Käyttäjän Perassic Park kirjoittamat vastaukset
-
Kun maassamme kamppaillaan vieraslajeja vastaan muutenkin, aika älyttömältä tuntuu niiden istuttaminen tahallaan.
Tuo reaalituotto on kyllä masentavan alhainen.
Tilastokeskus ylläpitää kuukausitaulukkoa yleisestä elinkustannusindeksistä. Normijantterin kannalta tämä kuvaa inflaation vaikutusta.
-ollen samalla esim. usein vuokrasopimusten indeksitarkastusten perusta.
Tilastointi alkaa 1951:10=100
Viimeisin 09/2019= 1973
Tuolloisesta nimellisarvosta on jäljellä enää reilu 5%.
On jossain sanottu inflaatio tuhonneen varallisuutta enemmän kuin viime vuosisadan sodat, luonnonkatastrofit ja kommunismi yhteensä.
http://tilastokeskus.fi/til/khi/2019/09/khi_2019_09_2019-10-14_tau_003_fi.html
Pessimisti ei pety! -sanotaan.
Jos joku oikeasti uskoo tarinoita joissa metsien hiilinieluna pitämisestä syntyisi mielekäs vaihtoehto puun myynnille, hän saattaa pettyäkin .
Oikeastaan kukaan ei ole tuonut esiin hiilinielujen budjettivaikutusta valtion talouteen.
Jos valtio alkaisi korvaamaan hiilinieluja metsänomistajakunnalle tavalla joka vertautuisi puunmyyntituloihin, ei tähän valtiolta rahaa löydy. Ei nyt ja vielä vähemmän tulevaisuudessa. Puunmyyntitulosta valtio kerää veroja ja hiilinieluista kuluja.
Fiskaalinen logiikka vertautuu joukkoliikenteeseen ja liikenteen verottamiseen yleensä.
Yksityisautoilu on todellisen himoverotuksen perinteinen kohde. Sen sijaan joukkoliikennettä pitää tukea . Niinpä kaikista hyvistä puheista huolimatta joukkoliikenne on sattumalta retuperällä maassamme. Em. tilanne merkitsee fiskaalista säästöä valtion kassan näkökulmasta .
Jopa autoilun turvallisuutta edistävät-, ihmishenkiä säästävät lisävarusteet verotetaan autoverolla. Fiskaaliset syyt menevät aina kaiken edelle.
Itse siis uskon vakaasti että hiilinielujen maksajaksi ei valtio suostu. Maksajaksi jää metsänomistaja, jos homma ei jää vapaaehtoiseksi.
-Metsäliiton osuuspääoman korko on tosiaan nykymaailmassa erittäin kilpailukykyinen.
Itse ajattelin lähinnä. Jos ja kun metsää on nähty paljon vaivaa ja kasvatettu ensin vuosikymmeniä, on todella sääli jos myyntihetkellä lopulta myydään huonoon hintaan huonossa suhdanteessa.
Näillä korkotasoilla ainakaan talletuskorko ei ole vaihtoehtoisena tuotonantajana vaihtoehto. En hyväksy ajatusta että metsä vain myydään, kun se on päätehakkuuiässä. Sen verran markkinataloutta pitäisi omata että voi odottaa että myös puukauppasuhdanne on otollinen.
Mm. SE ostajana kyllä hallitsee markkinatalouden. Se ei maksa puusta yhtään enempää kuin on pakko.
Kannattaa uhrata ajatus myös nykyiselle 0- korkotasolle.
Nykyinen korkotaso on niin alhainen, että varttuneenkin metsän voi ajatella hyvänä-, suorastaan erinomaisena talletuksena .
Tukki % kasvaa todennäköisesti yhä muun kasvun ohella.
Eli ellei ole pakkomyyntitilanne, ei ainakaan itselläni olisi tässä korkotilanteessa kiire metsänmyyntiin. Sitten kun aika on omasta mielestä otollinen vasta.
Niinpä.
Olisi mielentiintoista tietää koskeeko latvaläpimitan muutos myös Metsähallituksen kanssa tehtyjä kauppoja? Vai ainoastaan yksityisiä metsänomistajia…
No tuohon periaatteessa on vastattava siten että metsää pitää kasvatta pidempään että 18cm läpimitta laajalti täyttyy. Sahailkoon Enska tätä odotellessa vaikka sormiaan..
<span class=”uficommentbody”>”Jos yrittää vaikuttaa tuomioistuimen tai tuomarin riippumattomuuteen, on se raskas rikos. Mutta jos lahjoo lainsäätäjän, se onkin tehokasta lobbausta ja edunvalvontatyötä.”</span>
Tuollaisen viidakon sattuvan sanonnan panin talteen kerran sen kuultuani.
Liittyy mehtäukon manailuun viherpiiperöistä ynnän muista rulareeseistä.
-Eli maksaja päättää noin teoriassa, mutta käytännön arjessa voi käydä toisinkin!
Ellei pidä puoliaan.
