Käyttäjän Perassic Park kirjoittamat vastaukset
-
Olen mielessäni joskus miettinyt, (mikä ei ole tae hyvästä ideasta), -että Metsähallituksen maaomaisuus pitäisi luovuttaa kunnille.
Kun kunnan mailla Lapissa, Kainuussaja Koillismaalla, Metsähallitus hakkaa nuoria metsiä, muistuttaa se asetelmaltaan kolonialismia. Kantorahat menevät Helsinkiin. Pääkonttoritoiminnot & ihmiset elävät kokonaan muualta maasta tulleen arvonlisän avulla.
Tämä siirto olisi oikeudenmukainen koska raha jäisi sinne missä se on tuotettukin.
Myös nykyinen maaseudun kuihtuminen ja kuihduttaminen edes hieman vähenisi. Hajautettu hallinto toisi kaivattuja korkeamman tason (huono ilmaus), mutta hallinto- ja talousalan työpaikkoja muuallekin kuin Helsinkiin.
Tuollahan kuntalaisislla on vapaa metsästysoikeus kunnan alueella sijaitseviin Metsähallituksen maihin, joten sekään ei muuttuisi.
Päätöksenteko metsien käsittelyssä muuttuisi ainakin demokraattisemmaksi ja paikallinen ääni pääsisi kuuluaan ja vaikuttamaan.
Näissä tuo hallinnointikulu pitäisi avata myös. Mitä se oikeasti kattaa?
Lähtökohtaisesti sijoitusrahaston hallinnointikulu menee rahastoyhtiölle ja osalla rahasta hallinnoidaan rahaston pyörittämistä.
Mutta itse metsäomaisuuden hallinnointi? Kuka sen tekee ja miten?
-ja millä kustannuksella?
Eli perinteinen kysymys ns. piilokuluista…
-Toivottavasti hallinnointikulu kokonaisuutena on selvillä rahastoihin sijoittaneilla 🙂
Hoitaako oma toimihenkilö/ rahastonhoitaja puukauppojen teon, metsän uudistamisen ym. Vai onko metsänhoito ulkoistettu kokonaan hoitosopimuksin?
Eli kattaako hallinnointikulu kaiken tämän, vai tuleeko kaikki hoitamiseen liittyvä hallinnointikulun päälle?
Merkintäpalkkio?
Tämän käsittely on ollut pehmeää. Ainakin allekirjoittaneelle jäänyt vaille tyhjentävää vastausta…
Kun eräs metsärahasto, jonka merkintäpalkkio on se 4% (kiinteistöveron määrä). -Oma käsitykseni on että merkintäpalkkio menee kokonaan hallinnointiyhtiön taskuun, ei se jää sijoitettaviin varoihin.
Sen sijaan kun rahastoon virtaa varoja ja näillä rahasto ostaa metsäkiinteistöjä, varainsiirtovero maksetaan osuudenomistajien sijoituksista. Hallintayhtiö =rahastoyhtiö ei näitä maksa sijoittajien puolesta. -Siinä sinällään ei ole eroa suoraan kiinteistönostoon, samat 4% menee varainsiirtoveroa.
Sen sijaan. Merkintäpalkkio itsessään on todella suolainen.
UB:n toimaria oli siteerattu 23THa:n kiinteistökaupan jälkeen.
Metsäkiinteistösalkun tuottoa parannetaan vieraalla pääomalla, jolloin vuosituotot saadaan 6-9%:iin. Kiinteistösijoittamista todella saadaan kannattavammaksi ottamalla sijoituslainaa…. – Velkavivun riski mielestäni jäi tuossa vähälle huomiolle.
Tarkoittanee että rahastosijoittajien rahasto-osuuksien sijoitukset – metsäkiinteistöt, -ovat pantattu lainoituksen vakuudeksi?
Jos tulisi markkinahäiriötilanne, jossa rahastosijoittajien nettolunastukset voimakkaasti kääntyvät ylittämään nettomerkinnät, miten helposti käy kiinteistöomaisuuden rahaksi muutettavuuden?
Perinteisten sijoitusrahastojen sijoitukset ovat olleet korkopapereita ja/tai pörssiosakkeita. Näiden likviditeetti on yleensä hyvä ja helppo kiinteistöihin verrattuna. Niillä on aina käypä markkinahinta jolla myydä. (Reaaliaikaiset myynti/ostokurssi). Kaupankäyntikin on lähes ilmaista, vaikka hinta voi olla markinakriisin ollessa päällä huono.
Jos korkotaso nousisi nopeasti ja kovalla kulmakertoimella (ei toki näköpiirissä), toisaalla velkavipu alkaisi polttelemaan ja samanaikaisesti kiinteistökauppamarkkinoilla-ostoaktiviteetti heikkenisi voimakkaasti. Osuuksien lunastusten vuoksi pahimmillaan voisi syntyä kiinteistöjen pakkomyyntitilanne, jolloin vähintään arvonnousut saa unohtaa.
Sijoittaja itse voi olla vaikka kuinka konservatiivinen, mutta rahastoissa hänellä ei ole vaikutusvaltaa toisiin rahastosijoittajiin. Näiden panikointi on mielestäni riski nimen omaan kiinteistörahastoissa omaisuuden hiekomman likviditeetin vuoksi.
Metsä pörssilistattuna yhtiönä olisi kelpo sijoituskohde, mutta kotopörssistämme puuttuu puhtaat metsänomista harjoittavat yhtiöt. Paljon ennemmin rahastoja sijoittaisin UPM:n, SE:n, tai ruotsalaiskilpailijoiden osakkeisiin, kuten SCA, joka omistaa huimat 2,6miljoonaa Hehtaaria metsää.
Jos Tornator olisi pörssilistattu, olisi se mielenkiintoinen yhtiö!
Hyvä ohje kaiken roinan tyrkyttäjiä & -mainostajia vastaan, minkä takavuosina kuulin:
-Sen minkä tarvitset, etsi se itse. Muuten älä osta mitään.
ja toinen
-Tienattu euro on bruttotuloa, mutta vasta kuluttamatta jätetty on nettotuloa.
Harventaa arjen tahtotiloja.
Hyvää keskustelua, mutta jatkossa ei polveilla enempää pois ketjun aloittajan aiheesta= metsärahastoista.
Kuulostaa kyllä metsähallituksen touhulta.
Olen osakkaana Kuusamon Yhteismetsässä, jolla tavoitteena on takuulla tuloksenteko. Mielestäni pyrkivät tukkisaantoon metsissään.
On isohko ero, kun seuraa millaista nuorta metsää metsävaltio hakkaa lähiseudulla. Liekö syynä ettei tukkimetsää ole enää jäljellä hakattavaksi?
Vapaavuori on kova edunvalvoja ja lobbari Helsingin puolesta. -Ja se on miehen nykyinen työ ja ammatti. Siis siitä ei kannata miestä parjata.
Mutta samalla tuntuu herralla olevan oikea asennevamma muuta Suomea ja etenkin maaseutua kohtaan. Ihme on ellei miehen kannat aiheuta Kokoomuksen kannatukselle ongelmia muualla Suomessa.
Se aluepolitiikkapeikko miestä kismittää, kun HKi joutuisi ostamaan energiaa ja tunnustamaan ettei pärjäämään erillisenä, itseriittoisena saarekkena ilman maaseutua 🙂
Metsärahaston omistajalle mainostetaan ikihongikkokuvilla -Tule metsän omistajaksi!!
Tosiasiassa omistaja ostaa rahasto-osuuksia, ei metsää. Sijoitusta tulee tällöin verrata muihin rahastoihin. Ehkä myös muihin epäsuoriin metsäsijoitamistapoihin ja-malleihin….
Esim. googlella eräs maamme suurimmista -metsärahastoista tuli ekana vastaan.
Kun sijoitusaika on yli viisi vuotta.
-Merkintäpalkkio 4%
-Vuosittainen hallinnointipalkkio 1,5%
-Lunastus 1%
Sijoittamalla tuohon menee merkintäpalkkio ja kun rahasto sijoittaa metsiin, 4%:n kiinteistövero. Joka muuten maksetaan sijoittajien sijoitetuista varoista.
Jos vaikka metsä tuottaisi yliajan 4,5%, luovutat tuotostasi 1/3 hallinnointikuluna rahastoyhtiölle. -ja vielä poistuessasi 1% koko pääomasta.
Kun takamatkaa vaikka suoraan osakesijoittamiseen jo alussa melkein 8%,voi miettiä onko tämä sijoitus johon kannattaa mennä mukaan?
Noissa matalan tuoton, samalla matalariskiseksi mielletyn sijoituksen, -kaikissa sijoituslajeissa, -kulujen merkitys korostuu.
Tuottotaso-odotuksen/riskin ollessa matala, ne eivät kanna korkeita kuluja.
Mielestäni metsärahassa tämä ei toteudu, joten ei ole ainakaan minun tuote.
