Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Onko mahdollisesti lisäksi joitain muita haittoja yhtiölle joilla kusetusta voi tehdä?
”Kaliforniassa on palanut metsää… ” Mehtäähän on monenlaista ja muistan, että nuo Kalifornian ” metsät” sillä kohtaa ovat lähinnä pusikkoa männyn käkkäröitä sama kuin on Australiassa alueita jossa pitää tulla palot ja riittävä kuumuus ennenekuin siemenet ampuu kävystä ulos. Se on sitä luonnon valintaa.
”Puun tuottamisen ja korjuun kustannuksia olisi alennettava ja/tai teollisuuden olisi maksettava suurempaa hankintalisää. Onko ideoita näihin?” Voisi riittää aluksi, että samaa tienvarsihintaa käytetään korjuun vaihtoehdoista riippumatta. Näyttää ostajan hankinnan tienvarsihinnassa olevan kimppa sovittu hakkaajien kanssa. Outo juttu kun kilpailuvirianomainen ei ole puuttunut kierouteen. ”Metsänomistajan Ystävä” ML : n Mikko on mys ihan hiljaa asiasta, miksi?
Motokuskilla on varmahavainto Varta paristoilla testattu. Airam paristot reilusti kestävämmät ja kotimaiset, niitä kannattaa käyttää ulkona . Sisäkäyttöön vatkaimiin ”Durashel maxi”! Kaksinkertaisen voi korvata M kuski yksinkertaistamalla haitan .
PS, Hyvä Airam nimi brändi niin on puhdasta tuloa eikä kuluta suomalaista raaka-ainetta.
Hevostenvaihtajat kiersi markkinoita, kunnia heille! Visa myynti experttinä tietää, että asiakkaat ovat aina siellä missä ostohalu on herätetty ja myynti on siihen kohdennettu .
- Oman tilan näkeminen arvokkaana: Alistettujen yrittäjien herättäminen ”unesta” voi vaatia esimerkkejä siitä, miten muut ovat onnistuneet. Tarinoiden jakaminen, onnistumisten juhliminen ja yhteiset tavoitteet voivat inspiroida muita.
Yhteenvetona voidaan todeta, että metsäyrittäjän on tärkeää kehittää omaa osaamistaan, keskittyä laatuun, uusiintuotteisiin , hyödyntää yhteistyötä ja markkinointia sekä aktivoida yhteisöä. Näin hän voi parantaa omaa asemaansa ja toimeentuloaan alalla.
Nykyinen tehometsätalous hallintojärjestelmineen suosii paremmin selluteollisuutta kuin metsänomistajaa. Pitää ratkaista kaksipiippuinenjuttu kumpaa tavoitellaan ja sitten käsitellä miten se toteutetaan?
On hienoa, että olette kiinnostuneita kasvun aloittamisesta ja kehittämisestä! Uusien menetelmien ja innovaatioiden käyttö voi varmasti tuoda mukanaan mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Olisi hienoa kuulla tarkemmin niistä tehokkaista saavutuksistanne, erityisesti siitä, kuinka paljon olette onnistuneet saavuttamaan hehtaarilta puhdasta tuloa kokonaiselta tilalta, jossa on mukana myös aukot ja taimikot. Tuoreimmat omat julkaisin vastikään. Timppa on tehnyt valaisevan yhteenvedon, niin voisitte muutkin jota sitten vertaa verottajan antamaan tilastotietoon.
On myös mielenkiintoista, että teillä on erilaisia lähestymistapoja ja siirtymiä tuottavampaan toimintaan. On aina hyvä, että olette onnistuneet välttämään veroja, ja on mukavaa ajatella, että yrityksenne menestys voi johtaa merkittäviin taloudellisiin etuihin kalusteitta, keveällä harrasteella. Jatkaa samaan malliin, ja toivottavasti kerrotte aivan pian lisää upeista aukon tuloksistanne!
Kiinteistöverolain (654/1992) 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kiinteistöveroa ei ole suoritettava metsästä eikä maatalousmaasta. Maalais-sepolle helpotukseksi. Mutta sitä menee näistä ”toimiston ja kalustorakennusten tontin pohjista, parkkipaikasta.
”Maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti 1,3 – 2,0 ” .. odottelee 20-30 vuotta paljaalta maalta niin lisää siihen 30 % jos osaa jonkun laskutavan voi tehdä tuotos laskelman. Luontokohteiksi on reilusti alaa kun ymmärtää tuloksen. Paavo Lipposen hallituksen kuvitelmat metsistä ovat edelleen hengissä.
M motokuski ymuut , mistä asiasta aikoisit itse vastata tuohon aloituksen sekoiluun. Mitkä ovat ne tuottavuuden tekijät, että olis lähelle 15 % tulos saavutettavissa? Tappiollinen toiminta ei korjaudu sen pimittämisellä.