Käyttäjän Perassic Park kirjoittamat vastaukset
-
Jos tällainen avohakkuukielto tulisi, vaikuttaisi se valtion verokertymään myös kovasti. Ilmeisesti meillä on millä mällätä.
Metsätilojen perintöverojen maksu olisi todella vaikeaa, kun avohakkuut menevät pannaan.
Ajan saatossa tällainen asetelma siirtää yksityismetsiä valtion ja korporaatioiden haltuun.
Tässä taannoin oli hyvä ketju jonka aloittaja suri toimittajan päätöstä suojella perimänsä metsät. Tätä vähän paheksuttiin.
Huvittava aste ero toimittajalla oli näihin ”villeniinistöihin”, sillä hän suojeli omistamaansa metsää. Nykyiset tietyt euroedustajat eivät itse omista metsää hehtaariakaan, mutta tämä ei tunnu yhtään kiusaavan takaraivossa.
Ei EU:kaan omista suomen metsiä. Ne ovat meidän kansallisomaisuuttamme josta valtaosa on yksityisomistuksessa.
Tavallaan vaikutamme olevamme matkalla menneisyyden asetelmaan. -Ennen metsälaki rajoitti voimakkaasti metsänomistajan vapautta päättää toimenpiteistä ja -tavoista omistamassaan metsässä. Tämä muuttui ja ilmeisesti hyvästä syystä, mutta nyt vaikuttaa että EU ajaa tilanteen entisenkaltaiseksi. Erotuksella ettei pyrkimys ole kansalliseen etuun, vaan Keski-Euroopan.
Uutinen on maksumuurin takana Alman talousmedioiden värisuorassa KL /Talouselama.
Ilmeisesti kovaa ajetaan täyttä avohakkuukieltoa ynnä muuta vihreää siirtymää.+ toki päätösvallan siirtoa EU komissiolle.
Joku jolla lisenssit ovat kunnossa voisi avata sisältöä. …
TE saanut haltuunsa komissiolta vuotaneen aineiston.
Kansallispuistot Wikipedian määrittelyssä kuuluvat luokan II luonnonsuojelualueisiin. (Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto)
Kansallispuistot mahdollistavat kuitenkin mm. tutkimuksen, opetuksen, henkisen hyvinvoinnin, virkistyskäytön, retkeilyn ja matkailun.
Meidän Ympäristöministeriö kuitenkin heti ensi töikseen kieltäisi metsästyksen. Tämä sotii edellisiä vastaan, vie paikallisen tuen ja hyväksyttävyyden.
Kannattaisi Sallankin suojelualuetta hamuavien katsoa hyvin tarkkaan mihin päänsä panevat.
Näistä muodostuu hirvi ja vieraspetoreservaatteja. Metsästys on kuitenkin myös yksi erittäin tärkeä vetovoimatekijä, joilla alueet voivat pitää kiinni nuorista työikäisistä ihmisistä jäämään asumaan alueelle.
Miten vastaavat pinta-alat on mitenkään mahdollista saada suojeluun Saksassa, saati Hollanti, Belgia ?
Suomen tulisi pitää tarkka vara, ettei täällä aleta menemään asioiden edelle, ennen kuin nähdään toteutumaa muualla .
’metsäpolitiikka’ -taitaa olla vahva paino jälkimmäisellä politiikka -sanalla. Harvaanasuttu Suomi soveltuu ilmeisen hyvin Keski-Euroopan ikiomaksi Yellowstoneksi.
Tuulivoimayhtiöiden omistusten taustalta usein löytyy Suomen eturivin pääoma toimijat, -erilaisia pankkiiiriliikkeiden rahastoja ja pääomasijoittajien pystyynpolkaisemia firmoja. PO sijoitusyhtiäiden ansaintamallina on juosta kasaan kokonaisuus, luoda toimiva yritys/salkku jota omistetaan tyypillisesti 1 -10 vuotta. Ansainta syntyy kun valmis paketti myydään eteenpäin institutionaalisille sijoittajille.
Takavuosien valtion toiminta tuulitariffeineen avasi näille toimijoille huippukannattavan toimitaympäristön.
Voi olla varma että sopimusmallit joita ensi alkuun tarjotaan, turvaavat esnisijaisesti tuulivoimayhtiön edut. -etenkin kun kerran sopimuspohjat ovat yhtiöt ihan itse saaneet laatia 🙂
Tavallisen yksityisen maanomistajan ja tällaisen tahon juridisen osaamisen välillä on epäsuhta. Sopimustekstin mallipohjaan laadintaan on käytetty aikaa ja rahaa maksettu juristeille.
Edellinen ei tarkoita etteikö maanomistajalle voisi olla mielekästä laatia sopimusta.
Mutta jos ja kun tekee tuollaisen sopimuksen joka saattaa sitoa kymmeniksi vuosiksi, kannattaa käyttää juristia joka lukee ja tsekkaa sopimustekstin läpi. Vaikka juristin käyttö maksaa, hinta on halpa verrattuna että tekee huonon sopimuksen.
Tuulivoimayhtiöt käyvät kovaa keskinäistä kisaa voimaloiden paikoista. Maanomistajan neuvotteluasema on sellainen että häntä on pakko kuunnella. Tuulivoimayhtiöt osaavat kyllä itse rahastaa, joten on vahinko myydä näille sopimuksia halvalla.
