Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Harvinaisen asiallinen teksti M motokuskilta siitä kaks plussaa! Ei varmaan haittaisi kouluttaa ostohenkilöistä lähtien koko ”ketju” käsitteet olisi selkeät.
Kuittaa jo eläkettä ! Palstan asiantuntijoilla varsin sama peruste jk asioihin.
Herää kyse millä koulutuksella yhtiöt hakevat korjuuhenkilöt? Onko ollut minkäänlaista testiä, arvaukseni on harmittavan oikea, ei mitään. Nuo selitykset sen kertoo. Keskustelin jokinaika sitten hakkuukone opettajan kanssa niin hänen havainnot oli myös, että suurin joukko eivät täytä minimi osaamista ja ilman mitään kontrollia lasketaan metsään. Lenkoja koneenkäyttäjiä ei poisteta.
Pyyhe on harvoja joita hamstrataan mutta propsin hinnanmuutokseen vaikutti vain tuonnin hiipuminen. Viskoosi kankaita on ollut ties kuin kauan eikä niistä ole ”kännykkää ” tullut. Puukuitukankaiden hyväpuoli on edullinen raaka-aine ja sen tekijä erityiseen sillä ylpeilee. Sankarilista väkeä , ympäri vuoden tamppaavat ja kirkkaimman kruunun saavat!
Joskus Imatralla nuoruudessa jo oli sietämätön ympäristö ongelma eikä tottumaton voinut juuri hengittää. Ei ole ihmettä nousua koittanut siitä sataan vuoteen. Hyvää kun on edelleen asennetta sen odotukseen. Sinänsä montaa perhettä ja siirtolaisasujaa on tehtaalla käynti työllistänyt. Ulosviedystä tulosta on ruuhkaa jakamaan eikä rippeitä tipu metsään.
Puukuidun tuotanto vaatii pitkän ajan (30 vuotta), mikä tekee siitä vähemmän joustavan verrattuna puuvillaan ja kasvun tulisi olla het’ alusta lähtien 4 – 6 m3 /ha. Puuvillan kasvatus kestää noin 5–7 kuukautta, ja yksi siemen tuottaa noin 20 000 kuitua. Puuvillan sadonkorjuu tuottaa noin 600–1100 kg/ha.
Metsänhoidon ja puun korjuun ympäristövaikutukset voivat olla merkittäviä, jos niitä ei hoideta kestävästi. Yhteistä puukuidun ja puuvillan viljely on painottunut kehitysmaihin ja maaseudulle. Lapsi- ja pakkotyövoiman käyttö on syvälle juurtunut puuvillan tuotantoketjuissa, ja näiden ongelmien ratkaiseminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Uusi tekniikka on muuttamassa viljelytapoja ja korjuuta.
Puukuidun tuotannossa lapsi ja pakkotyövoiman käyttö ei ole enää yhtä yleistä kuin 60 vuotta aiemmin, mutta on tärkeää varmistaa, että myös puun istutus ja jalostus noudattavat eettisiä standardeja.
Jos joku polttoaine ei kuulu metsään niin sen voi siten poistaa siitä päästöjutusta. Pohdittavaa onko istuttajan-eväät, -metaanipäästöt sitä ja tarkastajanmatka päästöt. Hirvien pierut ja röyhtäily ylittää nautakarjan päästöt. Pitkin Suomea ajelevat raivausahoin kulkijat saattaa olla merkittävä päästönlähde lisäksi itse saha + 500 l kirassia kesässä. Sellun jauhanta lisää päästöjä kerta siitä piipunpäästä aiotaan kerätä hiili uuteen polttoaineeseen ehkä hiiltä päästävällä sähköllä. En vaivannut AI tä noilla.
Kotikonstein voi käynnistää ”viinin” eli kiljun ja vesilukosta seurailla prosessia. No, siitä sitten eri kaavoin laskeee ja laskee montako kiljua on käynnissä ja summailee ??? — Saman saa sääennusteen istuen kusiaispesässä tai kysymällä sammakolta.
”hakatun puuston kasvihuonekaasupäästökertoimen määrittely on monimutkainen prosessi, joka vaatii tarkkaa huomioimista moniin eri tekijöihin”, sanoo AI ja AJ sanon Höh.
AI hakee suunnattoman määrän moneen kertaan tehtyjä mitattuja laskelmia esm raivaussahan , hakkuukoneen päästöt, ja osaa niistä tehdä tuloksen jopa ennusteen ja monet variaatiot eri todennäköisyydellä , kaasu puhaltaa jatkuvana ja imeytyy kasveihin (vertaa nykyiseen sääennusteeseen). Yhen ihmisen pää noissa tehtävissä ei eläessään kykene siihen, se ” ns halkeaa”.
Toveri K Kehveli voit olla oikeassa. Eri-ikäisen jatkuvan kasvatuksen opit kirjoista ja tutkimukset eivät vouhota. Näillä vapailla palstoilla esiintyy jk:n olematon tietämys porukalla joka on vouhotusluokkaa ja he vakaumuksesta paljaanmaan eduilla vastustavat sitä. Heillä metsät on sotkettu toisensa perään paljaaksi ja sen tuottavakasvu antaa odottaa lähes 50 vuotta jopa pitempään kun taimikoiden kunnostus on hylätty.
Jos on pelannut Shakkipeliä ja ymmärtänyt joskus jonkun siirron vaihdon kertaa pitemmälle niin jk puiden keräyksessä on siitä eduksi kun ymmärtää miltä puusto tullee näyttämään vielä seuraavankin hakkuun jälkeen. No, miten osaa tehdä parhaan tuottavuuden päätökset onkin monimukaisempi ratkaista pitkälle tulevaan, oletuksen mukaan vain parhaalla tavalla.