Käyttäjän Perassic Park kirjoittamat vastaukset
-
Olen ymmärtänyt lajin saaneen kylmän vastaanoton baltiassa aikanaan, mutta kantaa ei saatu kuriin metsästyksen keinoilla. Laji osoittautui erittäin vaikeaksi metsästettäväksi.
Tilanne menee mielenkiintoiseksi, sillä susi on sakaalin suuri uhka. Aivan samoin kuin metsästyskoiria, sudet päästävät päiviltä näet sakaaleja. Tiheän susikannan alueella sakaalia nukuttaa huonosti.
Laji on osoittautunut sutta pelottomammaksi ihmisasumusten liepeillä, vieraillen kotieläimiä nappaamassa.
Jos sakaalia ei haluta maahan, on yksinkertaisesti järjenvastaista olla toimimatta nyt ja heti.
Sinuhe Egyptiläisessä toistuu lause: -’Tieto ei tee ihmistä onnelliseksi.’
Mutta mikä on tietoa? Mikä puolestaan omaa ajattelun tulosta joka osoittautuu ajastaan joko oikeaan osuneeksi tai vääräksi?
Juhani Siltala -työelämäntutkija, on vuosia julkisesti murehtinut työelämän muutosta ja sen laadullista heikentymistä.
Arkikokemus itselläni ainakin osittain tukee tätä. Tunnen nykyään eläköitynyttä ikäluokkaa, joka 15 vuotiaana mentyään ’tehtaalle töihin’, eläköityi samasta talosta kaiverrettu kultakello kourassaan täysin palvelleena. Siinä on rakennettu omakotitalot ja kesämökit, kasvatettu lapset.
Tällaisen elämänpolun tarjoamia työtilaisuuksia ei enää vain laajalti ole kaltaisilleni keskinkertaisuuksille joita ihmiset enimmäkseen ovat.
Kelpo ihmisiä valtavasti joille elämä ei tarjoa kovin valoisaa tulevaisuudennäkymää. Itse pelkään 20 vuoden kuluttua saatettavan kaiholla taas muistella 2010 -lukua työntekijän nostalgisena kulta-aikana.
Suuret kehityslinjat Tekoäly, robotiikka ja kulutuskysynnän vaimeus trendinä jättävät enenevässä määrin ihmisiä tuotetun hyvän ulkopuolelle. Mitä yleensä seuraa tästä? Tyytyvätkö ihmiset rauhallisesti lähes annettuna saamaansa mopen osaan?
Tulevaisuuden suuret ongelmat ovat globaaleja. Jos suomalainen vastaa kymmentä ryssää, sarjatuotantorobotti kapasiteetiltaan saattaa vastata pataljoonaa kiinalaista tai intialaista.
Aasian nykyrynnistys perustuu halpatyövoimaan ja suuren nuoren väestöreservin kulutuskysyntäpotentiaaliin. Halpatyövoimastrategia kuitenkin ikään kuin tuomitsee pysymään halpamaana. Samat lännen nykyiset ongelmat lyövät vastaa jos palkkataso alkaa nousta yli kilpailijoiden. Jo nyt esim. Samsung keskittää tuotantoa Kiinasta Vietnamiin.
Tämä kaikki tapahtuu kysymättä haluammeko sitä vai emme.
Globalissa tulevaisuudessa kehittyy monopolistisia ekosysteemejä jotka imevät tuotetun lisäarvon. Tulevaisuudessa hyvinvoinnin avain on kuka tai mitkä maat omistavat tulevaisuuden Facebookit, Applet ja Windowsit ja Androidit. Omistamisesta muodostuu yksilöiden ja valtioiden hyvinvoinnin ratkaiseva avain. Nykyiset kauppasodat peilautuvat juuri tähän kovaan peliin.
Suomen koko väestöltään vastaa tuskin yhtä keskisuurta suurkaupunkia maailmanmitassa. Fiksusti toimimalla meillä on tai tai olisi kokoamme vastaava osuus tulevaisuuden hyvinvoinnin tuovissa ekosysteemeissä saavutettavissa.
Strategisesti valtion ja kansalaisten tulisi pitää huolta että omistaaisimme Googlea, AliBabaa ja muita nyt tunnistettuja tulevaisuuden valtteja. Pienestä kotimarkkinastamme johtuen nämä tuskin ovat jatkossakaan suomalaislähtöisiä. On myös katastrofaalista että valtio myy omistamiaan yhtiöitä juokseviin kuluihinsa. Myös metsä ja metsäyhtiöt ovat sellaista jotka soisin säilyvän mahdollisimman suomalaisomisteisena. On opittava kansakuntana pitää taloudellisesti puoliaan ja olla terveen kunniahimoisia.
-ja lopuksi anteeksipyyntö niille jotka jaksoivat loppuun asti lukea ohi aiheen tekstiä. Kirjoittaminen on tapa jäsentää ajatuksiaan ja hellesään tuotosta.
Tiivistäen.- siis kannattaa ostaa suomaisia metsäyhtiöitä!
Sanotaan että rahastomuotoisuus luo ainakin asetelman, jossa ylihinnoitteluriski kasvaa.
Jos rahastoon virtaa pääomaa, tuo se paineen sijoittaa tämä metsään, eli sijoituskohteeseen.
-Voiko rahasto kauan ainoastaan makuuttaa passiivisesti sisääntullutta pääomaa kassassa? Hyvistä potentiaalisista metsätiloista vallitsee ylikysyntä.
Suuret pitkän aikavälin muutokset ovat siitä pirullisia ettei niihin reagoimiseen ole nopeaa pakkoa.
Tällöin ikään kuin ajopuuna ajaudutaan tilanteisiin. Käy helposti että reagoimaan aletaan vasta kun on liian myöhäistä. Poliitiikassa on helppo houkutus siirtää ongelmia eteenpäin aina seuraavalle ja seuraavalle hallitukselle.
Väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja lapsiluvun romahdus tulevat aiheuttamaan dramaattisen muutoksen aivan kaikkeen Suomessa seuraavan 20 -30 vuoden kuluessa.
Yleensä voidaanko asioille yleensä tehdä mitään? -tai halutaanko?
Kehitys eriarvoistaa ihmisiä rajusti riippuen missä päin Suomea asuu.
Suomalaisista valtaosalla omaisuus on kiinni asunnossa. Jos ja kun asuntojen hinnat laskevat, päädytään tilanteeseen että ihmiset jotka eivät satu asumaan PKT seudulla, Turussa, tai Tampereella varallisuuskehitys on negatiivinen. Vaikka valtio jotenkin tulisi vastaan, ihmisten kannalta vaikutukset vaikuttavat liian vähän ja -myöhään.
Toistaiseksi kuitenkin on toimittu lähinnä tilannetta pahentamalla lisäämällä kuluja.
(Jätevesiasetukset, kiinteistöverojen korotukset, energian hinnan nousu, perintöverotus)
Myös muuttamista vaikeutetaan yhä varaisiirtoverolla….
On sanottu että muutoksien voimaa yleensä yliarvioidaan lyhyellä tähtäimellä, mutta aliarvioidaan pitkällä tähtäimellä.
Hyvä esimerkki tästä on 2000 -luvun alun eeppinen IT-pörssikupla.
Osakekurssit ensin löivät yli kaikkien perinteisten mittareiden spekulanttien toimesta. Kaikki IT-hen vähänkään liittyvä meni katosta läpi, koska ei tiedetty mitkä yhtiöt ovat tulevaisuuden voittajia kollektiivisessa euforiassa.
Aikaa on kulunut pian 20 vuotta ja nyt tiedetään.
Internet on läpäissyt yhteiskunnan läpikotaisin ollen oleellinen tekijä kaikessa päivittäisessä elämässä. Kehitys on johtanut monopolistiseen tilanteeseen lännessä. USA FAANG -yhtiöt (Facebook, Amazon, Apple, Nettflix,Google) Yhtiöistä on tullut teollisia standardeja. Valtioita valtiossa.
The winner has taken it all!
Toinen on Kiinan poliisivaltion leiri. mm.(Baidu, AliBaba,+ valtiollinen valvontakoneisto)
Yksittäisen ihmisen tilanne siis muistuttaa Odysseyksen valinnanpaikkaa Kharbydiksen tai Scyllan välillä.
Google (Alphabet INC) kurssi muuten teknokuplassa taisi olla 108$, kuplan krapulassa 4-8$ ja nyt 1140$.
kopioi/liimasin alla olevan.
Vihreän Langannettijulkaisun vakiokolumnistin kirjallista antia.
-Tekstistä ei varsinaisesti huou huoli siitä että kyse on jonkun yksityisestä omaisuudesta. Ehkä enemmän harmitus että saattaa maksaa.
Asenne paistaa FSC:ssa HCV:a tavassa pyrkimyksenä jalkauttaa se käytäntöön.
”Valtio ei voi päättää hakkuumääristä!” – näin pistät jauhot suuhun
24.6.2019 11.50
Lasse Leipola
Väite: Valtio ei voi päättää hakkuumääristä.
Lyhyt vastaus: Ai mitä, eikö #byroslavia olekaan todellinen?
Pitkä vastaus: Valtio omistaa noin neljänneksen Suomen metsistä. Suurin osa metsistä on siis valtion suoran vallan ulkopuolella. Perustuslain takaama omaisuuden suoja koskee myös metsänomistajia.
Omaisuutta tosin voidaan pakkolunastaa yleiseen tarkoitukseen täyttä korvausta vastaan. Pakkolunastusta on käytetty esimerkiksi luonnonsuojelualueiden perustamiseksi. Hakkuumäärien hallintaan pakkolunastus on kuitenkin raskas ja kallis keino.
Metsien käytöstä säädetään metsälaissa, jolla voidaan vaikuttaa myös hakkuumääriin. Vuoden 2014 uudistuksessa laista poistui hakattavien puiden läpimittaa koskeva vaatimus, mikä mahdollisti hakkuiden lisäämisen. Toisaalta vanha metsälaki käytännössä pakotti metsänomistajat avohakkuisiin.
Yksinkertaisin keino säädellä hakkuumääriä on vaikuttaa veroilla ja tuilla siihen, mitä metsäomistajan kannattaa tehdä. Talouspolitiikalla ja luvituksella voidaan vaikuttaa myös puutavaran kysynnän määrään.Nuori isäntä on kyllä valitettavan oikeassa. Jos tämä tällaisenaan menee ..
Jos siis tällaista vain ns. ’tapahtuu’ ja jälkikäteen MTK &mhy:t levittelevät käsiään ja antavat pontevia puheenvuoroja joiden merkitys lähinnä on että todistelevat tärkeyttään…
-Mistä oikein on maksanut jäsenmaksua?
On kerrassaan Kafkamaisen jäätävää jos kolmas osapuoli pääsee asemaan jossa saa sanella toisen omaisuudesta. Vieläpä ettei oikea omistaja tästä tiedä ja saa edes tietoa.
Itse olen täysin eri mieltä Tolopaisen kanssa.
Mikäli sijoitusaika on oikeasti pitkä, todellinen riski on oikeastaan olla sijoittamatta pörssiin.
Nykyinen jo pitkään jatkunut 0 -korkoympäristö on kasvattanut varallissuusarvoja korkealle. Metsä lienee tästä oiva esimerkki.
Itse näen mielessäni pörssissä monen yhtiön olevan kohtuu maltillisesti arvostettu. Väitän että tällä hetkellä edullisimmat ostokset tehdään juurikin pörssissä, ei kiinteässä omaisuudessa.
Tulevan kurssikehityksen ennustaminen on mahdotonta. Mutta hajautus auttaa, etenkin ajallinen hajautus. Jos on hajautettu salkku kysymys riskistä liittyy suoraan sijoitusaikaan. Osakesijoittamistani kuvaa termi osakesäästäminen .
Itse kullekin on ja olisi paikallaan miettiä ennen viestiä laittaessa: Mitä lisäarvoa tämä viestini on tuomassa keskusteluun ja muille palstalaisille?
Hyvä ohje samoin on pyrkiä periaatteesen kirjoittaa tavaraa jonka kanssa kehtaisi myös esiintyä omalla nimellä ja kuvalla.
Takavuosien TV -sarjassa ”Salaiset kansiot” oli slogan- The truth is out there!
Netti alkaa helposti elämään omaa kuplaelämäänsä, eikä sille pitäisi antaa arvoaan suurempaa roolia. Oikea elämä tapahtuu jossain muualla kuin netin keskustelupalstalla.
Sivutolkulla kinaaminen ilman uutta jostain aiheesta, on varmaan monelle vieraalle lukijalle rasittavaa luettavaa. Samoin alituinen toisen nimimerkin arvostelu ja mollaaminen.
Silti tämä on ollut antoisa palsta seurata tällaiselle kaltaiselleni amatöörille. Siitä kiitos kaikille keskustelijoille!
Sijoittaminen teoriassa on helppoa. Mutta sitten on olemassa ihmisluonto, joka tekee vaikeuden onnistumiselle. Pelko/ahneus, liiallinen riskinotto, omien kykyjen yliarviointi, lyhytjännitteisyys,strategiassa pysymättömyys ,elämän yllätykset kuten avioerot jne…
-Ehkä parhaan kuvan homman helppoudesta antaa se seikka kuinka vähän lopulta Suomessa on henkilöitä jotka ovat aidosti tehneet merkittävän varallisuuden pelkästään osakemarkkinoihin sijoittamalla.
Kyllä heitäkin on, mutta vähän!
Mutta aloittajan viestiin palatakseni. Metsäyhtiöt ovat ainakin omasta mielestäni suomalaisten pörssiyhtiöiden joukossa sieltä laadukkaimmasta päästä.
