Käyttäjän Perassic Park kirjoittamat vastaukset
-
Tuo supikoira on kyllä järkyttävä venäjäntuliainen.
Toissatalvena pyydettiin 3500Ha:n alueelta 68 yksilöä ja minäkin arvelin, ettei niitä montaa ole ensi vuonna. No 82 yksilöä oli viime talven saalis samalta alueelta.
Pintapyynti suomenpystykorvalla on tehokasta.
Sanottakoon ensin, että olen metsänomistaja ja jäsenenä paikallisessa metsästysseurassa, vieläpä sen hirviseurueessa.
Hirvijahti luonteeltaan vaatii laajaa yhtenäistä metsäaluetta, jotta sitä mitenkään järjelliseseti voi yleensä harjoittaa.
Väitän että kaikki maanomistajat ovat tervetulleita ja ilman muuta oikeutettuja liittymään hirviseurueeseen, kun muut edellytykset ovat kunnossa. Asiaa suorastaa toivotaan, mutta ainakin meillä osallistujat ovat olleet yhdet ja samat jo kauan.
Kannattaa kaikkien metsänomistajien käydä kokeilemassa. Vilahtaa ainakin syksy ns. nopeasti ja kaikki muu jää retuperälle kun kaikki vapaa-aika kuluu hirvenmetsästyksen ympärillä. Pääsee pimeän ajan yli nopeasti jouluun, eikä tarvitse miettiä etelänmatkoja mamman kanssa.
Hommassa on aina kaksi osapuolta, ostaja ja myyjä ja oikea hinta on se millä kauppa syntyy. Onnistuneessa kaupassa sekä myyjä, että ostaja ovat tyytyväisiä.
Kaikessa sijoitustoiminnassa esiintyy laumakäyttäytymisilmiötä. Ei liene erityinen salaisuus, että kannattaa ostaa varttuneita metsiä eteläsuomesta halvalla, odottaa tukkiosuuden paisumista ja tienata ostohinta heti ensimmäisellä puukaupalla 🙂
Tällaisia tarunhohtoisia tiloja ei ainakaan minun eteeni kovin ole ilmaantunut. Internetin markkinaportaalit takaavat laajan näkyvyyden ja välittäjät ovat aika petoja arvioimaan tilojenarvot & pyynnit korkealle.
Itse tein kaiken ”väärin” ja ostin taimikkopalstan, jossa hoitorästit rehottivat kaiken kattavasti. Pyynnistä tinkaisin sen verran, että sain toimintatonneja raivauksien tekoon vieraalla työllä.
Miksi näin?
Tilan sai ostettua ns. metsätaloudelliseen arvoon ilman odotusarvolisiä, mutta ns. arvokorjaus oli 25%.
Vieraalla teetetty hoitotyö meni työnä hyvin ja sain siitä Kemera -korvauksen. Kulu on negatiivista pääomatuloa, jonka sain vähentää pääomatuloista. ALV oli negatiivinen ja sain ALV -palautuksen hakeuduttuani ALV -verovelvolliseksi.
Olen ihan hyväpalkkaisessa työssä ja olen omaa ajankäyttöäni järkeillyt, että tienaan paremmin kun keskityn päätyöhöni ja jätän taimikonhoidon ammattilaiselle. Jos ajatellaan vaihtoehtokustannusta.
Nyt tila kasvaa tuottoa ja kasvusta ei minun elinaikanani joudu maksamaan pääomatuloa. Ellen myy tilaa. (-tiedän ellei Antti Rinteeltä pääse touhutippa ja kiinteistövero).
Mitä tällaisesta palstalaiset ajattelevat? Ihan on ja olisi opettavaista saada kommentteja, kun tämä on ihan oman ajattelun ja sen jälkeisen toiminnan tulos, ilman mitään metsäalan ammattipätevyyttä.
Pentti Linkola ostaa. Hän on ollut perustajana Luonnonperintösäätiössä.
Tosin Linkola ei sitten omista rastatukkaa eikä liioin poninhäntää.https://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnonperint%C3%B6s%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6
Tähän viestiketjuun voi siteerata Juice Leskistä: Ei elämästä selviä hengissä.
Koko ihmiselämä on yhden tulkinnan mukaan kuolemaan johtava sairaus.
-Jos kaikkea mahdollista ja mahdotonta alkaa pelkäämään, aiheita kyllä riittää.
Tosin tuosta puutiaisaivokuumeesta ei saa edes kunnon pelonaihetta, jos ottaa itselleen rokotuksen.Tuo koivu ei pohjoisessa lyö leiville.
Teollisuus ei maksa edes tukkikoon puusta kuin kuidun hinnan ja koivukuidun hinta alkaa olla vitsi tuolla päin.
Koivutukki taitaa olla tuntematon käsite, ainakaan puunhintatilastoissa tuota ei löydy.Parhaan tuloksen koivusta ilmeisesti saa polttamallaklapeina itse ja toiseksi parhaan myymällä polttopuu-ukolle.
Aika tavalla metsiä on tullut rampattua juuri tuolla Taivalkoski – Kuusamo -akselilla.
Omia huomioitani:
-Hyvän maapohjan merkitys korostuu.Kitu- ja joutomaata iso osuus varmaan keskimääräisissä metsätiloissa.
Onko näiden osuus huomioitu laskennallisessa metsän kasvussa, vai ovatko mukana alentamassa metsän kokonaistuottoa.? (esim. metsään.fi laskuri) -Omin silmin havainnoituina esim. vaarojen rinteillä metsät kasvavat pitkiä vuosikasvaimia.-Silmiinpistävää on sitten metsänhoidon yksipuolinen monotonisuus. Kärjistäen en ymmärrä mihin tarvitaan esim. metsänhoitajan koulutusta, kun kaikki hakkuuaukeat aina kynnetään ja istutetaan riveihin mäntyä.Näin vaikka aiempi metsä on ollut kuusikkoa valtapuuna.
-Lopputuloksena on etenkin Metsähallituksen mailla metsämaisematyyppi, jossa mäntytaimikoita kiertää nauhamaiset vanhan kuusikon kaistaleet.
Kun taimikoiden kynnöksillä liikkuu, kiinnittää huomiota mäntyjen joulukuusimaisuus. Männyt ovat harvaan istutettuina riveissä ja kun taimikot ilmeisesti on raivattu kaikesta lehtipuusta, oksienkarsiutumista ei ole tapahtunut. Oksatonta runkoa ei ole oikeastaan lainkaan.Mäntykuitua on hirmuistésti, mutta miten lienee tuleeko laadukasta tukkia aikanaan.? Miksi ei koskaan samaan kuvioon istuteta kuusta ja mäntyä sekaisin? Eli pyrittäisiin saamaan aikaan sekametsiä.
Tuo kasvun niukkuus on ristiriidassa, kun taannoin todettiin lapin metsien yllättäneen kasvullaan tutkijat.
Itsellä ensin istutuksen jälkeen söyvät taimet myyrät. Kun taimikko kasvoi kuuset palellutti viime- ja sitä edellisenä vuonna halla. Männyt söivät hirvet. Eli taimivaihe on kyllä koettelemus…
