Käyttäjän Perassic Park kirjoittamat vastaukset
-
Itse uskon saatavissa olevan hyvän koron, jos malttaa mielensä olla myymättä.
Tämän talven ilmiönä vaikuttaa viime kesän surkea kasvukausi. Maanviljelijät paikkaavat talouttaan metsänmyynneillä.
Metsähallituksen laari tyhjenee tällä menolla tulostavoitteidensa vuoksi. ja Äänekosken linja vaikuttaa maanlaajuisesti puumarkkinoihin viiveellä.
Tyhmää on myydä nyt, jos ei ole pakko. Pari kolme vuotta kannattaa odottaa ja myydä vasta kun kuitupuun hinta on aidosti reagoinut kysynnän kasvuun.
Joo’o. – Raaka Anan viittaus. – tehty metsäarvio, katsottu läpi puusto-ja kuviotiedot. Sitten kuitenkin jätetään laittamatta näkyville metsäarvion yhteenveto…
Myös minä pidän avoimesta kauppatavasta. Varmistetaan laaja näkyvyys, jolloin yleensä voidaan hyvällä omallatunnolla luottaa että osapuolien kaupat ovat syntyneet silloisella oikealla hinnalla = toteutuneella markkinahinnalla.
Sinä ja Mr Market:
Olet Mr Marketin kanssa pitkäaikaisia tuttuja ja teette kauppaa keskenänne. Olet tuntenut Mr Marketin kauan, hän on mukava kaveri ja aina aktiivinen tarjoamaan ostettavaansa. Toisinaan kuitenkin Mr Market saattaa kärsiä eriasteisista mielialahäiriöistä. Välillä hän tulee tarjouksineen jotka ylittävät reilusti sen mitä olet valmis maksamaan ja toisinaan tarjouksineen jotka ovat kaikin tavoin halpoja. Mutta vaikka ette pääsisi kauppoihin, hän ei loukkaannu.-Hän joka arkipäivä tulee luoksesi uusine tarjouksineen.
Sinun ainoa tehtäväsi on päättää teetkö kaupan.
Itse olen lainannut tuota esimerkkiä ja koettanut muistaa sen opetuksen. pitää jäitä hatussa. Ostan silloin kun kauppa näkemykseni mukaan täyttää omat kannattavuuskriteerini. En sure myöskään toteutumattomia kauppoja.
Huutokaupat.com:n kohteet ovat kyllä myyjille onnistuneita kauppoja.
Kilpailuhenkisyydestäkö johtuu, mutta uskon ostajien altistuvan ”Voittajan kiroukseen”. Eli mennään mukaan kuin kilpailuun ja lopulta voittaja toteaa maksaneensa enemmän kuin olisi ollut valmis normaalissa kaupassa maksamaan. Moniko mieltää tehneensä onnistuneet kaupat kun kisan jälkeen kahden viikon päästä kysytään?
Joskus tuntuu että metsätilanmyyjälle ylivoimainen konsti saada kova hinta kohteestaan on myydä se pakkohuutokauppana Huutokaupat.Com:ssa! 🙂
Olen vaihtelevan tiiviisti seurannut Metsätilat.fi:n hinnoitteluja. Varsinkin pohjoissuomessa myyntitoimihenkilöiden esittämissä hinnoissa, verrattuna tehtyjen kauppojen hintatilastoihin on järjestelmällinen räikeä n. 50% ero.
Kun kauppaa ilmeisesti tehdään metsätaloudelliseen arvoon. Ei oikein viitsi edes tarjota, jos tarjous on luokkaa 3/5 esitettyyn hinta-arvio/pyyntiin nähden. Onko tällainen kauppatapa silti ns. pelin henki?
Toimihenkilökohtainen ero hinnoittelussa on todella hämmästyttävän suurta. Yhteismetsäosuudetkin hinnoitellaan 2% toteutumatuotolle, perusteena ”viimeaikaisten kauppojen mukaan”…
Tulee jotenkin p. fiilis tuollaisesta .
Olen kauan ihmetellyt mm. oman hirviseurueen miehiä kun yöllä tulee soitto, että auliina lähtevät.
Itse en ole suostunut noihin karkeloihin. Vaativa työ ja välimatkat verukkeenani.
Yleensä luvassa on pirunmoinen yötyömaa. Tarvitaan hyvät koirat, ladatut GPS -pannat ja riittävästi asiansa osaavaa väkeä. Esim. poliisilla ei löydy mitenkään asiantuntemusta, tai resursseja moiseen. Tuo on hyvän tahdon talkooapua ja yhteiskunnallisen merkityksellisen asian hoitamista.
Palkaksi tulee sitten tätä Jessen kiitosta. Viime kesänä oli lisäksi kaksi etsintää. Toisessa eksynyt lapsi ja toisessa dementiaa kärsivä vanhus.
Olen jättänyt muutaman leppäryhmän riistanhoidollisista syistä. Leppää kun jättää, joka syksy saa pyypillillä makoisan paistin.
Isosta poikueesta kestää yksi tai kaksi ottaa. Se on aivan erinomainen tuotto muutamasta puusta. Lisäksi mieltä lämmittää luonnon monipuolistuminen ja pyyn elinympäristöahdingon helpottaminen omalta osaltani.
Yleensä innokkaimmat suojelijat ovat niitä joita itseä suojelu ei koske.
Kuten kulttuurimaiseman, myös vanhojen rakennusten suojelu on yleensä totaalinen miina omistajalleen.
Esim vanhat maakuntien liikerakennukset ovat todella vaikeita saada järkevään käyttöön, jos vaikka pankkikonttori on lopettanut. Kulut hakkaavat, mutta järkevää käyttäjää ei kerta kaikkiaan löydy. Siihen päälle asemakaavaan mätkäistään SR= suojeltu rakennus -status. Tällöin alkaa omistamisen iloa piisata jo kohtuuttomasti.
Ostin taannoin metsätilan.
Edellinen omistaja oli ottanut siitä mistä saanut oli. Oli hakenut ja saanut ympäristötuen muutamalle hehtaarille. Nämä olivat joka tapauksessa kohteita joista rahallista iloa ei juuri olisi ollut. 10 v. soppari ja korvaus kertakorvauksena edellisen omistajan laariin.
No sitten oli lyönyt nurin metsät ympäriltä ja nämä jäivät erillisiksi saarekkeiksi. Kun lopulta oli saanut puunmyyntitulet himaan, möi tilan eteenpäin. Ja löysi minusta ostajan 🙂
Ei siinä mitään. Mutta en voi välttyä ajatukselta, ettei noilla ympäristötuilla kaksinen panos/tuotos -hyöty ollut maksajan, eikä luonnon kannalta.
Tuossa myyjä vain otti löysässä olleet rahat valtiolta kohteista, joita ei muutenkaan olisi hyödyttänyt hakata. Nyt kun määrärahoja leikattiin, ei noita sopimuksia uusittu. Minulle se kernaasti olisi käynyt.
Jean S:n ajatus ostaa ja myydä. Paras kannattavuus olisi myydä tila pois runsaspuustoisena ja ostaa 02 metsää tilalle.
Suomessa on tällainen toiminta tavallaan vilkasta muilla aloilla. Käytettyjen koneiden ja autojen kauppa on vilkasta ja on tuonut elinkeinotoimintaa ko. aloille.
Kiinteistökaupassa homma ei toimi. Syynä on varainsiirtoveron ketjuuntuminen. Asuntorakentamista harjoittavat rakennusliikkeet eivät ota (voi ottaa) – vaihdossa vanhaa asuntoasi, vaikka mielellään myyvät uusia kohteita. Ei myöskään ole syntynyt yrityksiä jotka ostavat taseelleen myyntitarkoitusta varten asuntoja, tai kiinteistöjä ns. ammattimaisesti.
Käytettyjen koneiden kauppa, tai vaihtoautokauppa. Mitään syytä miksi näin ei voitaisi toimia myös kiinteistöalalla ei ole, kuin varainsiirtovero.
-Jos otat vaihdossa vanhan asunnon tai kiinteistön maksat varainsiirtoveron. Ja kun myyt sen eteenpäin ostaja maksaa varainsiirtoveron jälleen. Transaktiokustannukset kokonaisuudessa nousevat siksi korkeaksi että hommasta katoaa kannattavuus. Asian laidan parhaiten todistaa se ettei tällaisia toimijoita ole vain syntynyt.
Miksi vielä kiinteistöissä VS vero on 4%, kun osakekaupassa 2%. Ei ole ns. neutraalia kohtelua.
Uusmetsäläisen havainnot Haataisesta pani mietteliääksi…
Kysymys yleisellä tasolla.
-Voiko SDP:n, Vasemmistoliiton tai Vihreiden jäsen olla uskottava metsänomistajien asioiden edustaja ja edistäjä?
Vaikka jos puolueen edustaja joskus toimisi hallituksessa maa- ja metstalousministerinä?
