Käyttäjän Perassic Park kirjoittamat vastaukset
-
Pelkän pohjoisen kuitupuun ylitarjonnan helpottumisen lisäksi, merkitystä lisää erityisesti että kolmen suuren ostomarkkinatilanteeseen tulee häiriötä.
Vuosikymmenien halpuutuskampanja saa edes vähän takapakkia.
Viimekerralla kun todellisuus ei käynyt yksiin poliittisen todellisuuden kanssa, vaihdettiin todellisuutta.
Kun Katainen luikki Brysseliin ja Urpilainen syrjäytettiin Rinteen kuningastien tieltä, koko homma halvaantui täysin.
Lopulta äänestettiin omiakin ehdotuksia vastaan.
Turha Sailasta siitä on syyttää.
SDP lupasi 100 000 uutta työpaikkaa. Todellisuudessa sama määrä hävisi tuottavalta avoimelta sektorilta.
Olen myös käynyt Virossa villsikoja metsästämässä ja homma poikkeaa perinteisestä kotimaisesta hirvijahdista joissain määrin.
-Omia havaintojani:
Passimiehiä paljon tiheämmässä. On kiellettyä ampua ”mottiin’ päin ampumaturvallisuuden vuoksi. Ammutaan passin läpitulevia yksilöitä.
Tärkeää että passimiehet eivät tällöin seiso keskellä tietä , vaan motinpuoleisella penkalla .
-Koirilta vaaditaan erilaista , paljon painostavampaa toimintaa. Sika (usein lauma) -lymyää tiheikössä, eikä lähde millään liikkeelle. Hyvä hirvikoira lähinnä ”paimentavalla tyylillä” toimien ei saa sikoja ylös. Paikallisilla on omat koirat hirvelle ja toiset sialle.
-Käytetään ajoketjun ja koirametsästyksen yhdistelmää. Eli liikkeelle saantia tehostetaan ajoketjulla. Ajomiehillä haulikot, joilla ampuvat välillä ilmaan. Tämä helpottaa tietoa missä ketju tulee ja saa siat liikkeelle.
Illalla on sitten iltakyttäys ruokintapaikalta.
On vaativa ja erittäin kylmä homma ilta olla liikkumatta . Kun tornista on ennenkin ammuttu, siat ovat erittäin varovaisia tulemaan.
Ensin aina tulee emät porsaineen ja viimeisenä pilkkopimeässä karjut.
Emää ei saa ampua porsailta ja porsaiden kuolevuus on muutenkin luonnossa suurta. Eli ei leikkaa tehokkaasti kantaa. Sitten ovat ylivuotiset ”kesikit”. Kyttäyksen käytännön saalis koostuu lähinnä porsaista ja kesikeistä.
Sikäläiseen jahtiin on käytettävissä paljon väkeä. Suomessa pelkkiä ajomieheksi pyrkiviä ei sen sijaan lauantai-aamuisin ole jonoksi asti.
Virossa suurriistan metsästys ei ole sidoksissa maanomistajuuteen. Alueet ovat isoja ja yhtenäisiä ja kaupallisesta metsästyksestä on muodostunut turismin muoto ja osa-aika elinkeino.
Lihat pitää tarkastaa trikiinin vuoksi kuten karhulla. Porsaissa sitä ei ole juuri koskaan, mutta vanhoissa yksilöissä joskus.
Tämä ei ole kannanotto mihinkään, tai hyvä/huono -ajattelua. Lähinnä näkemääni ja asian omaa tulkintaa etelänaapurista..
Itse uskon saatavissa olevan hyvän koron, jos malttaa mielensä olla myymättä.
Tämän talven ilmiönä vaikuttaa viime kesän surkea kasvukausi. Maanviljelijät paikkaavat talouttaan metsänmyynneillä.
Metsähallituksen laari tyhjenee tällä menolla tulostavoitteidensa vuoksi. ja Äänekosken linja vaikuttaa maanlaajuisesti puumarkkinoihin viiveellä.
Tyhmää on myydä nyt, jos ei ole pakko. Pari kolme vuotta kannattaa odottaa ja myydä vasta kun kuitupuun hinta on aidosti reagoinut kysynnän kasvuun.
Joo’o. – Raaka Anan viittaus. – tehty metsäarvio, katsottu läpi puusto-ja kuviotiedot. Sitten kuitenkin jätetään laittamatta näkyville metsäarvion yhteenveto…
Myös minä pidän avoimesta kauppatavasta. Varmistetaan laaja näkyvyys, jolloin yleensä voidaan hyvällä omallatunnolla luottaa että osapuolien kaupat ovat syntyneet silloisella oikealla hinnalla = toteutuneella markkinahinnalla.
Sinä ja Mr Market:
Olet Mr Marketin kanssa pitkäaikaisia tuttuja ja teette kauppaa keskenänne. Olet tuntenut Mr Marketin kauan, hän on mukava kaveri ja aina aktiivinen tarjoamaan ostettavaansa. Toisinaan kuitenkin Mr Market saattaa kärsiä eriasteisista mielialahäiriöistä. Välillä hän tulee tarjouksineen jotka ylittävät reilusti sen mitä olet valmis maksamaan ja toisinaan tarjouksineen jotka ovat kaikin tavoin halpoja. Mutta vaikka ette pääsisi kauppoihin, hän ei loukkaannu.-Hän joka arkipäivä tulee luoksesi uusine tarjouksineen.
Sinun ainoa tehtäväsi on päättää teetkö kaupan.
Itse olen lainannut tuota esimerkkiä ja koettanut muistaa sen opetuksen. pitää jäitä hatussa. Ostan silloin kun kauppa näkemykseni mukaan täyttää omat kannattavuuskriteerini. En sure myöskään toteutumattomia kauppoja.
Huutokaupat.com:n kohteet ovat kyllä myyjille onnistuneita kauppoja.
Kilpailuhenkisyydestäkö johtuu, mutta uskon ostajien altistuvan ”Voittajan kiroukseen”. Eli mennään mukaan kuin kilpailuun ja lopulta voittaja toteaa maksaneensa enemmän kuin olisi ollut valmis normaalissa kaupassa maksamaan. Moniko mieltää tehneensä onnistuneet kaupat kun kisan jälkeen kahden viikon päästä kysytään?
Joskus tuntuu että metsätilanmyyjälle ylivoimainen konsti saada kova hinta kohteestaan on myydä se pakkohuutokauppana Huutokaupat.Com:ssa! 🙂
Olen vaihtelevan tiiviisti seurannut Metsätilat.fi:n hinnoitteluja. Varsinkin pohjoissuomessa myyntitoimihenkilöiden esittämissä hinnoissa, verrattuna tehtyjen kauppojen hintatilastoihin on järjestelmällinen räikeä n. 50% ero.
Kun kauppaa ilmeisesti tehdään metsätaloudelliseen arvoon. Ei oikein viitsi edes tarjota, jos tarjous on luokkaa 3/5 esitettyyn hinta-arvio/pyyntiin nähden. Onko tällainen kauppatapa silti ns. pelin henki?
Toimihenkilökohtainen ero hinnoittelussa on todella hämmästyttävän suurta. Yhteismetsäosuudetkin hinnoitellaan 2% toteutumatuotolle, perusteena ”viimeaikaisten kauppojen mukaan”…
Tulee jotenkin p. fiilis tuollaisesta .
