Vertailun voi unohtaa ja tekee hyvän tilin  paljaaksihakkuulta vertaamalla  60 – 70 vuodenjaksoa ,  miinustaa menot , lisäilee korkojen menoja,  jakaa lopuksi puhtaan €- tuoton menneillä vuosilla.  Jos se on riittävä niin hyvä, ei sitten muuta  tarvitse.    Valtakunnalliset  arvot  jaksollisessa ovat brutto 40 – 190 € /ha välillä vuodessa.  ( Jk menetelmässä tavoite on  erilainen ja saatu  tuloskin poikkeaa noista.)

Pyörrän kaiken edellisen  tekstini.   Mutta vain silloin,  kun on aiempi umpeenkasvanut puusto tuhonnut alustan,   paksu kuollut  neulasmatto  ehkä sammaloitunut ja  jonkun homeen  hävittämä elämä  pintakerroksesta on korjattava.

Metsätuhoissa  metsä tuhoutuu. Tapahtuu  sama kuin paljaaksihakkuussa eikä kasvu kiihdy.  Paloissa  pintakerroksen  ravinteita  katoaa ilmaan ja muuttuu  neutraaleiksi  tuhkattaessa.

Pohjavedenpintaa  olen seurannut  ojituksella 40 vuotta ,  on ollut sopiva. Ojan  syvyys on  80 -110 cm  eikä ole tulvinut puut kasvaa!

Ilmastotavoitteet  ovat tärkeitä ja  on jota kuin kunnossa,  kun täällä yli talven aina selviytyy. ”kuutiometrien lisäksi maisema-, kytkeytyneisyys-, virkistys- ja vesiensuojelun tavoitteisiin”.

On totta, että luonnolliset metsät ovat pitkään olleet kestäviä ja ovat pystyneet ylläpitämään ekosysteemin tasapainoa ilman merkittäviä haittoja vesistöille. Kuitenkin ihmisen toiminta, kuten metsien laajat hakkuut ja maankäyttö, voi aiheuttaa muutoksia, jotka vaikuttavat vesistöjen laatuun ja ekosysteemeihin.

Maisema on omassa käytössä ja virkistykseen  annan apu kun joku siitä maksaa erikseen.

Kuitenkin, kun tarkastellaan esimerkiksi metsien käyttöä ja sen vaikutuksia maisemaan, virkistykseen ja vesistön suojeluun, on tärkeää löytää tasapaino eri intressien välillä etenkin kuulla omistajan mielipidettä haitoista,  metsästys harrastajien aiheuttamia kustannuksia  ja tuhoja.