Käyttäjän Perassic Park kirjoittamat vastaukset
-
Tämä TTL:n avaama ketju on kyllä oikeasti hyvä!
Köyhälle ja nuukalle kaikki on kallista. Pidättäydytään menneeseen ankkuroituen joskus maksettuihin hintoihin.
Voiko olla että metsä olikin ennen halpaa ja vasta nyt oikeassa arvossa? Ymmärtävätkö rahastot jotain mitä yksinkertainen kansa ei, vaikkapa tuulivoima ja hiilensidonta?
Sijoituksen edullisuutta yksinkertaistaen pitäisi kai ajatella ainoastaan ainoastaan rahallisen tuoton kautta. Monella, kuten itselläni -metsä sisältää myös muita arvoja, tällöin kyseessä ei liene pelkkä puhdas sijoitus.
Tuoton arviointikin saadaan moniulotteiseksi. Onko se arvokasvun arvo/ostohinta vuodessa? Sijoituksen takaisinmaksuaika vuosissa? Vaihtoehtoiskustannus /tuotto jossain muussa tuottavassa? Riski/tuotto -suhde? Voi pitää sijoitusta/tuottoa tuottavana, kun se on saatu aikaan pienellä riskillä? -Onko riskit tiedostettu?
Vielä kysynnän ja tarjonnan laki: -hinta on silloin oikea kun kaupat syntyvät!
Tai Buffetin viisaus: Hinta on se minkä maksat, arvo on se mitä saat! =Ostohinta / palstan metsätaloudellinen arvo .
Itse ajattelen maakuntalaulun sanoin -Täällä on kaikki mi kallista on.
Nykyinen nollakorkomaailma on nostanut kaiken tuottavan omaisuuden kalliiksi, eikä metsä ole poikkeus. Ihminen ei voi valita aikaa jossa elää ja halvempia aikoja odottavan aika voi käydä pitkäksi. Ainakin metsärahastot ovat tulleet jäädäkseen.
On aika hämmentävää että rokotekattavuus jää alle 80% väestössä.
Maailmassa lienee piikitetty ihmisiä miljardimäärin ja voidaan olettaa komplikaatioiden tulleen esiin todella kattavasti. Käytännössä rokotuskomplikaatioiden omakohtainen riski on olematon, niin mitättömän vähän niitä on ilmennyt.
Kun vertaa millaisen taudin voi saada / tartuttaa läheiseen, ei riski/tuotto -mielessä ole kerrassaan mitään järkeä olla ilmaista rokotusta ottamatta. Vaikka fakta on tuo, joka viides vastaantulija on rokottamaton! Ei voi kuin epäillä ettei edelliset ole paljon viitanneet koulussa….
Nyt rokottamattomat täyttävät tehohoitopaikat ja ylikuormittavat sairaanhoitojärjestelmää. Ääliöiden vuoksi kuolee ihmisiä .
Parhaan tuoton (huono termi), -saa kun menee itse mukaan maanomistajajäsenenä seuraan ja hirviporukkaankin. Kun sitten alkaa laskeskelemaan paljonko lihoille muodostui kilohintaa, huomaa ettei edes hirvenlihaluonas ole ilmainen. -Pitää oikeasti tykätä hommasta jos tuota tulee tehtyä vuodesta toiseen.
Metsästysseuroille on hienoa että mahdollisimman moni maanomistajakin osallistuisi ja oikeus tähän on aika itsestäänselvyys, kun lisenssit (ampumakoe ja metsästyskortti) suoritettuna. Koko syksynä ei kannata juuri mitään muuta ajatella ehtivänsä / saavansa aikaan vapaa-ajalla.
En minäkään mistään periaatteellisesta syystä täysin hanketta tuomitse. On kuitenkin huomioitavan asia että maat ovat usein jo vuokrattu. Tällöin näiden sopimusten ostelu rahalla johtaa juuri Suorittavan Portaan epäilemään tilanteeseen.
Usein seuroilla on historian aikana tehtyä työtä valtavasti. -On toimiva hallinto, riistankäsittelytiloja, kyttäystorneja, laavuja, kokoontumispaikkoja ja välineistöä peijaisiin.
Työmäärään nähden pääsee näihin osallistumaan aivan lastenlipulla, vaikka olisikin joku seuraanliittymismaksu.
En näe ongelmana jos ja kun seuraan pääsyyn on jotain kriteerejä. Kun pääsee tuollaiseen ’katettuun pöytään’, on luonnollista että tuo tällöin itse mukanaan myös jotain.
Totta toki on ns. maattomien metsästäjien ongelma. Kuitenkin valtion maille on mahdollisuus hankkia lupia aina hirveä myöten.
Seurasääntöjä on toki erilaisia, mutta usein lienee maininta: asuu seuran alueella, tai omistaa kiinteää omaisuutta seuran alueella. -Eli joku kiintopiste täytyy olla että suraan pääsee. Useimmat maanomistajat eivät pidä ajatuksesta että metsissä metsäsätää täysin vierasta porukkaa ja joku kerää tästä maksun.
Ulkopaikkanuntalaiselle varma tapa on maapalstan hankinta ja tätä lämpimästi suosittelen ketjun avaajalle. -Ei seuroihin pääsy ole mitään salamyhkäistä tai ylivoimaisen vaikeaa.
Riittää kun täyttää seurasäännöt.
Minusta metsästysseuratoiminta maanomistajan kannalta on parasta tukemista mitä voi tehdä paikallisuuden edistämiseksi. Kaupallinen jahti rikkoo paljon arvokasta ja vaalimisen arvoista.
Suomalainen metsästysseuratoiminta perustuu pitkälti talkootyöhön, jonka hedelmiä kaupalliset toimijat hyödyntävät.
Oma päätökseni maanomistajana aiheeseen on että vuokraan maani paikalliselle metsästysseuralle, mutta kaupallista toimijaa en ota mailleni edes rahaa vastaan.
Miten kaupallinen toimija meinaa hoitaa haavakkotilanteet, pienpetojen pyynnin, riistanhoidon, onnettomuuseläinten jäljestämisen, tai paikallesen nuorisotyön?
2000 -alussa itselleni oli muodostunut haave omasta metsästystukikohdasta Pohjois-Suomessa.
Selattuani persaus punaisena Etuovea tein havainnon että markkinat toimivat epä-älyllisesti.- kesämökit ovat hinnoissaan, mutta mummonmökkejä saa halvalla vaikka rantakiinteistönä. Tuli ostettua oikeastaan metsätila, jonka vanha asuinrakennus oli melkein hintaa alentava tekijä. No oli edellinen perikunta kyllä metsät pannut melko lailla aukoksi.
Ajattelin ostoa elämänlaatua parantavana sijoituksena, mutta metsien= taimikoiden hinnannousun myötä tästä taisi tulla yksi elämäni parhaista sijoituksista tuoton ja huvin yhdistyessä! Tavoite toteutui päästä pohjoisen isoille yhteismetsäpalstoille kausiluvilla metsälle, ilman luparumbaa.
Nälkä kuitenkin kasvoi ja myöhemminkin on tullut tiloja ostettua, ei kuitenkaan enää viime vuosia hintojen nousun vuoksi. Suuri tavoite on tehdä omista metsistä sellaisia että saisi pystykorvalla lintuja omilta mailta.
