Käyttäjän Perassic Park kirjoittamat vastaukset
-
Oma ihmettelyni ei liity keilausaineistoon.
Mikä pistää silmään on ettei tieto taimikon varhaisperkauksista ole välittynyt syystä tai toisesta.
Olen vimeisen viiden vuoden aikana useita kertoja teettänyt taimikon varhaisperkausta yhtiön metsurityönä . Toteuttajataho on huolehtinut samalla Kemera avustusten hakemisista, jotka myös aikanaan ovat tilittyneet Metsäkeskukselta.
Nämä noitotyöt-, varsinkaan vähän vanhemmat, eivät ole välittyneet Metsään.fi aineistoihin. Pääosassa taimikoiden kuviotiedoissa ei näy tehdyt toimenpiteet ja niitä esitetään kiireellisenä hoitokohteina. Kemera-avustus näistä on kuitenkin maksettu.
Sanotaan Ruotsin olevan sukupolven meitä edellä kapungistumiskehityksessä.
Hyvä veikkaus Suomen tulevaisuudesta lienee siis katsoa Ruotsin tilannetta nyt. -Toivottavasti myös oppia jotakin…
Metsäkiinteistöt ovat ilmeisesti kuitenkin säilyttäneet arvonsa . Osaako joku itseäni fiksumpi kertoa Norrbottenin metsäkiinteistöjen hinnoista vrt. Vastaavat Suomessa?
Ounasjokeen ylisiirretyt poikaset menestyvät joessa erinomaiasesti, samoin mäti-istutukset ovat onnistuneet . Mitään syytä ei ole etteikö Ylä-kemillä tilanne ole saman kaltainen.
Suomen vesivoimarakentamisen historia on arvoton ja surullinen tarina.
Vastaavaa näkee nykyään enää kehitysmaissa. Ehkä Suomikin tavallaan oli kehitysmaa sotien jälkeen. -ainakin jokien valjastamiseissa.
Mielestäni tilanne vertautuu kemiallisen metsäteollisuuden tilanteeseen ennen kuin jätevesiä alettiin vaatia puhdistettavaksi. Vaatimus syntyi kansalaismielipiteestä joka ei enää hyväksynyt että teollisuus saa pilata jätevesillään suomen järviä.
Vesivoimatuotannon murheellinen nykytilanne muistuttaa edellisen tilannetta 60/70 -lukujen vaihtessa. Vesivoimatuotannon oma etu olisi massiivinen asennemuutos asioiden tilaa korjaava oma-aloitteisuus.
Metsäyhtiöt mielellän tuovat esiin valtavan edistyksen joka on saatu aikaan jätevesien puhdistuksessa. Samaan aikaan ne ovat merkittävä omistajataho energiayhtiöissä. Samankaltainen ryhdistäytyminen tulisi tapahtua täälläkin. Omaehtoisesti.
Tuo reaalituotto on kyllä masentavan alhainen.
Tilastokeskus ylläpitää kuukausitaulukkoa yleisestä elinkustannusindeksistä. Normijantterin kannalta tämä kuvaa inflaation vaikutusta.
-ollen samalla esim. usein vuokrasopimusten indeksitarkastusten perusta.
Tilastointi alkaa 1951:10=100
Viimeisin 09/2019= 1973
Tuolloisesta nimellisarvosta on jäljellä enää reilu 5%.
On jossain sanottu inflaatio tuhonneen varallisuutta enemmän kuin viime vuosisadan sodat, luonnonkatastrofit ja kommunismi yhteensä.
http://tilastokeskus.fi/til/khi/2019/09/khi_2019_09_2019-10-14_tau_003_fi.html
Pessimisti ei pety! -sanotaan.
Jos joku oikeasti uskoo tarinoita joissa metsien hiilinieluna pitämisestä syntyisi mielekäs vaihtoehto puun myynnille, hän saattaa pettyäkin .
Oikeastaan kukaan ei ole tuonut esiin hiilinielujen budjettivaikutusta valtion talouteen.
Jos valtio alkaisi korvaamaan hiilinieluja metsänomistajakunnalle tavalla joka vertautuisi puunmyyntituloihin, ei tähän valtiolta rahaa löydy. Ei nyt ja vielä vähemmän tulevaisuudessa. Puunmyyntitulosta valtio kerää veroja ja hiilinieluista kuluja.
Fiskaalinen logiikka vertautuu joukkoliikenteeseen ja liikenteen verottamiseen yleensä.
Yksityisautoilu on todellisen himoverotuksen perinteinen kohde. Sen sijaan joukkoliikennettä pitää tukea . Niinpä kaikista hyvistä puheista huolimatta joukkoliikenne on sattumalta retuperällä maassamme. Em. tilanne merkitsee fiskaalista säästöä valtion kassan näkökulmasta .
Jopa autoilun turvallisuutta edistävät-, ihmishenkiä säästävät lisävarusteet verotetaan autoverolla. Fiskaaliset syyt menevät aina kaiken edelle.
Itse siis uskon vakaasti että hiilinielujen maksajaksi ei valtio suostu. Maksajaksi jää metsänomistaja, jos homma ei jää vapaaehtoiseksi.
