Käyttäjän Perassic Park kirjoittamat vastaukset
-
Uutinen on maksumuurin takana Alman talousmedioiden värisuorassa KL /Talouselama.
Ilmeisesti kovaa ajetaan täyttä avohakkuukieltoa ynnä muuta vihreää siirtymää.+ toki päätösvallan siirtoa EU komissiolle.
Joku jolla lisenssit ovat kunnossa voisi avata sisältöä. …
TE saanut haltuunsa komissiolta vuotaneen aineiston.
Kansallispuistot Wikipedian määrittelyssä kuuluvat luokan II luonnonsuojelualueisiin. (Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto)
Kansallispuistot mahdollistavat kuitenkin mm. tutkimuksen, opetuksen, henkisen hyvinvoinnin, virkistyskäytön, retkeilyn ja matkailun.
Meidän Ympäristöministeriö kuitenkin heti ensi töikseen kieltäisi metsästyksen. Tämä sotii edellisiä vastaan, vie paikallisen tuen ja hyväksyttävyyden.
Kannattaisi Sallankin suojelualuetta hamuavien katsoa hyvin tarkkaan mihin päänsä panevat.
Näistä muodostuu hirvi ja vieraspetoreservaatteja. Metsästys on kuitenkin myös yksi erittäin tärkeä vetovoimatekijä, joilla alueet voivat pitää kiinni nuorista työikäisistä ihmisistä jäämään asumaan alueelle.
Miten vastaavat pinta-alat on mitenkään mahdollista saada suojeluun Saksassa, saati Hollanti, Belgia ?
Suomen tulisi pitää tarkka vara, ettei täällä aleta menemään asioiden edelle, ennen kuin nähdään toteutumaa muualla .
’metsäpolitiikka’ -taitaa olla vahva paino jälkimmäisellä politiikka -sanalla. Harvaanasuttu Suomi soveltuu ilmeisen hyvin Keski-Euroopan ikiomaksi Yellowstoneksi.
Jotenkin tulee näitten myllyjen vuokasopimuskuvioista ikävällä tavalla liukaskieliset ostomiehet jotka kiersivät ostellen taloista koskiosuuksia 50 -60 -luvuilla mm. Kemijoen valjastamiseksi.
Pöljät maalaiset luopuivat omaisuudestaan naurettavaan hintaan.
Tuulivoimayhtiöiden omistusten taustalta usein löytyy Suomen eturivin pääoma toimijat, -erilaisia pankkiiiriliikkeiden rahastoja ja pääomasijoittajien pystyynpolkaisemia firmoja. PO sijoitusyhtiäiden ansaintamallina on juosta kasaan kokonaisuus, luoda toimiva yritys/salkku jota omistetaan tyypillisesti 1 -10 vuotta. Ansainta syntyy kun valmis paketti myydään eteenpäin institutionaalisille sijoittajille.
Takavuosien valtion toiminta tuulitariffeineen avasi näille toimijoille huippukannattavan toimitaympäristön.
Voi olla varma että sopimusmallit joita ensi alkuun tarjotaan, turvaavat esnisijaisesti tuulivoimayhtiön edut. -etenkin kun kerran sopimuspohjat ovat yhtiöt ihan itse saaneet laatia 🙂
Tavallisen yksityisen maanomistajan ja tällaisen tahon juridisen osaamisen välillä on epäsuhta. Sopimustekstin mallipohjaan laadintaan on käytetty aikaa ja rahaa maksettu juristeille.
Edellinen ei tarkoita etteikö maanomistajalle voisi olla mielekästä laatia sopimusta.
Mutta jos ja kun tekee tuollaisen sopimuksen joka saattaa sitoa kymmeniksi vuosiksi, kannattaa käyttää juristia joka lukee ja tsekkaa sopimustekstin läpi. Vaikka juristin käyttö maksaa, hinta on halpa verrattuna että tekee huonon sopimuksen.
Tuulivoimayhtiöt käyvät kovaa keskinäistä kisaa voimaloiden paikoista. Maanomistajan neuvotteluasema on sellainen että häntä on pakko kuunnella. Tuulivoimayhtiöt osaavat kyllä itse rahastaa, joten on vahinko myydä näille sopimuksia halvalla.
AJ
-Ei ossoo sanoa.
Velan yksi määritelmä sanoo sen olevan tulevaisuuden verotusta.
Tosin. ” -Velkaa kannattaa nyt ottaa koska se on halpaa ja sitä ei tarvitse maksaa takaisin.” -tiesi eräs kansanedustajamme, vieläpä entinen puolueensa puheenjohtaja.
Erään poliitikon katse viipyili helteisen kesäaamun autereessa pitkin saarten rikkomaa peilityyntä järvenselkää.
-loihi lausumaan siinä rantakalliolla istuessaan ettei tämä kaikki voi olla vain pelkän kunnallispoliitikan aikaansaannosta!
Yksi näkökulma AJ:n esittämään ikuisuuskysymykseen on että Suomessa on elvytyksen nimissä otettu joka vuosi velkaa vuodesta 2008 -alkaen. -ja missä tilanteessa olemme nyt.
-Jos myyt asuntoa vaikka 180T€ -hintaan ja ostaja tinkii hinnasta neljä tonnia, saatat tehdä kaupat. Jos astianpesukone maksaa 500€, olisi useimmille naurettava ajatus maksaa pesukoneesta 4500€. -Kuitenkin kysymys on aivan samasta summasta 4000€.
Tämä ns. suurten lukujen harha voi hyvin poliitikkojen keskuudessa. Yksi miljardi ei näköjään tunnu enää juuri missään. Tuota Tolopaisen esiin tuomaa budjettialijäämää 12 -20MRD, voi konkretisoida vaikka että suomen metsien koko kantorahatulon määrällä. Se vaihtelee vuosittain ollen 2 -2,5MRD.
Olemme ns. ison äärellä!
Elvytyspaketin ikävin piirre lienee sen synnyttämä moraalikato. Kun ’tuosta vaan’ löytyy neljä mrd Etelä-eurooppaan, tulee aika vaikeaksi perustella enää mitään säästöjä kotimaassa.
Poliitikot ostavat ääniä vaalilupauksilla, mutta lupaukset voidaan toteuttaa ainoastaan kansalaisten omilla rahoilla. Jos ja kun saadaan synnytettyä EU:n yhteisvastuullinen velkaunioni, katoaa Etelä-euroopasta vähäinenkin paine saada budjetteja tasapainoon.
Ostetaan yhteiskunnallista vakautta velaksi. Mitä tämän tien päässä onkaan, -tuskin kovin häikäisevää.