Oma ihmettelyni ei liity keilausaineistoon.

Mikä pistää silmään on ettei tieto taimikon varhaisperkauksista ole välittynyt syystä tai toisesta.

Olen vimeisen viiden vuoden aikana useita kertoja teettänyt taimikon varhaisperkausta yhtiön metsurityönä . Toteuttajataho on huolehtinut samalla Kemera avustusten hakemisista, jotka myös aikanaan ovat tilittyneet Metsäkeskukselta.

Nämä noitotyöt-, varsinkaan vähän vanhemmat, eivät ole välittyneet Metsään.fi aineistoihin. Pääosassa taimikoiden  kuviotiedoissa ei näy tehdyt toimenpiteet ja niitä esitetään kiireellisenä hoitokohteina. Kemera-avustus näistä on kuitenkin maksettu.

Valistakaapa Mitä eroa on normaalilla tonnilla (1000Kg) ja ekvivalenttitonnilla?

Jälkimmäistä kun sujuvasti käytetään  siellä täällä.

Termi ilmeisesti on  vertailusuure kaasumaisen hiilidioksidin ja näkyvän kasan hiiltä välillä…

Ounasjokeen ylisiirretyt poikaset menestyvät joessa erinomaiasesti, samoin mäti-istutukset ovat onnistuneet . Mitään syytä ei ole etteikö Ylä-kemillä tilanne ole saman kaltainen.

Suomen vesivoimarakentamisen historia on arvoton ja surullinen tarina.

Vastaavaa näkee nykyään enää kehitysmaissa. Ehkä Suomikin tavallaan oli kehitysmaa sotien jälkeen. -ainakin jokien valjastamiseissa.

Mielestäni tilanne vertautuu kemiallisen metsäteollisuuden tilanteeseen ennen kuin jätevesiä alettiin vaatia puhdistettavaksi. Vaatimus syntyi kansalaismielipiteestä joka ei enää hyväksynyt että teollisuus saa pilata jätevesillään suomen järviä.

Vesivoimatuotannon murheellinen nykytilanne muistuttaa edellisen tilannetta 60/70 -lukujen vaihtessa. Vesivoimatuotannon oma etu olisi massiivinen asennemuutos asioiden tilaa korjaava oma-aloitteisuus.

Metsäyhtiöt mielellän tuovat esiin valtavan edistyksen joka on saatu aikaan jätevesien puhdistuksessa. Samaan aikaan ne ovat merkittävä omistajataho energiayhtiöissä.  Samankaltainen ryhdistäytyminen tulisi tapahtua täälläkin. Omaehtoisesti.

Ponssen kuskeista poikakalenteri Ruotsiin. Sanon mä!

Tuo reaalituotto on kyllä masentavan alhainen.

Tilastokeskus ylläpitää kuukausitaulukkoa yleisestä elinkustannusindeksistä. Normijantterin kannalta tämä kuvaa inflaation vaikutusta.

-ollen samalla esim. usein vuokrasopimusten indeksitarkastusten perusta.

Tilastointi alkaa 1951:10=100

Viimeisin 09/2019= 1973

Tuolloisesta nimellisarvosta on jäljellä enää reilu 5%.

On jossain sanottu inflaatio tuhonneen varallisuutta enemmän kuin viime vuosisadan sodat, luonnonkatastrofit ja kommunismi yhteensä.

http://tilastokeskus.fi/til/khi/2019/09/khi_2019_09_2019-10-14_tau_003_fi.html