Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Puukaupankäynti pitää todella uudistaa ja selkeä tienvarsi hinnoittelu palauttaa. Nykyisellään klusterit hinnoittelee sahatukit pystykaupassa ( ei julkinen) tienvarteen 115 – 126 €/m3 . Korjuun kustannukset vähennetään pystykaupassakin puun hinnasta. Puuntuottajalle on tarjottu 40 -50 € alempaa hintaa tienvarressa.
Metsäyritykset samalla tavoin voi toteuttaa hankinta korjuun kuin lusterikin niin omanmetsän käsittely ja pakolliset aukkojen teot hintakiristyksellä voitaisiin poistaa. Hakeranka ja kuitu hinnoittelussa asia on käytännössä oikeinpäin .
Hintaan vaikutta myös matka tehtaalle . On hintoja , vapaasti satamassa , tehtaalla tienvarressa ja myyjän ”pystyvarastossa”.
Editin edellisen, tämä aihe on kuin huijari trollin vene!
Ammattilaisten, heitä ovat puuntuottajat, myyjät ja metsänomistajat jotka maksaa tievarteen asti tuotteensa valmistuksen. Muitten ammattilaisten on tarpeellista katsoa metsää ja ymmärtää kenelle ovat töissä.
Mihin se tehokkuus syntyy raatajien ja omistajien määrästä tai onko puunmyyjälle tehokasta tuloa tuottanut vaikka hallinnossa on ollut monikertainen seuranta, vuoristoneuvokset ja neuvojat valvomassa aukkoja ja taimikoita. Katso; p- korean maatalous.
”Ulkomaille hanttihommiin lähteneiden kotiin lähettämiä rahoja?” Suomesta lähti maaseudun metsistä ; ”Vuoden 1945 jälkeen on Suomesta muuttanut Ruotsiin runsaat puoli miljoonaa ihmistä. <b>Vilkkaimmillaan muuttoliike oli 1960-luvun puolivälistä 1970-luvun puoliväliin</b>. Muuttoliikkeen ehdottomat huippuvuodet olivat 1969 ja 1970, jolloin muuttajia oli vuosittain noin 40 000.” Missä on se hehkutuksen kohta?
Mikäli 60 luvun nuoret olisi saaneet Suomessa koulutuksen ja oikean tiedon olisi maassamme todellinen japanilainen ilmiö räjähtänyt. fils. U . Harvan teorialla mättämistä ja kantamista alimmalle tasolle tarvitaan massoittain paritohtoria riittää ohjaamaan. Työttömyyttä koulutettiin 50 vuotta ei oo tainnut loppua vieläkään.
Tuossa kaavassa vaikuttavin on c ^2 , eli valonnopeus toiseen niin auringon varan jää juttu josta nopeimmin tulee suurin potku. Halkopinossa on m ja sen nopeus ei pärjää lähellekään valonnopeutta.
Plataan takaisin metsään Antti Vasaran vanttihiukkasten ja superkoneen toteutuksesta. Innovaation tavoite millä vallalla olevan vuosien odotuksen huumattu tyhjyys rahasta häipyisi? Uusien teknologioiden käyttöönotto: Innovatiiviset teknologiat, kuten puunkäsittelymenetelmät kaupankäynti aidoilla kustannuksilla tai älykkäät logistiikkaratkaisut, voivat parantaa tuotannon tehokkuutta ja vähentää kustannuksia joista on puunmyyjän mahdollista saada lisätuloa.
Voisiko Metsälehti selvittää korjuukustannuksia vertaillen maksettuun tienvarsihintaan. Otaksun metsäomistajalle vaikutuksen olevan jopa suurempi kuin tylsänketjun ”viilaustestit” .
Jos sijoitusajasta on kulunut jo puolet ja on kulunut koko tuotoksen, se voi viitata siihen, että yrityksessä on totaali ongelma. Aloittavilla yrityksillä on usein alussa heikko tuotto, ja ne saattavat hyytyä ensimmäisiin esteisiin. Kulut, mukaan lukien pääoman korot, voivat olla liian suuria ja estää kasvun. Tämä muistuttaa lentokonetta, joka yrittää nousta ilmaan jarruvarjot perässään. Ilman oikeita resursseja ja strategiaa nousu on mahdotonta..
Oikein! Anneli Jalkanen on ratkaissut toisena tehtävän. Miten sen voi soveltaa sijoituksiin ja tai puun myyntiin?
Ukolle ehkä helpotukseksi ; tunnen nuo molemmat siat ja tuulimyllyt mutta mielenkiinnosta seuraan edelleen etenkin tuulienergialaitosten kehitystä. Jonkin aikaa sitten toteutustiimissä kirjoitin silloisen LPR korkeakoululle luennon tuulienergialaitteista jonka hankkeen tuottaja HM kävi luennoimassa. Niin, että semmoista monimuotoista on eläissäni kerennyt kokemaan ja oppimaan. Muute vaan, tuulimyllyssä ja kuusenkasvusta löytyy paljon samoja luonnonlainalaisuuksia.
Varmahavainto, ettei ukko ole tietoinen ällistäni eikä sitä ole mahdollista hänen nähdä niin manailee jo sielun vihollisilla. Niin me lasketaan noita kalulustohankintoja, siihen on nykyisin olemassa valmista ohjelmaakin jos on kykyä käyttää saa äkkiä vertailulukuja. Tästä oppilastyöstä näkee mitä kaikkea vertailu saattaa sisältää.
Laitan linkin niille joita yrittäminen kiinnostat : Kannattava yritys
Vapautetut motokuskit joutaa päivystämään ja vastaamaan vaikka ei kysytä. Tunnen tr- yhdistelmän jonka hinta on vain osa ”lokomoista ” niin ihan päivähommia tekee sillä eikä läähätä. On uudet muutkin värkit ja talo parasta laatua oletan olevan oma eikä pankin.
Ollaan laskettu sekin; monta propsia pitää milläkin vehkeellä ajaa koneentekijälle, sitä kannattaisi harrastaa niin voi slviää kenen kelkkaa on yöllä vetämässä.