Saabia vielä; siinä oli  vika joka karstoitti sytytystulpat  tuhannen km ajolla eikä kulkenut  sen perään ennen kuin putsasi tulpat.   Hokasin syyn  ja korjasin ihan ihe omakohtaisesti,  ensin muovikassin kappaleella  ja myöhemmin uudella osalla.    Jos lie ollut myyjillä ongelma tiedossa ja olettivat  vaikeimman kautta korjausta.  Myyntihalu oli polttava.

Berzalle  sanon,  oon   saamaa mieltä, ja monta Saabia on ollut sen jälkeenkin. Uutta en  ole saanut. Saabin tekivät  ihmisenympärille  ihmisiä varten.    Katsoin  noita  myyntiesitteitä  niin uusia jakoivat  jo 24000 mkalla.

Puuki  tietää, piti noudattaa lakia  ja tehtiin kohteeseen loppuunmyynti,   eikä siitä sen jälkeen oo tuloa tullut, hyvänäköinen  männikkö humisee mäellä nyt.   Oli silloin tosi sankkaa koivikkoa eikä ihan ykkösluokkaa.

Toistan: uudehkon 99 Saabin. Sillä oli ajettu muistaakseni 60 000 km, parin vuoden vanha mutta kuin uusi, jonka ”kultaseppä” oli vaihtanut uuteen. Sellaisesta ei silloin maalaispoika edes unta nähnyt, propsinmätössä uupuneena. Maksu oli mielenkiintoinen episodi. Perjantai-ilta, ja minulla ei ollut käteistä juuri lainkaan. Sovittiin hinta; he tarjosivat jotain luottolankettia, jotta saisin auton mukaan. Sanoin hakevani seuraavalla viikolla ja voivani maksaa kerralla. Paljonko voit tänään? Puhelinsiirtona, sen verran tai jää auto tähän. Se summa riitti. Oli ehkä firman saldo tarkalla, tarvitsi ennen viikonloppua rahaa. Se oli jota’ kuin 600 fiun hintainen.

Just’ kuin  visa  muutamat naapuri  arvosteli ostostani.  Yks’ kaverini  ei halunnut uskoa lauantainreissulla minun autoksi,  pyysin kuskiksi kun hän oli ammattirahtari, kyseli muilta kenen auto tämä on.  Silläkin tavoin  edelleen   ihminen paljastavan syvimmän sisimpänsä.

Hieman siitä  puukaupasta;  se oli  pystykauppa jonka minun luotettu kauppakumppani hoiti tietysti  ns  kantohinnalla.  Aikaisempi kauppa meni samoin; ” jatka opintoja et sie jouva  mehtään”, sanoi hän  ja maksoi  hankintahinnan.     Olisin tuon  tehnyt  itse hankintana  mutta pyysivät  viranhoitoon niin  katsoin olla häiritsemättä  omalla  hommalla  vastuulista tehtävää!

Visan epäilyksistä, koska hän ei pysty hyväksymään, että joku muu voisi omistaa jotain niin hienoa.  Käytös paljastaa  syvimmät tunteensa ja epävarmuutensa, mikä on tyypillistä, kun ihmiset kokevat kateutta. Kateus voi siis johtaa siihen, että ihmiset kyseenalaistavat toisten saavutuksia tai omaisuutta sen sijaan, että olisivat onnellisia toisten puolesta. Näin olen lukenut.  Minä tunnen  Visan myötä iloa niistä hänen asunnoista  ja Saab autoistasi, ja etenkin kun ne ovat Helsingissä .

26, 00 €   motti pystyhinta,  eikös se ole  lähellä nykyistä tarjouksia.