Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole synti jos ei osaa jotain juttua, mutta kun sillä pröystäilee kuin edelliset ukot niin on W- australialaisen ministerin ilmaisulla ”cock” , hän käytti sitä usa trp.ista.
Noita puita on kasvanut tuhansia vuosia Puumalan tasalla ja kasvaa edelleen yli Suomen niemen joskin tammet lisääntyy tänne ihan itsekseen. Närhi avittaa tekemällä terhoista varastoja . Lämpö summa on on Suomen parhaimpia. Simulaattori valitsi optimoinnista tammen laskelmiin. Pitäis kokeilla tervalepällä, haapa , pihlaja ja vaahtera lisäyksillä. Miulta puuttuu niistä hintatiedot , ovat menneet polttokasaan ja se ei kuulemma kannata. Laskelmat näyttää, että oksiston kunnolla ja valonläpäisyllä on ratkaiseva merkitys 50 kasvukauden aikana. Lehdet kerää energian ja jossain vai 1/3 osan ja toisessa puustossa 4/5 osaa niin ero syntyy kasvuun x 50 !
Kiitosta vaan asiallisille kysyjille jk -sekametsistä ja muillekin, aiheutti näköjään joillekin jopa pahanmielen. Selvittelin sitä latvusmassan ja valon vaikutusta niin sieltä tuli tuli eteeni valoläpäisyt. Se on toinen juttu.
Simulaattorissani pyöritin nuo tiedot niin tässä siitä tulokset 3 -5 mm lustoilla jossa on ne metsän järeät puut ja runkojahan on 3-4 kertainen luku (taimet siihen päälle) kaikkiaan. Säännöllinen voi olla 3 vuotta tai 6 vuotta välein.
Sahapuun osuus on laskettu kullekin puulajille erikseen, ja se vaihtelee puulajin kasvutavan ja puunlaadun mukaan. Esimerkiksi männyn sahapuun osuus on korkea (80–90 %), koska se kasvaa suoraksi ja tasapaksuksi, mikä tekee siitä erinomaisen sahapuuta. Kuusella sahapuun osuus on 70–80 %, ja koivulla 60–70 %. Tammet ovat erityisen arvokasta sahapuuta, ja niiden sahapuun osuus on jopa 90–95 %. Tämä johtuu tammen kovasta ja kestävästä puuaineesta, joka on erittäin arvostettua esimerkiksi huonekaluteollisuudessa.
Suurten puiden tilavuus pidetään välillä 90–250 m³/ha, jotta metsä pysyy tuottavana ja terveenä. Tammet ovat yleensä lyhyempiä (15–25 m) verrattuna muihin puulajeihin, kuten koivuun, kuuseen ja mäntyyn, jotka voivat kasvaa 18–30 metriä korkeiksi. Tämä tasapaino varmistaa, että sahapuun tuotanto pysyy korkeana ja metsän rakenne säilyy monimuotoisena.
Taulukko on suunniteltu siten, että kokonaisrunkoluku on 250–350 kpl/ha, mikä tarjoaa riittävästi tilaa taimille ja tukee jatkuvaa kasvatusta sekä metsän luonnollista uudistumista. Myynti tapahtuu 12 vuoden välein, ja myyntikuutiot on laskettu kullekin puulajille. Tammet lisäävät metsän arvoa ja tuottavat erittäin arvokasta sahapuuta, mikä tekee niistä tärkeän osan metsän taloudellista kannattavuutta.
Keskimääräinen vuosituotto hehtaarille voidaan laskea annetuilla hinnoilla. Oletetaan seuraavat hinnat sahapuulle:
– Mänty: 60 €/m³
– Kuusi: 70 €/m³
– Koivu: 50 €/m³
– Tammi: 150 €/m³Keskimääräinen vuosituotto saadaan jakamalla 12 vuoden myyntikuutiot 12:lla ja kertomalla puulajikohtaisilla hinnoilla. Esimerkiksi:
– Mänty: 72–108 m³/ha / 12 = 6–9 m³/ha/vuosi × 60 € = 360–540 €/ha/vuosi
– Kuusi: 60–84 m³/ha / 12 = 5–7 m³/ha/vuosi × 70 € = 350–490 €/ha/vuosi
– Koivu: 48–72 m³/ha / 12 = 4–6 m³/ha/vuosi × 50 € = 200–300 €/ha/vuosi
– Tammi: 12–24 m³/ha / 12 = 1–2 m³/ha/vuosi × 150 € = 150–300 €/ha/vuosiKeskimääräinen vuosituotto hehtaarille olisi näin ollen noin **1060–1630 €/ha/vuosi**, riippuen puulajikoostumuksesta ja myyntihinnan vaihtelusta. Tämä osoittaa, että sekametsä, jossa on tasapainoinen puulajikoostumus ja jatkuva kasvatus, voi tuottaa merkittävän taloudellisen tuoton. Semmonen se on!
Sekametsässä, jossa kokonaisrunkoluku on 250–350 kpl/ha, valonläpäisy ja taimien selviytymismahdollisuudet riippuvat merkittävästi puuston koostumuksesta ja tiheydestä. Valonläpäisy voidaan arvioida käyttäen puuston lehvästön pinta-ala-indeksiä (LAI) ja puulajikohtaisia valon vaimentumiskertoimia. Havupuilla, kuten kuusella ja männyllä, valon vaimentumiskerroin on yleensä 0,5–0,7, kun taas lehtipuilla, kuten koivulla ja tammella, se on 0,3–0,5. Sekametsässä LAI on tyypillisesti 4–6, mikä tarkoittaa, että valonläpäisy on noin 5–20 %. Tämä riippuu siitä, miten puulajit jakautuvat alueella.
Kuusi ja mänty pärjäävät hyvin alhaisemmassa valon määrässä, ja niiden taimet voivat selvitä jo 5–10 % valonläpäisyllä. Koivu vaatii enemmän valoa, ja sen taimet tarvitsevat vähintään 20–30 % valonläpäisyä pärjätäkseen. Tammi on vielä valonhimoisempi, ja sen taimet tarvitsevat 30–50 % valonläpäisyä optimaaliseen kasvuun. Nykyisellä puuston tiheydellä valonläpäisy on todennäköisesti riittävä kuusen ja männyn taimille, mutta koivun ja varsinkin tammen taimet saattavat kärsiä valon puutteesta.
Tutkimusten mukaan taimien selviytyminen on mahdollista, kun valonläpäisy on vähintään 5–10 % havupuille ja 20–30 % lehtipuille. Jos valonläpäisy on alle 5 %, taimet eivät yleensä selviä ilman harvennusta. Nykyisellä puuston tiheydellä valonläpäisy on todennäköisesti 10–20 %, mikä tarkoittaa, että kuusen ja männyn taimet selviävät hyvin, koivun taimet kohtalaisesti, ja tammen taimet saattavat tarvita lisävaloa ja harvennusta.
Jatkuvan kasvatuksen kannalta on tärkeää varmistaa, että valonläpäisy pysyy riittävänä uudistumisen tukemiseksi. Harvennuksilla voidaan lisätä valon määrää taimikoilla, erityisesti tammen hyväksi. Valonläpäisyä ja taimien kasvua tulisi seurata säännöllisesti, jotta voidaan tehdä tarvittavia hoitotoimenpiteitä. Tämä taka sekä puuston terveyden että sahapuun tuotannon optimoinnin.
Tuulimylly kysymyksiin, niiden jättiläismäiset lavat pyörivät hiljaa, vaimentavat tuulen vihellyksen ja suhinan kuin maagiset äänenvaimentimet. Tuuligradientti, oli ennen sekava ja arvaamaton, tasaantuu nyt kuin levollinen meri ( kuuntele Kari Tapio) myrskyn jälkeen. Turbulenssi, joka ennen sekoitti muuttolintujen reitit, kääntyy ystävälliseksi ja ohjaa ne sujuvasti etelään, ikään kuin tuulimyllyt olisivat luonnon liikenteenohjaajia. Samalla asukkaiden aatteet ja vakaumukset rauhoittuvat; miehet hakeutuu halkohommista baariin, mistä poliittiset kiistat laantuvat, ja äänestyspaikoilla vallitsee hiljainen sovinnon kyräily. Tuulimyllyt eivät tuota vain puhdasta energiaa, vaan myös puhdasta mieltä – ja tänäänkin niiden lavat pyörivätkin lämpöä meidän kaikkien hyväksi.
Metsäkeskus ennen piti metsänomistajan ” tappo kytkintä” ja jolla hoiti omistusta , ohjasi selluplantaaseja tuotantoon ja pakotti taimikaupoille! Otti sisään rahaa myynnistä joilla tunki närettä aukot umpeen! Eikä siinä kaikki, se on osoittautunut metsäomistajalle vain harvoin tuottavaksi verotietojen mukaan usein tappiolliseksi.
Pylkerön päähän ei mahdu se, että takuuhintainen tarjoaja ei ole kilpailussa mukana. Siinä toistuu tuo Putinin äänestys läpinäkyvyys. Näin hiihtokisoissa voisi muut kilpailija repiä järjestäjän jos minuutin hävinneelle korjataan aika maalissa voittajan kanssa samaksi. Takuuseen pitää vaatia 10 € / m3 enemmän kuin paras on kilpailussa ja 90 % etumaksu , lyhyt hakkuu aikajakso!
Ehkä suora osallisuus edelliseen on keksitty,, ; ”valtakunnanjulkisuuteen Churchill nousi Etelä-Afrikassa buurisodassa, jossa hän jäi buurien vangiksi ja kuukauden jälkeen pakeni dramaattisesti vankilasta”!
Pohtikaapa, ovat tehneet ru & usa diilin jo Euroopan jaosta. Ukrainan neuvottelut ovat turhaa kuin -39 suomalasilla.
Vaikka olis antanut trp lle puolivaltakunta niin keksimällä hylkäys puvusta — ja senkin jälkeen väärä valtti olisi ollut hylkäys ( halu sotia ). Trp on niin hölmö hyödyllinen idiootti ja uskoo ru lupauksiin. Obaman toteamus ; ”Putin on patologinen valehtelija”! Ryssän kulttuurissa se on hyve!
Olis hyvä lukea kirja Walker; Churchill kolmas maailmansota, se on kirjastoissa lainattavissa.
Kilpailun intuitiivinen luonne on, että se pyrkii tuottamaan parasta mahdollista tulosta kaikille osapuolille, jos kilpailu on epärehellistä tai vääristynyttä, se voi johtaa epäoikeudenmukaisiin tuloksiin.
Tämä voi viitata sekä taloudellisiin kilpailuihin että poliittisiin vaaleihin, kuten Putinin vaalissa, jossa voittaja paljastuu yllättäen, edes osallistumatta kilpaan.
Takuuhinta estää reilun kilpailun ja vaikuttaa negatiivisesti markkinoihin tai poliittisiin prosesseihin. On tärkeää, että kilpailu tapahtuu reiluissa ja läpinäkyvissä olosuhteissa, jotta kaikki osapuolet voivat menestyä omilla vahvuuksillaan ja kyvyillään.