projekteille, joissa omien koneiden käyttö ei ole kannattavaa esim. porakaivon teko.
Moneen kertaan on vedottu yritystoiminnan kokonaisuusteen, niin eikös koneistus ole just’ kokonaisuutta. Sitä puoltaa, että on oma kone joka on aina saatavilla oikeaan aikaan kaikenlaiseen tilan tehtäviin. Puidenkasvu on hidasta ja suuren pinta-alan etu antaa mahdollisuuden kannattavalle rauhalliselle korjuukäsittelylle.
Edullisuutta lisää kun kuljettajalla on ajatus ja kyky hoitaa työnjohto/ ohjeistus samalla josta korvaus tulee ( sivukulut) palkallisen, jopa monikertaisen systeemin kustannukset . Rauhallinen työtahti säästää kalustoa ja henkilöstön terveyttä.
Teoreettisen kannattavuus vertailuun on ohjelmia : työkoneen kannattavuus laskuri – Google-haku
Parastahan metsähommassa on ajella lämpimässä kopissa musiikkia kuunnellen traktorilla kun on omat metsät ja kalusto. Niin miekin teen ja naapurit myös. On hienoa latoa pinoon tievarteen hyvällä hinnalla ja saada monia muitakin etuja. Patoloogisen kateellinen ukko luulee kertomansa laskutaidottomuutensa takia, että toisetkin ovat yhtä hölmöjä konsernin huijattavia nynnyjä. Jeesille ja muillekin nautinnollisia ajeluita, väliin evästaukoja kevään aurinkoon.
Kiitoksia virheeni ilmoituksesta, kävin poistamassa sen ja oikaisin ajatuksen. Esityksesi siinä tuloksista on mielenkiintoinen. Metsäntuho paljaaksihakkuilla voi aiheuttaa moneen sukupolven harmia jopa taloudellista menetystä ja on heti mahdoton korjata. Niin, että kirjoitusvirheitä voi korjata, mutta vuosikymmenten aikana kertyneet virheet taloudessa tai ihmissuhteissa voivat aiheuttaa pitkäkestoisia vaikutuksia.
Venäjästä jotain paljastuu Susiluodon ja Martti J Karin kirjoista, luennoista käy selväksi ettei se kulttuuri ole kykenevä elämään ”ihmisten ” tavoin. En malta jättää pois tätä Vladimir Vysotskin Susijahti laulua. Hän oli neukkuvastainen ja kulttuurin moniosaaja. Tässä on piilossa se karkealla tavalla heidän kesken!