Käyttäjän Perassic Park kirjoittamat vastaukset
-
AJ:n aloitus: Mihin suuntaan metsäpolitiikkaamme pitäisi viedä?
Itse uskon että nyt nähty ns. ulkopuolinen vaikuttaminen , EU:n sääntely, HCV:t, hiilinielut ym. eivät ole ilmiö joka olisi vähenemässä. Sen sijaan vaatimukset trendinomaisesti kasvavat.
Metsäpolitiikkamme ja sananvaltamme Suomen metsien käytöstä, vaativat todennäköisesti todella tiukkaa kansallista edunvalvontaa. Metsäpolitiikkamme suuntaa tulee siis suunnata etenkin EU:n heikon metsäasiantuntemuksen parantamiseen.
Meillä metsätaloudessa asiat ovat niin kuin ovat, pääsääntöisesti hyvästä syystä. -Uskon. Ne eivät kaipaa mitään mullistavaa muutosta.
Ympäristöasiat tulevat korostumaan ja niihin tulee suhtautua aidosti riittävällä vakavuudella. On helpompaa oikoa kaikkea väärää informaatiota kun oikeasti asiat ovat kunnossa.
Ravinnepäästöt vesistöihin tulee saada kuriin. Mitä se vaatiikaan?
Myös aurauksesta soisin luovuttavan ja metsänhoitoa tulee suunnata sekametsiä suosivaksi. Samoin vanhojen viljelemättömien peltojen metsittäminen on hyvä tapa lisätä kasvua. Samoin joutomaat ja esim. teiden ja pyöräteiden välit kannattaisi istuttaa, missä se ei aiheuta liikenne onnettomuusriskiä.
Metsähallituksen tulostavoitetta tulisi ehdottomasti kohtuullistaa. Se kun jo kansantaloudellisestikin olisi järkevää. Biomassan lisääntyvä käyttö arvatenkin lisää myös puutuhkan saantoa. Tämän käyttö lannoitukseen tulisi saada valtakunnallisesti täyskäyttöön.
Teollisuus toimii ja investoi markkinaehtoisesti. Se tekee omat ratkaisunsa ja valtion ei tule sotkeutua asiaan. Ainoastaan pyrkiä luomaan edellytyksiä.
Siinäpä se.
Tietämättä enempää…
Urhoollinen kaveri on pakosta tämä metsänomistaja. Hovissa käynti UPM:n kanssa olisi jutun hävitessä tarkoittanut sellaista oikeudenkäyntikululaskua että sukat pois!
Ehkä nyt ei kuitenkaan ole puukaupan aika. -Vaikka Koskitukin mainosbanneri toista väittää.
Puun hintaa ja metsänomistajaa voi vedättää ainoastaan niin kauan kuin tämä taho näin antaa. Puukaupassa kun myyjällä on valta olla myymättä.
Antakaa Enskan sulatella varantoaan rauhassa, kunnes ostohalua ilmenee myös läpimitan muodossa.
-Tuollaista toimintaa kutsutaan osto-osaamiseksi.
Milloin myyjät oppivat?
Ei välttämättä kannata allekirjoittaa sellaisenaan kauppalomaketta, jonka osto-organisaatio on ihan itse laatinut.
MetsäMatti… -Vertauksesi tilanteeseen jossa naapurin vieruspalstan arvo voi muuttua avohakkuun seurauksena tms.., -ei ole kyllä verrattavissa HCV:hen .
FSC tietää että se ei omistajan suojan vuoksi voi tehokkaasti painostaa metsänomistajia, vaan näillä on edellisen suureksi harmiksi päätösoikeus omissa metsissään.
Tämän vuoksi se kohdistaa painostustoimet puun ostajiin. Kun ostajiin vaikutetaan, saadaan aiheutetuksi metsänomistajille sama lopputulos jos/kun puu ei mene kaupaksi.
Toimien tällä tavoin voidaan esittää viatonta ja tietämätöntä. -Heittää että puuta voi myydä FSC toimijoiden ulkopuolelle, tietäen ettei edellinen puidä paikkaansa. Puhua yleisesti liikeriskistä, vaikka tosiasiassa ollaan itse aiheutettu se.
Puolitotuuksia viljellen hämmennetään julkista keskustelua.
Se ettei metsänomistajia informoitu, ei ole takuulla vahinko. Se on etukäteen mietutty valinta toimintatavaksi. Pyritään tilanteeseen jossa HCV tulee eteen tapahtuneena tosiasiana.
Jossain pöydässä on arvioitu että junttaamalla ja pelaamalla ns. sikaa saadaan tehokkain lopputulos.
Negatiiviset korot tuovat mieleen Intian Kuu -iskelmän. Vaikka sen valeheksi vannotkin niin kyllä sua uskotaan.
Negatiivinen korko on vähän samaa kuin että joet virtaavat ylämäkeeen.
Jos olisin edes kerran kova jätkä, ottaisin 100M€ velkaa ja elelisin negatiivisten korkojen avulla herroiksi!
Se vähän iloa himmentää etä lainaa pitäisi lyhentääkin. Mutta ehkä lainoja rullaamalla homman saisi siirrettyä perikunnan huoleksi.
Maaseudun autioitumiskehitys alkaa ja kulminoituu nuorten naisten poismuuttoon. Tästä ilmiöstä syntyneeseen itseään ruokkivaan kierteeseen.
Nuorelle miehelle ilmiön matematiikka tulee vastaan karulla tavalla, kun naisia yksinkertaisesti on vain paljon miehiä vähemmän. Vaihtoehtona on muuttaa perässä tai käyttää ’oman käden oikeutta’.
Tätä(kin) keskusteluketjua leimaa korjaavien keinojen loistaminen poissaolollaan.
Kyseessä on iso yhteiskunnallinen ongelma, joka aiheuttaa valtavan määrän häpeää, yksinäisyyttä, tulevaisuuden uskon menettämistä ja näköalattomuutta.
Aivan vastaavasti kaupunkilaisnaiset ovat puolestaan yliedustettuina mielenterveyspalveluiden käyttäjinä.
Syntyvyys on romahtanut ja yksinäisiä ihmisiä on nykyisin Suomessa yli miljoona, -siis joka viides!
Yksinäisyys on maamme uusi kansansairaus.
Noilla seuduilla metsästäessä ainakin oma arkikokemus on ettei auratuissa metsissä oikein riista viihdy. Jos ja kun ne ovat kamalia ihmisen kulkea, samoin hyvät riistapaikat alkavat sieltä missä aurattu alue päättyy.
Ojituksilla on kielteinen vaikutus kanalintukannoille, mutta onko tutkittu miten auraukset vaikuttavat kanalintukantoihin?
Itse Kuusamon Yhteismetsän osakkaana soisin aurauksien jäävän historiaan kun metsähallituskin taitaa olla niistä luopunut.
Olen ymmärtänyt Suomen käyttävän kehitysapuun luokkaa 1MRD vuodessa.
Jos oltaisiin jatkossa vähän itsekkäämpiä, jos summaa ei leikata,- käytettäisiin raha sitten metsitysohjelmiin kohdemaissa.
-”Metsäteollisuusyritykset, jotka myyvät tuotteita FSC:tä edellyttäville markkinoille, pyrkivät lisäämään FSC-sertifioidun puun osuutta puunhankinnassaan.”
-”Kontrolloidun puun standardit FSC:ssä uudistettiin alkuvuodesta ja osa kriteereistä tiukentui. Puunhankinnalle aiheuttavat eniten haasteita saamelaisalueet ja korkean suojeluarvon alueet (HCV).”
Kenen toimesta, kenen toimeksiannosta?
-”Metsäteollisuus ry on teettänyt Tapio Oy:llä kartat mahdollisista HCV-alueista. Nämä digitaaliset kartat on toimitettu metsällisten toimijoiden tietojärjestelmiin, mutta ne eivät ole julkisesti esillä missään. ”
Kenen luvalla?
Kun metsävaratiedot tulivat Metsään.fi palveluun, tässäkö ensimmäinen konkreettinen seuraus ?