Käyttäjän Perassic Park kirjoittamat vastaukset
-
Negatiiviset korot tuovat mieleen Intian Kuu -iskelmän. Vaikka sen valeheksi vannotkin niin kyllä sua uskotaan.
Negatiivinen korko on vähän samaa kuin että joet virtaavat ylämäkeeen.
Jos olisin edes kerran kova jätkä, ottaisin 100M€ velkaa ja elelisin negatiivisten korkojen avulla herroiksi!
Se vähän iloa himmentää etä lainaa pitäisi lyhentääkin. Mutta ehkä lainoja rullaamalla homman saisi siirrettyä perikunnan huoleksi.
Maaseudun autioitumiskehitys alkaa ja kulminoituu nuorten naisten poismuuttoon. Tästä ilmiöstä syntyneeseen itseään ruokkivaan kierteeseen.
Nuorelle miehelle ilmiön matematiikka tulee vastaan karulla tavalla, kun naisia yksinkertaisesti on vain paljon miehiä vähemmän. Vaihtoehtona on muuttaa perässä tai käyttää ’oman käden oikeutta’.
Tätä(kin) keskusteluketjua leimaa korjaavien keinojen loistaminen poissaolollaan.
Kyseessä on iso yhteiskunnallinen ongelma, joka aiheuttaa valtavan määrän häpeää, yksinäisyyttä, tulevaisuuden uskon menettämistä ja näköalattomuutta.
Aivan vastaavasti kaupunkilaisnaiset ovat puolestaan yliedustettuina mielenterveyspalveluiden käyttäjinä.
Syntyvyys on romahtanut ja yksinäisiä ihmisiä on nykyisin Suomessa yli miljoona, -siis joka viides!
Yksinäisyys on maamme uusi kansansairaus.
Noilla seuduilla metsästäessä ainakin oma arkikokemus on ettei auratuissa metsissä oikein riista viihdy. Jos ja kun ne ovat kamalia ihmisen kulkea, samoin hyvät riistapaikat alkavat sieltä missä aurattu alue päättyy.
Ojituksilla on kielteinen vaikutus kanalintukannoille, mutta onko tutkittu miten auraukset vaikuttavat kanalintukantoihin?
Itse Kuusamon Yhteismetsän osakkaana soisin aurauksien jäävän historiaan kun metsähallituskin taitaa olla niistä luopunut.
-”Metsäteollisuusyritykset, jotka myyvät tuotteita FSC:tä edellyttäville markkinoille, pyrkivät lisäämään FSC-sertifioidun puun osuutta puunhankinnassaan.”
-”Kontrolloidun puun standardit FSC:ssä uudistettiin alkuvuodesta ja osa kriteereistä tiukentui. Puunhankinnalle aiheuttavat eniten haasteita saamelaisalueet ja korkean suojeluarvon alueet (HCV).”
Kenen toimesta, kenen toimeksiannosta?
-”Metsäteollisuus ry on teettänyt Tapio Oy:llä kartat mahdollisista HCV-alueista. Nämä digitaaliset kartat on toimitettu metsällisten toimijoiden tietojärjestelmiin, mutta ne eivät ole julkisesti esillä missään. ”
Kenen luvalla?
Kun metsävaratiedot tulivat Metsään.fi palveluun, tässäkö ensimmäinen konkreettinen seuraus ?
Tätä on turha vängätä, ellei asiaa halua tahallaan ymmärtää.
Mutta asiasta. -Onko tämän tiimoilta otettu koppi metsänomistajien edunvalvojien toimesta? Onko tietoa käydäänkö asiasta yhtään mitään vääntöä? Kenties suljettujen ovien takana…
Oudon hiljaista…. – Suorastaan pahaenteisen hiljaista on ollut MTK:n suunnalla. Tämä nimittäin on asia jossa edunvalvonnan laatu nyt konkreettisesti mitataan. Jos tähän ei mitään perustavan laatuista muutosta tule, ainakin itse suhtaudun erittäin kriittisesti MHY jäsenmaksun maksamiseen jatkossa.
”Jenkkilän velka ongelmaan on sopiva fraasi.
Jos sinulla velkaa miljoona, sinulla on iso ongelma. Jos sinulla on velkaa 10 miljoonaa, pankilla on iso ongelma.”-Kannattaa muistaa että joku lopulta maksaa aina. Velka on velkaa myös jenkille.
EU:n ja USA:n keskuspankit ovat, 2008 -lähtien elvyttäneet ns. epätavanomaisen korkopolitiikan keinoin. Vieläpä luovasti omia sääntöjään noudattaen.
Rumemmin ilmaisten keskuspankit ovat hoitaneet kroonista velkaantumisongelmaa rahaa painamalla. Tämä on tapahtunut valtionlainoja ostamalla itse luodulla bittirahalla. Mittakaava on ennennäkemätön. Tällä keinoin on saatu ajettua valtionlainojen keinotekoisesti markkinakorot alas. Puhutaan määrällisestä elvyttämisestä.
Tällainen toiminta sisältää riskejä, eikä toiminnan hinta ole toistaiseksi realisoitunut. (Vielä)…
Ongelmana on ettei valtioille tule välitöntä pakkoa saneerata nurkkiaan kuntoon. Etelä-Eurooppa ja Suomi ovat tästä hyviä esimerkkejä. Budjettiepätasapaino-ongelmien korjaamista siirretään aina seuraavalle hallitukselle.
Valtiot ajautuvat riippuvaisiksi keskuspankkien määrällisestä elvytyksestä kuten alkoholisti seuraavasta nousuhumalasta.
Kerran aloitettuna, toimintatapaa on vaikeaa katkaista ilman taloudessa tapahtuvaa väkivaltaista sopeutumista = taantuma/lama.
Markkinoiden ylilikvidiys ja keinotekoisen alhainen korkotaso eivät ole johtaneet tuotannollisiin investointeihin, vaan varallisuusarvojen nousuun.
Alhainen korko on velallisen etu, mutta vastaavasti tallettajalle tappio.
Tallettajia olemme sinä ja minä viimeistään eläkeyhtiöidemme kautta.
Näiden on pakko sijoittaa osa valtionlainoihin, eivätkä ne saa tästä korkotuottoa. Maksaja löytyy siis peilistä eläkevastuiden kasvavan vajeen kautta.
Myös ’pakko’ sijoittaa. Ennen erilaiset määräaikaistalletukset ja korkotuotteet yleensä olivat tuottavia suht turvallisia säästämismuotoja.
Nykyään on pakko ottaa osakeriskiä ja/tai kiinteistöriskiä. -ja riskit kasvavat hintatasojen nousun myötä. Korkea hankintahinta merkitsee huonoa tulevaisuuden tuottoa.
Maksajia yhä haetaan ja sijoittamisessa mielestäni kannattaa vähintään miettiä kysymystä.
Asia mikä ei voi jatkua ikuisesti päättyy joskus.
Itse elän mielestäni aika nuukasti. On kuitenkin tuossa lajissa erityisesti oltava kohtuullinen. Se näet iän myötä pahenee.
Turha krääsän osto ei tuota minulle juuri iloa, etenkään pitkäaikaista.
Ja tähän ikään ehtineelle kamppeet joita käyttää ja tarvitsee, on jo hankittu.
Oikeastaan eniten iloa tuovat asiat, jotka eivät ole kalliita. Ne liittyvät luontoon ja terveyteen.
Olen ymmärtänyt lajin saaneen kylmän vastaanoton baltiassa aikanaan, mutta kantaa ei saatu kuriin metsästyksen keinoilla. Laji osoittautui erittäin vaikeaksi metsästettäväksi.
Tilanne menee mielenkiintoiseksi, sillä susi on sakaalin suuri uhka. Aivan samoin kuin metsästyskoiria, sudet päästävät päiviltä näet sakaaleja. Tiheän susikannan alueella sakaalia nukuttaa huonosti.
Laji on osoittautunut sutta pelottomammaksi ihmisasumusten liepeillä, vieraillen kotieläimiä nappaamassa.
Jos sakaalia ei haluta maahan, on yksinkertaisesti järjenvastaista olla toimimatta nyt ja heti.
