Käyttäjän Perassic Park kirjoittamat vastaukset
-
Myrsky vesilasissa.
Kansalaisaloitteita on jokaisella mökkiläis-hörhölläkin oikeus laittaa alulle. Ei mitään jakoa että menisi jatkoon.
Itse ajattelen yksikertaisena miesihmisenä, että jos metsää kaadetaan Suomessa keskimäärin tietty määrä, vanhahkojen metsien määrää saadaan maksimoitua silloin kuin keskimääräinen kasvu pysyy mahdollisimman hyvänä. Siis pitkässä juoksussa.
Jaksollisessa kasvatuksessa tulisi ainoastaan tavoitelle ehkä nykyistä enemmän sekametsäisyyttä.
En ole ollenkaan varma jos sama puumäärä otetaan, laajamittaisesti sovellettuna muu kasvatustapa tuottaisi luonnolle paremman tuloksen.
Vihreistä olen havainnut ominaisuuden: Muutos jota he alkuun vaativat,- otettuna laajaan käyttöön kääntää heidät aina vastustamaan sitä.
Kasvu/poistuma on aivan ratkaiseva.
Tässä taannoin uutisoitiin metsäneuvonnan tähtäävän yksipuolisesti puuntuotannon näkökulmaan.
-Siis metsänomistajakyselyn mukaan.
Metsän monipuolisuus taitaa syntyä tai olle syntymättä taimikonraivauksen tuloksena.
Jos käyttää MHY:n palvelua, saa kaikki lehtipuu kenttään -palvelua
Taitaa Kemerakin tuota ”riittävää raivaustulosta” edellyttää.
Olen huomannut että asiat usein kuten ovat, ne ovat lopulta hyvästä syystä.
Taloudellisen parhaan tuoton tavoittelu tuossa tietenkin on takana. Itse tavoittelen sekametsää, mutta syntyykö sitä edellä mainituin toimin?
Yhteismetsäosuuksien hinnoittelu lienee äärimmäisin esimerkki hintojen noususta. Kuusamon-, Posion-, -Sallan, tai Kemijärven yhteismetsäosuuksien hinnoitteluperusteena tunnettu välittäjä käyttää termiä ”viimeaikaisten kauppojen perusteella”.
Kun hinnoittelun laskee auki , tuottoa luvassa alle 3%! Jos vastaavan rahan sijoittaa osakemarkkinoille, pääsee pienellä tutkimisella 5-6% osinkotuottoihin.
Yhteismetsäosuuksien pyynnit lienevät kaksinkertaistuneet viiden- kuuden vuoden aikana. Olisi hauska tietää millaisia oikeasti toteutuneet kauppahinnat ovat, mutta löytääkö tietoa mistään?
Pyyntihinnoilla voi sanoa ettei kyseessä ole erityisen tuottava sijoitus.
Britannian EU -eron myötä EU:n budjettirahoitukseen jäi Britannian kokoinen aukko. Tämän pitäisi jäljellä olevien jäsenmaiden saada katetuksi, siten että lisääntyneet maksut saavat jäsenmaiden kansalaisten hyväksynnän.
Koronan aiheuttama valtava alijäämä jäsenvaltioiden budjeteissa ei helpota ”mahdotonta” tehtävää. Kaiken päälle muutoinkin EU jäsenmaksua haluttaisiin korottaa.
Kun Etelä-Eurooppa on sillassa lainojensa kanssa, pohjoiset jäsenmaat kohtaavat rajun jäsemaksujen nostopaineen & takausvelvoitteet.
Eronnut Britannia on ydinasevalta, joten EU on entistä enemmän paperitiikeri. -Etenkin sotilaallisesti.
Kun EU ja erityisesti € -valuutta on osoittautumassa kaikille muille kuin Saksalle hirttosilmukaksi, on nostettu ajatusta EU -jäsenyyden olleen Suomelle turvallisuuspoliittinen ratkaisu.
Koronakriisi ei millään muotoa vakavuudessa ole verrattavissa sotilaalliseen kriisiin. Silti kansallisvaltiot ajavat vain ja ainoastaan omaa etuaan jo nyt ja EU on ollut pelkkää aaltopahvia.
Jos Suomi tarvitsisi joskus EU:lta apua itäisen naapurin vuoksi, voi vain kuvitella sitä konkretian puutteen määrää.
Itse aikoinaan äänestin EU:hun liittymistä vastaan.
Pienehköllä enemmistöllä liittyminen kuitenkin tapahtui ja meille häviäjille lyötiin luu kurkkuun, eikä mielipiteellämme ole ollut sen koommin väliä. Nykyisin ajattelen, että enemmistön päätöksellä mennään, mutta EU:n oikeutus tulee ainoastaan sen hyödyllisyydestä.
Suomella ei ole tässä aiheen asiassa hätää, kunhan säännöt pysyvät samana kaikille. En vain näe kovin todennäköisenä että vaikka Hollanti, jossa väestötiheys on 402 ihmistä/km2, laittaisi 1/3 maasta suojelualueeksi.
Tässä on suuri riski Nimby -ilmölle, jossa valtioiden työnjaossa Suomelle tarjoillaan rooli huolehtia EU -tason suojelutavoitteiden toteutumisesta.
Ilmiönä samankaltainen asia kuin tuulivoimaloiden sijoitus. Asia joka niin kauan pysyy positiivisena kun voimaloita ei tule omaa asuttua seutua koristamaan. Montako tuulivoimalaa sijoittuu Nuuksioon ja Sipoonkorpeen ?
Suomalaisten MEP:ien tulisi kerrankin pitää puoltamme ja huolehtia ettei eteerisen kaunis rouva Leyen toteuta EU -agendaansa meidän kustannuksellamme.
