Pessimisti ei pety! -sanotaan.

Jos joku oikeasti uskoo tarinoita joissa metsien hiilinieluna pitämisestä syntyisi mielekäs vaihtoehto puun myynnille, hän saattaa pettyäkin .

Oikeastaan kukaan ei ole tuonut esiin hiilinielujen budjettivaikutusta valtion talouteen.

Jos valtio alkaisi korvaamaan hiilinieluja metsänomistajakunnalle tavalla joka vertautuisi puunmyyntituloihin, ei tähän valtiolta rahaa löydy.  Ei nyt ja vielä vähemmän tulevaisuudessa. Puunmyyntitulosta valtio kerää veroja ja hiilinieluista kuluja.

Fiskaalinen logiikka vertautuu joukkoliikenteeseen ja liikenteen verottamiseen yleensä.

Yksityisautoilu on todellisen himoverotuksen perinteinen kohde. Sen sijaan joukkoliikennettä pitää tukea . Niinpä kaikista hyvistä puheista huolimatta joukkoliikenne on sattumalta retuperällä maassamme. Em.  tilanne merkitsee fiskaalista säästöä valtion kassan näkökulmasta .

Jopa autoilun turvallisuutta edistävät-, ihmishenkiä säästävät lisävarusteet verotetaan autoverolla. Fiskaaliset syyt menevät aina kaiken edelle.

Itse siis uskon vakaasti että hiilinielujen maksajaksi ei valtio suostu. Maksajaksi jää metsänomistaja, jos homma ei jää vapaaehtoiseksi.

-Metsäliiton osuuspääoman korko on tosiaan nykymaailmassa erittäin kilpailukykyinen.

Itse ajattelin lähinnä. Jos ja kun metsää on nähty paljon vaivaa ja kasvatettu ensin vuosikymmeniä, on todella sääli jos myyntihetkellä lopulta myydään huonoon hintaan huonossa suhdanteessa.

Näillä korkotasoilla ainakaan talletuskorko ei ole vaihtoehtoisena tuotonantajana vaihtoehto. En hyväksy ajatusta että metsä vain myydään, kun se on päätehakkuuiässä. Sen verran markkinataloutta pitäisi omata että voi odottaa että myös puukauppasuhdanne on otollinen.

Mm. SE ostajana kyllä hallitsee markkinatalouden. Se ei maksa puusta yhtään enempää kuin on pakko.

Niinpä.

Olisi mielentiintoista tietää koskeeko latvaläpimitan muutos myös Metsähallituksen kanssa tehtyjä kauppoja? Vai ainoastaan yksityisiä metsänomistajia…

No tuohon periaatteessa on vastattava siten että metsää pitää kasvatta pidempään että 18cm läpimitta laajalti täyttyy. Sahailkoon Enska tätä odotellessa vaikka sormiaan..

AJ:n aloitus: Mihin suuntaan metsäpolitiikkaamme pitäisi viedä?

Itse uskon että nyt nähty ns. ulkopuolinen vaikuttaminen , EU:n sääntely, HCV:t, hiilinielut ym. eivät ole ilmiö joka olisi vähenemässä. Sen sijaan vaatimukset trendinomaisesti kasvavat.

Metsäpolitiikkamme ja sananvaltamme Suomen metsien käytöstä, vaativat todennäköisesti todella tiukkaa kansallista edunvalvontaa. Metsäpolitiikkamme suuntaa tulee siis suunnata etenkin EU:n heikon metsäasiantuntemuksen parantamiseen.

Meillä metsätaloudessa asiat ovat niin kuin ovat, pääsääntöisesti hyvästä syystä. -Uskon. Ne eivät kaipaa mitään mullistavaa muutosta.

Ympäristöasiat tulevat korostumaan ja niihin tulee suhtautua aidosti riittävällä vakavuudella. On helpompaa oikoa kaikkea väärää informaatiota kun oikeasti asiat ovat kunnossa.

Ravinnepäästöt vesistöihin tulee saada kuriin. Mitä se vaatiikaan?

Myös aurauksesta soisin luovuttavan ja metsänhoitoa tulee suunnata sekametsiä suosivaksi. Samoin vanhojen viljelemättömien peltojen metsittäminen on hyvä tapa lisätä kasvua. Samoin joutomaat ja esim. teiden ja pyöräteiden välit kannattaisi istuttaa, missä se ei aiheuta liikenne onnettomuusriskiä.

Metsähallituksen tulostavoitetta tulisi ehdottomasti kohtuullistaa. Se kun jo kansantaloudellisestikin olisi järkevää. Biomassan lisääntyvä käyttö arvatenkin lisää myös puutuhkan saantoa. Tämän käyttö lannoitukseen tulisi saada valtakunnallisesti täyskäyttöön.

Teollisuus toimii ja investoi markkinaehtoisesti. Se tekee omat ratkaisunsa ja valtion ei tule sotkeutua asiaan. Ainoastaan pyrkiä luomaan edellytyksiä.

Siinäpä se.

Ehkä nyt ei kuitenkaan ole puukaupan aika. -Vaikka Koskitukin mainosbanneri toista väittää.

Puun hintaa ja metsänomistajaa voi vedättää ainoastaan niin kauan kuin tämä taho näin antaa. Puukaupassa kun myyjällä on valta olla myymättä.

Antakaa Enskan sulatella varantoaan rauhassa, kunnes ostohalua ilmenee myös läpimitan muodossa.